Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 06.11.2023/Pykälä 287

Kaupunginhallitus 06.11.2023 § 287  

376/14.01.00/2023  

Valmistelija Kaupunkisuunnittelun johtaja Juha Virola, puh. 0400 134 718

Varsinais-Suomen ELY-keskus pyytää Ulvilan kaupunginhallitukselta lausuntoa Eolus Finland Oy:n merituulivoimahanke Wellamon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 23.11.2023 mennessä. Lisäksi on pyydetty varaamaan mm. ympäristönsuojelu-, maankäyttö-, terveydensuojelu- ja sosiaaliasioita käsitteleville lautakunnille tai viranhaltijoille tilaisuus antaa lausuntonsa asiasta.

Eolus Finland Oy suunnittelee Wellamo-merituulivoimahanketta Selkämerelle Porin, Merikarvian, Eurajoen, Rauman ja Pyhärannan edustalle noin 90 kilometrin etäisyydelle Suomen rannikosta. Noin 1 000 neliökilometrin laajuinen tuotantoalue sijaitsee Suomen talousvyöhykkeellä. Etäisyyttä Ruotsin rannikolle on noin 110 kilometriä ja Ruotsin talousvyöhykkeen rajaan noin kolme kilometriä.

Hankkeessa on suunniteltu rakennettavaksi 70–100 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on 15–30 MW ja niiden tuottama energiamäärä vuodessa on noin 8–9 TWh. Voimaloiden tavoiteltu kokonaiskapasiteetti on noin 2 000 MW. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta on enintään 360 metriä ja voimalat on ensisijaisesti suunniteltu rakennettaviksi kelluville perustuksille. Tuulivoimaloiden lisäksi merialueelle rakennetaan voimaloiden väliset kaapelit, tarvittava määrä merisähköasemia sekä tuotantoalueelta rantaan tulevat merikaapelit.

YVA-menettelyssä tarkastellaan tuulivoimaloiden osalta kahta eri sijoitteluvaihtoehtoa (VE1 ja VE2). Tuulivoimaloiden sijoitteluvaihtoehtojen lisäksi tarkastellaan seitsemää eri reittivaihtoehtoa (VEA-VEE) merikaapelien sijoittumiselle sekä neljää eri maalle sijoittuvien voimajohtojen toteutusvaihtoehtoa (WeA-WeD). Hankkeen voimajohtoreittivaihtoehtoja sijoittuu Porin kaupungin, Ulvilan kaupungin, Eurajoen kunnan, Rauman kaupungin ja Pyhärannan kunnan alueille.

Hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan seuraavien merituulivoimala-alueen vaihtoehtojen osalta:

• Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta.
• Vaihtoehto VE1: Enintään 100 tuulivoimalaa. Voimalat sijoittuvat noin 1 000 km2 laajuiselle alueelle.
• Vaihtoehto VE2: Enintään 70 tuulivoimalaa. Voimalat sijoittuvat noin 1 000 km2 laajuiselle alueelle.

Hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan myös seuraavien sähkönsiirron vaihtoehtojen osalta:

Merikaapelivaihtoehdot:

• VEA: Noin 90 km pitkä merikaapelireitti tuotantoalueelta Porin Tahkoluodon sähköasemalle
• VEBP: Noin 85 km pitkä merikaapelireitti tuotantoalueelta Porin Tahkoluodon sähköasemalle
• VEBE: Noin 80 km pitkä merikaapelireitti tuotantoalueelta Porin Tahkoluodon sähköasemalle
• VEC: Noin 90 km pitkä merikaapelireitti tuotantoalueelta Porin Tahkoluodon sähköasemalle
• VEDP: Noin 94 km pitkä merikaapelireitti tuotantoalueelta rantautumispaikkaan Eurajoen Pihlauksenmaalle
• VEDE: Noin 94 km pitkä merikaapelireitti tuotantoalueelta rantautumispaikkaan Eurajoen Pujonkulmaan
• VEE: Noin 88 km pitkä merikaapelireitti tuotantoalueelta rantautumispaikkaan Pyhärannan Rihtniemeen

