Lupalautakunta
Pöytäkirja 07.10.2026/Pykälä 36

Lupalautakunta 07.10.2026 § 36  

98/11.01.00/2026  

Valmistelija Ympäristöinsinööri Riikka Niemenmaa

ASIA

Päätös maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaisesta maa-aineslupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisesta hakemuksesta kallion louhintaan ja kalliokiviaineksen murskaukseen. Päätös sisältää lisäksi ratkaisun maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaiseen hakemukseen toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta.

LUVAN HAKIJA

Peab Industri Oy

Karvaamokuja 2a

00380 Helsinki

Y-tunnus 2977551-2

OTTAMISALUEEN SIJAINTI- JA KIINTEISTÖTIEDOT

Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu Ulvilan kaupungissa kiinteistölle Pentinkallio 886-413-7-5. Suunnittelualue sijaitsee noin neljä kilometriä Ulvilan keskustasta Tampereen suuntaan valtatien 11 pohjoispuolella. Valtatien 11 eteläpuolella vastapäätä sijaitsevat hakijan asfalttiasema ja Pirunkynnen kiviainesalue.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Maa-aineslain 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Kivenlouhinta ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä kivenmurskaamo ovat ympäristöluvanvaraisia ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c ja 7 e perusteella. Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaisesti hakemukset käsitellään yhteisesti ja ratkaistaan samalla päätöksellä.

TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

Asiassa toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen maa-aineslain (555/1981) 7 §:n sekä valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (713/2014) 2 §:n 2 momentin 6 kohdan a ja b alakohdan nojalla. Ulvilan kaupungin hallintosäännön 39 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii lupalautakunta.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 20.1.2026 ja sitä on täydennetty 21.4.2026.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Voimassa olevat luvat

• Maa-aineslupa 16.11.2016 § 48, Ulvilan kaupungin ympäristölautakunta, voimassa 30.11.2026 saakka.
• Ympäristölupa kiven louhintaan ja kalliokiviaineksen murskaukseen 13.3.2013 § 18, Ulvilan kaupungin ympäristölautakunta, voimassa toistaiseksi.
• Ympäristölupa pilaantumattomien maiden vastaanottoon ja läjitykseen 24.9.2025 § 36, Ulvilan kaupungin lupalautakunta, voimassa 26.11.2040 saakka.

Kaavoitus ja muut maankäyttöä koskevat tiedot

Voimassa olevassa Keskustaajaman yleiskaavassa 2045 alue sijoittuu T-1-alueelle, jolla sallitaan maa-ainesten otto ja käyttö. Alueella on linnuston kannalta tärkeää aluetta osoittava luo-3-merkintä. Alueella ei ole asemakaavaa.

Hakemuksen mukaan alueella aiemmin sijainneet Pirunkynsi I- ja II-muinaisjäännökset on tutkittu vuonna 2013. Tutkimusraportin (AKDG3618:40, Museovirasto) mukaan kohteet tutkittiin kokonaisuudessaan, eikä alueella enää ole niihin liittyvää kiinteää muinaisjäännöstä.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

Ympäristö ja asutus

Lähiympäristö on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä olevaa peltoa ja metsää. Suunnitelma-alue rajoittuu pohjois- ja luoteispuolella peltoaukeaan ja itäreunaltaan toisen toiminnanharjoittajan avaamattomaan ottamisalueeseen. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat ottamisalueen koillis- ja itäpuolella noin 570–700 metrin etäisyydellä sekä länsipuolella noin 750–800 metrin etäisyydellä.

Pohja- ja pintavedet

Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Haistila-Ravani, sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä. Hakemuksen mukaan toiminnan välittömässä läheisyydessä ei ole vedenottamoa tai yksityisten talousvesikaivoa.

Erillisellä ympäristöluvalla toteutettavan maavallin länsipuolelle on rakennettu oja, joka johtaa maavallilta kertyvät hulevedet alueelle rakennettuun laskeutusaltaaseen. Louhokseen kertyviä hulevesiä voidaan toimintajaksojen aikana pumpata samaan ojaan ja edelleen laskeutusaltaaseen, josta vedet johdetaan hallitusti maastoon. Vesistövaikutuksia tarkkaillaan maanvastaanottotoimintaa koskevan ympäristöluvan määräysten mukaisesti.