Sähkönsiirtovaihtoehdot mantereella:

• WeA: Noin 40 km pitkä ilmajohto Tahkoluodon Meri-Porin sähköasemalta Ulvilan sähköasemalle nykyisen voimajohdon rinnalla tai yhteispylväisiin nykyisen voimajohdon kanssa
• WeB: Noin 26 km pitkä ilmajohto Eurajoen Pihlauksenmaalta Rauman sähköasemalle nykyisen voimajohdon rinnalla tai yhteispylväisiin nykyisen voimajohdon kanssa. Lisäksi osalle matkasta suunniteltava uusi voimajohtoreitti.
• WeC: Noin 21 km pitkä ilmajohto Eurajoen Pujonkulmasta Rauman sähköasemalle nykyisen voimajohdon rinnalla tai yhteispylväisiin nykyisen voimajohdon kanssa. Lisäksi osalle matkasta suunniteltava uusi voimajohtoreitti.
• WeD: Noin 28–34 km pitkä ilmajohto Pyhärannan Rihtniemestä Rauman sähköasemalle nykyisen voimajohdon rinnalla tai yhteispylväisiin nykyisen voimajohdon kanssa. Lisäksi osalle matkasta suunniteltava uusi voimajohtoreitti.

Kaikissa mantereen sähkönsiirtovaihtoehdoissa tarkastellaan myös mahdollisuutta toteuttaa osa voimajohdosta maakaapelina.

Itse merituulivoimala on tarkoitus toteuttaa avomerelle Suomen talousvyöhykkeellä noin 90 kilometrin etäisyydelle rannikosta. Ulvilan kaupungin alueelle hankkeesta voi sijoittua ainoastaan mantereella tapahtuvaan sähkönsiirtoon liittyvät 400 kV voimajohtolinjat pylväsrakenteineen. Sähkönsiirron vaihtoehto WeA tarkoittaa noin 40 kilometriä pitkää ilmajohtoa Meri-Porin sähköasemalta Tahkoluodosta Ulvilan sähköasemalle nykyisen voimajohdon rinnalla tai yhteispylväisiin nykyisen voimajohdon kanssa. Kyseisessä johtokäytävässä on nykyisellään Fortumin omistama 400 kV voimajohto.

Sähkönsiirron vaihtoehdon WeA reitillä ei Ulvilan kaupungin alueella ole voimassa yleiskaavoja tai asemakaavoja. Reitti kulkee kuitenkin SAJM Holding Oy:n Harjunpään aurinkovoimalahankkeen sopimusalueiden ja vireillä olevan Harjunpään aurinkovoimalan osayleiskaavan kaava-alueen halki. Aurinkovoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma oli nähtävillä 14.9.-13.10.2023 välisenä aikana.

YVA-hankkeesta on käyty kaksi ennakkoneuvottelua 6.6.2023 ja 21.3.2023, joihin Ulvilan kaupungin kaupunkisuunnittelun johtaja on osallistunut. YVA-ohjelman esittelemiseksi järjestetään kaikille avoimia yleisötilaisuuksia kolmena peräkkäisenä iltana: 7.11.2023 Meri-Porin yhtenäiskoululla, 8.11.2023 Eurajoen yhteiskoululla ja 9.11.2023 Rauman Juhlahovissa. YVA-ohjelma löytyy sähköisesti ympäristöhallinnon verkkosivuilta:

https://www.ymparisto.fi/WellamomerituuliYVA

Lausuntopyyntö ja kuulutus ovat liitteinä. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman A- ja B-osat ovat oheismateriaalina.

LAUSUNTO

Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu perusteellisesti ja asiantuntevasti. YVA-ohjelman laatineella työryhmällä on ollut riittävä asiantuntemus ja kokemus tehtävään. YVA-ohjelman mukaan toteutettava arviointi antaa riittävät tiedot toiminnan vaikutuksista ja vaihtoehdoista.

Kaupunginhallitus kuitenkin katsoo, että mantereella tapahtuvaa sähkönsiirtoa koskevassa YVA-ohjelman B-osassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota yhteisvaikutusten arviointiin. Yhteisvaikutusten arvioinnissa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota muihin tiedossa oleviin uusiutuvan energian hankkeisiin. Ulvilalle on tärkeää, että yhteisvaikutuksia arvioidaan erityisesti sähkönsiirtoverkon ja Ulvilan sähköaseman kannalta. Tällä hetkellä tiedossa on ainakin seuraavat muut merkittävät uusiutuvan energian hankkeet: Navakka-merituulivoimahanke ja Tahkoluodon merituulipuiston laajennus sekä Ulvilassa vireillä olevat, Ulvilan sähköaseman läheisyyteen sijoittuvat teollisen kokoluokan aurinkovoimalahankkeet IBV Suomi Oy:n Kaasmarkun aurinkovoimala ja SAJM Holding Oy:n Harjunpään aurinkovoimala. Wellamon, Navakan ja Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksen Ulvilan sähköasemalle liitettävien liityntäjohtojen on tarkoitus tukeutua samaan olemassa olevaan johtokäytävään, jossa on nykyisellään Fortumin omistama 400 kV voimajohto. Sähkönsiirron järjestelyt vaihtoehdossa WeA tulisi toteuttaa ympäröivälle maankäytölle ja luonnonympäristölle mahdollisimman vähän haittaa aiheuttaen. Vaihtoehdon Wea voimajohtojen reitityksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös se mahdollisuus, että kaikki kolme merituulivoimahanketta ja niiden liityntä Tahkoluodon suunnasta Ulvilan sähköasemalle toteutuvat ja pyrkiä löytämään ratkaisuvaihtoehtoja, jotka eivät johda myöhemmin toisen hankkeen toteutuksen yhteydessä ongelmien kasaantumiseen.

Ulvilan sähköasema on valtakunnallisestikin erittäin merkittävä kantaverkon kytkinlaitos, jolle tulee monesta eri suunnasta 400kV ja 110kV voimajohtolinjoja. On varsin todennäköistä, että asemalle tullaan tulevaisuudessa liittämään merkittäviä määriä sekä uuden sähköntuotannon kapasiteettia (merituulipuistot, mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen, aurinkovoima) että myös suuren sähkönkulutuksen liityntöjä (mm. vihreän siirtymän teollisuus). Tämän takia nykyisten johtokäytävien rinnalle on mahdollisesti jätettävä reilustikin laajentumisvaraa. Tahkoluodosta Ulvilan sähköasemalle johtava 400 kV voimajohdon johtokäytävä kulkee SAJM Holding Oy:n teollisen kokoluokan aurinkovoimalahankkeen sopimusalueiden ja siihen liittyvän, vireillä olevan Harjunpään aurinkovoimalan osayleiskaavan kaava-alueen poikki. Edellä mainittu yhteisvaikutusten arviointi on erittäin tarpeellinen, jotta kyseisen johtokäytävän riittävää leveyttä pystytään arvioimaan riittävällä tarkkuudella kaikissa tähän johtokäytävään liittyvissä hankkeissa. Ulvilan kaupunki huomauttaa, että YVA-ohjelman kohdassa 5.2.3 Vireillä olevat yleiskaavat ei ole huomioitu Harjunpään aurinkovoimalan osayleiskaavaa, joka on tullut vireille 13.9.2023. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syys-lokakuussa 2023 ja osayleiskaavaluonnos valmistuu todennäköisesti alkuvuodesta 2024.