Luonnonolosuhteet

Keskustaajaman yleiskaavan 2045 laadinnan yhteydessä tehdyissä vuoden 2024 luontoselvityksissä louhoksen pohjoislaita on todettu linnustollisesti ja lepakoiden kannalta arvokkaaksi alueeksi. Alueella on havaittu muun muassa rantasipi, telkkä, västäräkki, kehrääjä, pikkutylli ja pohjanlepakko. Kiinteistö ei kuulunut liito-orava- eikä viitasammakkoselvitysten inventointialueeseen. Selvitysalueella ei havaittu liito-oravan papanoita eikä viitasammakoita.

Hakemuksen mukaan louhoksen vesipainanne on muodostunut aiemman ottamistoiminnan seurauksena ja sen vesimäärä vaihtelee sääolosuhteiden ja vuodenajan mukaan. Hakijan mukaan linnusto on hyötynyt louhitun alueen avoimesta ympäristöstä ja sadevesilammikoista. Varsinaista ottamistoimintaa ei kohdisteta lammikon (luo-3) alueelle, eikä kallion ottamistoiminta sijoitu luo-3 alueelle, vaan kyseinen alue on otettu jo aiemmin.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Maa-ainesten otto

Lupaa haetaan 10 vuodeksi noin 4,4 hehtaarin ottamisalueelle. Kalliokiviainesta otetaan yhteensä noin 120 000 k-m³, keskimäärin noin 12 000 k-m³ vuodessa. Alin ottotaso on +15 (N2000). Suunnitelma-alueen pinta-ala on noin 6,2 hehtaaria ja siihen kuuluvat ottamisalueen lisäksi varastointi- ja tukitoiminta-alueet.

Ottamistoiminnassa käytetään siirrettävää poraus- ja murskauskalustoa, pyöräkuormaajia, kaivinkoneita sekä hydraulista iskuvasaraa. Ennen ottamisen aloittamista alueelta poistetaan tarvittaessa puusto ja pintamaat siltä osin kuin niitä ei ole jo aiemmin poistettu. Pintamaat poistetaan kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla.

Louhinta käsittää panostusreikien poraamisen hydraulisella poravaunulla, porareikien panostamisen sekä kallion räjäyttämisen. Panostus tehdään pääsääntöisesti samana päivänä ennen räjäytystä. Räjäytyksestä varoitetaan äänimerkillä. Räjäytyksen jälkeen mahdollisesti syntyvät ylisuuret lohkareet rikotetaan hydraulisella iskuvasaralla varustetulla kaivinkoneella.

Irrotettu kalliokiviaines murskataan alueelle tuotavalla siirrettävällä murskauslaitoksella. Murskauslaitos koostuu 3–5 murskaimesta, joihin kuuluvat esimurskain, välimurskain ja tarvittava määrä jälkimurskaimia. Murskauksen yhteydessä käytetään 2- tai 3-tasoseuloja.

Hakemuksen mukaan murskausmäärä on keskimäärin noin 50 000 tonnia vuodessa ja enintään 250 000 tonnia vuodessa. Murskauslaitoksen tarvitsema sähkö tuotetaan kevyttä polttoöljyä käyttävällä aggregaatilla. Valmiit murskelajikkeet varastoidaan alueella varastokasoihin ja kuljetetaan edelleen käyttökohteisiin. Louhetta voidaan toimittaa myös murskaamattomana. Murskausjaksojen aikana alueella työskentelee samanaikaisesti arviolta 3–8 henkilöä.

Ottamisjärjestys tarkentuu toiminnan edetessä muun muassa kiviaineksen laadun ja pintamaiden paksuuden perusteella. Ottamisalue rajautuu itäreunalla toisen toiminnanharjoittajan ottamisalueeseen ja kiinteistörajaan.

Hakemuksen mukaan ottamisalue pidetään siistinä koko toiminnan ajan, ja alueelle sijoitetaan louhoksesta ja siihen liittyvistä vaaroista varoittavia kylttejä. Räjäytystöistä laaditaan louhinta- ja räjäytystyötä koskevat suunnitelmat. Ennen räjäytystä varmistetaan, ettei vaara-alueella ole ihmisiä, ja pääsy ottamisalueelle estetään. Tulevasta räjäytyksestä varoitetaan äänimerkillä. Työmaahenkilöstöä on koulutettu ja opastettu toimimaan häiriö- ja onnettomuustilanteissa.

Toiminta-ajat

Hakemuksen mukaan toimintaa ei harjoiteta sunnuntaisin eikä arkipyhinä. Räjäytyksiä tehdään toimintajaksojen aikana arviolta 1–2 kertaa viikossa ja murskausta noin 2–4 kuukauden ajan vuodessa. Toiminta on jaksottaista, eikä sitä ole viime vuosina ollut alueella vuosittain.

Liikenne

Kulku toiminta-alueelle tapahtuu valtatie 11:ltä olemassa olevan päällystetyn liittymän kautta. Tulotiellä on lukittava puomi. Samaa liittymää käytetään myös erillisellä ympäristöluvalla harjoitettavan maanvastaanottotoiminnan kuljetuksiin.

Hakemuksen mukaan ottotoimintaan liittyvän raskaan liikenteen määrä on keskimäärin noin 5 ja enimmillään noin 24 käyntiä vuorokaudessa. Liikennemäärä vaihtelee toiminnan ja kiviainesten kysynnän mukaan. Toiminta-alueen tiestöä kastellaan tarvittaessa pölyämisen ehkäisemiseksi.

Polttoaineet ja kemikaalit

Polttoaineet varastoidaan lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, joissa on ylitäytönestimet. Pyöräkuormaajien tankkauksissa käytetään tarvittaessa suojakaukaloita ja öljyt sekä muut kemikaalit säilytetään tiivispohjaisissa öljy- tai varastokonteissa. Kemikaalien käsittely tapahtuu tukitoiminta-alueella nestettä läpäisemättömällä ja reunoiltaan korotetulla alustalla. Räjähdysaineita ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan paikalle käyttötarpeen mukaan.

Hakemuksen mukaan kevyttä polttoöljyä käytetään louhinnassa keskimäärin 11,76 t/a ja enintään 58,8 t/a sekä murskauksessa ja kuormaajissa kummassakin keskimäärin 16,8 t/a ja enintään 84 t/a. Räjähdysaineiden käyttö on keskimäärin noin 15 t/a ja enintään 75 t/a. Sähköenergia tuotetaan aggregaatilla, ja energiankulutukseksi arvioidaan keskimäärin 0,2 GWh/a ja enintään 1,0 GWh/a.

Kaivannaisjätteet

Hakemuksen mukaan alueella on jo poistettuja pintamaita noin 500 m³ ja pintamaiden kokonaismääräksi arvioidaan noin 19 000 kiinto-m³. Pintamaat hyödynnetään ottamisalueen suojarakenteissa, jälkihoidossa ja maisemoinnissa ja niitä voidaan varastoida alueella yli kolme vuotta.

Jälkihoito ja alueen myöhempi käyttö

Hakemuksen mukaan ottaminen ulotetaan alimmillaan tasolle +15 (N2000). Ottamistoiminnan päätyttyä alueelta poistetaan kiviainesten käsittelyyn liittyvät laitteistot ja muut toimintaan kuulumattomat rakenteet. Ottoalueen reunat luiskataan lopputilannepiirustuksen mukaisesti. Alueen tasauksessa ja muotoilussa hyödynnetään alueella olevia sekä alueelle luvallisesti tuotavia pilaantumattomia maa-aineksia. Jälkihoitoa ja maisemointia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan vaiheittain jo ottamistoiminnan aikana.

Metsätalouskäyttöön palautettaville alueille hakija esittää istutustiheydeksi keskimäärin 2 000 tainta hehtaarille. Hakijan mukaan aiemmin käytetty 2 500 taimen istutustiheys hehtaarille on johtanut metsänhoidollisesti liian aikaiseen ensiharvennustarpeeseen, minkä vuoksi hieman harvempaa istutustiheyttä pidetään tarkoituksenmukaisempana.