Merituulivoimahanke Wellamon suunniteltu tuotantokapasiteetti on maksimissaan 2 000 MW. Näin suuren tuotantotehon hanke on liitettävä vähintään kahdelle kantaverkon kytkinlaitokselle. YVA-ohjelman kohdan 3.3 mukaan hankkeessa tuotetun sähkön siirtämiseksi rannikon sähköasemalta kantaverkon liityntäasemalle on rakennettava 1-3 uutta 400 kV voimajohtoa. Kytkinlaitosten sijainnista johtuen tämä väistämättä tarkoittaa vähintään yhden voimajohdon rakentamista Ulvilan sähköasemalle ja toisen voimajohdon rakentamista Rauman sähköasemalle. Niin ikään merituulivoimahanke Navakan YVA-ohjelmassa kerrotaan hankkeen vaativan vastaavat 1-3 uutta 400 kV voimajohtoa. Tahkoluodon merituulipuiston laajennus liitettäneen Ulvilan sähköasemalle olemassa olevaa 400 kV voimajohtoa hyödyntäen. Uuden 400 kV voimajohtolinjan lisääminen olemassa olevaan johtokäytävään voi tapauskohtaisesti merkitä 62 metriä leveän johtoalueen leventämistä 20-40 metrillä. Useamman uuden voimajohtolinjan toteutuessa ja sijoittuessa samaan johtokäytävään voi johtoalueen leventämistarve tästä merkittävästi kasvaa, varsinkin jos voimajohtolinjoja ei ole mahdollista sijoittaa yhteispylväisiin.

Merituulivoimahanke Wellamo on erittäin merkittävä uusiutuvan energiantuotannon hanke, joka toteutuessaan vahvistaisi Satakunnan asemaa Suomen johtavana fossiilittoman energiantuotannon maakuntana. Se olisi osaltaan mahdollistamassa laajempaa vihreän siirtymän hankkeiden toteutumista Satakunnassa ja Suomessa. Tällaisessa kehityskulussa hankkeella olisi hyvin merkittäviä välittömiä ja välillisiä myönteisiä vaikutuksia mm. yhteiskuntaan, ilmastoon ja ympäristön tilaan, luonnonvarojen kestävään käyttöön, elinkeinoihin ja liikenteeseen. Kyseiset vaikutukset olisivat enemmänkin maakunnallisia, valtakunnallisia ja globaaleja kuin paikallisia. Hanke auttaisi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, edistäisi irtautumista fossiilisista polttoaineista ja fossiilitaloudesta laajemminkin sekä vähentäisi niihin liittyviä riippuvuussuhteita.

Euroopan neuvoston 30.12.2022 voimaan tulleen asetuksen kehyksestä uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi (EU) 2022/2577 mukaan EU:n jäsenvaltioiden tulee katsoa uusiutuvan energian tuotantolaitosten suunnittelun, rakentamisen, käyttämisen ja verkkoon liittämisen olevan erittäin tärkeän yleisen edun mukaista, ja palvelevan kansanterveyttä ja turvallisuutta, kun oikeudellisia etuja arvioidaan yksittäistapauksissa luontodirektiivin, lintudirektiivin ja vesipuitedirektiivin soveltamiseksi. Eolus Finland Oy:n merituulivoimahankkeen YVA-menettely on tullut vireille asetuksen voimaantulon jälkeen ja asetusta tulee sen vuoksi soveltaa kyseisessä menettelyssä.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Löfbacka Mikko

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää antaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle yllä olevan lausunnon Eolus Finland Oy:n merituulivoimahanke Wellamon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta VARELY/1831/2023.

Käsittely Heikki Pukkila poistui esteellisenä kokoushuoneesta ennen asian käsittelyn alkua kello 18.05 ja oli poissa asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan, koska hän on Tuulia Palvelut Oy:n toimitusjohtaja. Esteellisyyden peruste hallintolain 28.1 § kohta 5 (yhteisöjäävi).

 Juha Tenho poistui esteellisenä kokoushuoneesta ennen asian käsittelyn alkua kello 18.05 ja oli poissa asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan, koska hänen läheisensä omistavat alueen välittömästä läheisyydestä metsää. Esteellisyyden peruste hallintolain 28.1 § kohta 3 (intressijäävi).

Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

Heikki Pukkila saapui kokoukseen asian päätöksenteon jälkeen kello 18.09.

Juha Tenho saapui kokoukseen asian päätöksenteon jälkeen kello 18.09.