Mikäli alueen suunniteltu jatkokäyttö muuttuu tai tarkentuu ennen toiminnan päättymistä, jälkihoito- ja maisemointisuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa ennen maisemointitoimenpiteiden toteuttamista.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN

Vaikutus yleiseen viihtyvyyteen

Hakemuksen mukaan alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Toiminnasta aiheutuvat haitat ovat suurimmillaan itse ottamisalueella. Räjäytykset tehdään arkisin päiväaikaan. Hakijan mukaan muu toiminnasta aiheutuva melu on vähäistä lähimmän asutuksen kohdalla.

Melu

Hakemuksen mukaan toiminnasta aiheutuu melua porauksesta, räjäytyksistä, rikotuksesta, murskauksesta, kuormauksesta, liikenteestä sekä murskauslaitoksen energiantuotannossa käytettävästä aggregaatista. Porauksen, työkoneiden ja liikenteen aiheuttama melu on pääosin tasaista. Murskauksen ja rikotuksen melu voi olla impulssimaista tarkastelupisteen sijainnista riippuen. Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman alhaiselle ottotasolle ja kalliorintausten suojaan melun leviämisen vähentämiseksi. Räjäytysten ja rikotuksen melu voi olla impulssimaista myös lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Räjäytyksiä tehdään toimintajaksojen aikana arviolta 1–2 kertaa viikossa ja murskausta noin 2–4 kuukauden ajan vuodessa. Toiminta on jaksottaista, eikä sitä ole viime vuosina harjoitettu alueella vuosittain. Räjäytyksen aiheuttama melu on voimakasta mutta lyhytkestoista. Hakijan mukaan yksittäisten räjäytysten vaikutus päiväajan keskiäänitasoon jää niiden lyhyen keston ja vähäisen lukumäärän vuoksi vähäiseksi. Räjäytysmelun voimakkuuteen vaikuttavat muun muassa käytettävän räjähdysaineen määrä, räjäytysten määrä sekä louhintakorkeus suhteessa ympäröivään maastoon.

Rikotusta tehdään louhoksen alueella hydraulisella iskuvasaralla. Melun leviämistä vähennetään sijoittamalla rikotus ja murskaus mahdollisuuksien mukaan louhoksen alimmalle tasolle ja kalliorintausten suojaan.

Pentinkallion alueella tehtiin melumittauksia vuonna 2015 kolmessa melulle altistuvassa asuinkohteessa. Mittausraportin mukaan toiminnasta aiheutuva meluhaitta ympäröivälle asutukselle oli mittausajankohtana vähäinen, eivätkä melutasot ylittäneet valtioneuvoston päiväajan ohjearvoja läheisten asuinkiinteistöjen piha-alueilla. Hakijan mukaan toiminnassa ei ole tapahtunut mittausten jälkeen sellaisia merkittäviä muutoksia, joiden arvioitaisiin olennaisesti muuttaneen meluvaikutuksia.

Tärinä

Hakemuksen mukaan toiminnasta aiheutuvaa tärinää syntyy pääasiassa räjäytysten yhteydessä. Tärinää vähennetään suunnittelemalla räjäytykset kohdekohtaisesti ja mitoittamalla momentaaninen räjähdeainemäärä olosuhteisiin sopivaksi. Louhintatöistä laaditaan räjäytys- ja turvallisuussuunnitelmat sekä jokaisesta räjäytyskentästä erillinen räjäytyssuunnitelma. Räjäytystyöt suorittavat tehtävään koulutetut ja vaadittavan pätevyyden omaavat henkilöt. Ennen räjäytystä varmistetaan, ettei vaara-alueella ole ihmisiä, ja tulevasta räjäytyksestä varoitetaan äänimerkillä.

Räjäytyksistä voi välittyä ympäristöön kallio- ja maaperän kautta tärinää sekä ilmateitse ääni- ja ilmanpainevaikutuksia. Hakemuksen mukaan maaperän kautta välittyvä tärinä vaimenee etäisyyden kasvaessa, kun taas ääni- ja ilmanpainevaikutukset voivat olla havaittavissa kauempana.

Hakemuksessa esitetään, että tärinää mitataan tarvittaessa räjäytysten aikana erikseen määriteltävissä kohteissa. Hakijan mukaan nykyisen luvan aikana tehtyjen tärinämittausten perusteella ei ole arvioitavissa, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuisi tärinästä haittaa lähialueen kiinteistöille.

Päästöt ilmaan

Hakemuksen mukaan toiminnan ilmanlaatuvaikutukset aiheutuvat pääasiassa murskauksesta, kuljetuksista sekä toiminta- ja varastoalueiden hajapölypäästöistä. Pölypäästöjen muodostumiseen ja leviämiseen vaikuttavat erityisesti sääolosuhteet, kiviainesten käsittelymäärät sekä kuljetusten määrä ja siirtomatkojen pituus. Kuljetuksista aiheutuu lisäksi vähäisiä pakokaasupäästöjä.

Louhinta ja murskaus pyritään toteuttamaan siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Räjäytyksissä syntyy lyhytkestoisia pölypilviä, mutta räjäytysten vähäisen määrän vuoksi niiden ei hakijan arvion mukaan aiheudu merkittävää haittaa ympäristössä. Muusta toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä vähennetään tarvittaessa kastelemalla teitä, kulkuväyliä ja murskattavaa materiaalia, koteloimalla kuljettimia sekä pienentämällä kiviaineksen pudotuskorkeuksia. Pölyn leviämistä vähentävät lisäksi louhoksen kallioseinämät. Kasteluun käytettävä vesi saadaan alueelta tai tuodaan tarvittaessa muualta.

Alueella tehtiin pölymittauksia vuonna 2017 toiminnan ollessa käynnissä. Mittausraportin mukaan murskaustoiminnasta ja muista ottamisalueen toiminnoista ei mittausajankohtana aiheutunut merkittävää pölyhaittaa lähialueelle, ja mitatut hiukkaspitoisuudet alittivat valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 säädetyn raja-arvon. Hakijan mukaan toiminnassa ei ole tapahtunut mittauksen jälkeen sellaisia merkittäviä muutoksia, joiden arvioitaisiin olennaisesti muuttaneen pölyvaikutuksia.

Hakemuksessa esitetyn enimmäistuotantoon perustuvan päästöarvion mukaan murskauksen vuotuiset enimmäispäästöt ovat hiukkasia, pöly mukaan lukien, noin 1,5 t/a, typen oksideja (NOx) noin 0,97 t/a, rikkidioksidia (SO₂) noin 0,41 t/a ja hiilidioksidia (CO₂) noin 722,32 t/a.

Maaperä, pinta- ja pohjavedet

Hakemuksen mukaan normaalista toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään. Alueen topografian vuoksi ottamisalueelta ei arvioida johtuvan merkittäviä määriä hulevesiä ympäristöön tai ympäröiviin vesistöihin, minkä vuoksi toiminnan vaikutusten pintavesiin ja niiden käyttöön arvioidaan jäävän vähäisiksi.

Louhinnassa käytettävistä räjähdysaineista voi vapautua ympäristöön typpeä sisältäviä yhdisteitä, jotka voivat kulkeutua pinta- ja pohjavesiin ja näkyä erityisesti pintavesissä kohonneina nitraattipitoisuuksina. Hakemuksen mukaan asianmukaisella ja ammattitaitoisella panostuksella ympäristöön vapautuvien yhdisteiden määrät jäävät vähäisiksi.

Jätteet

Hakemuksen mukaan vaaralliset jätteet, kuten käytetyt öljynsuodattimet, öljyiset kiinteät jätteet ja akut, varastoidaan omissa asianmukaisissa jätesäiliöissään lukittavassa kontissa. Huolloista ja öljynvaihdoista pidetään kirjaa, minkä perusteella seurataan myös alueella varastoitavan jäteöljyn määrää. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaisen käsittelyluvan omaavaan vastaanottopaikkaan, ja niiden siirroista laaditaan jätelainsäädännön mukaiset siirtoasiakirjat. Sekajätteet ja metallijätteet kerätään erikseen. Panostustöissä mahdollisesti syntyvät räjähdysaineiden pahvipakkaukset käsitellään räjähteitä koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti.

Hakemuksessa jätteiden määriksi on arvioitu enimmäistuotanto huomioon ottaen sekalaisia yhdyskuntajätteitä noin 2 500 kg/a, rautaa ja terästä noin 25 000 kg/a, jäteöljyä noin 10 000 kg/a, kiinteää öljyistä jätettä noin 750 kg/a sekä muita vaarallisia jätteitä, kuten akkuja ja paristoja, noin 100 kg/a. Arviot perustuvat toiminnanharjoittajan pitkäaikaisiin kokemustietoihin.

Sosiaalitilat sijaitsevat valtatie 11:n toisella puolella toisella toiminta-alueella. Talousvesi tuodaan alueelle erikseen. Toiminnassa muodostuvat jätevedet kuten sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön tai käytössä on sähkövessa.

Tarkkailu

Hakemuksen mukaan toimintaa tarkkaillaan muun muassa viikoittaisilla turvallisuustarkastuksilla. Murskaustoiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan tuotantomäärät ja toiminta-ajat. Louhintaräjäytyksistä laaditaan kenttäkortit, joihin merkitään muun muassa räjäytyksen ajankohta, räjäytystyön johtaja ja käytetty räjähdeainemäärä. Merkittävät häiriötilanteet kirjataan käyttöpäiväkirjaan tai louhinnan kenttäkortteihin. Hakija esittää vuosiraportin toimittamista valvontaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

Vesistövaikutuksia tarkkaillaan alueella voimassa olevan maanvastaanottotoiminnan ympäristöluvan mukaisesti. Laskeutusaltaasta otetaan vuosittain vesinäyte, josta tutkitaan pH, typpiyhdisteet, CODMn, sähkönjohtokyky, sameus ja öljyhiilivedyt. Muuta tarkkailua tehdään tarvittaessa valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

Riskit ja poikkeustilanteet

Hakemuksen mukaan räjähteitä ei varastoida alueella. Ennen räjäytystä alueella olevia varoitetaan, alueelle johtavat kulkuyhteydet suljetaan ja ihmisten pääsy vaara-alueelle estetään. Alueelle johtavalla tiellä on puomi asiattoman kulkemisen estämiseksi, ja alueella on louhoksesta ja siihen liittyvistä vaaroista varoittavia kylttejä.

Toimintaan liittyy öljy- ja polttoainevahinkojen riski. Murskauslaitoksella pidetään imeytysainetta ja välineistöä, joiden avulla mahdollinen öljyvahinko voidaan rajata ja pilaantunut maa-aines poistaa nopeasti. Polttoainesäiliöt ovat kaksikuorirakenteisia. Ympäristöriskeihin varaudutaan lisäksi huolellisella polttoaineiden ja muiden kemikaalien käsittelyllä sekä henkilöstön koulutuksella.

Tulipalon varalta alueella on alkusammutuskalustoa, ja henkilöstö on opastettu sen käyttöön. Häiriö- ja onnettomuustilanteissa ryhdytään välittömästi tarvittaviin torjunta- ja alkusammutustoimiin, hälytetään tarvittaessa pelastuslaitos sekä tehdään tilanteen edellyttämät ilmoitukset toimivaltaisille viranomaisille.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Hakemuksen mukaan toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (BEP). Pöly- ja melupäästöjä vähennetään muun muassa murskauslaitoksen kuljettimien koteloinneilla, kiviaineksen pudotuskorkeuksien pienentämisellä, vesikastelulla sekä sijoittamalla murskauslaitos mahdollisimman alhaiselle tasolle louhokseen ja mahdollisuuksien mukaan louhintarintauksen suojaan. Murskauslaitoksen säännöllisellä huollolla vähennetään polttoaineenkulutusta ja siitä aiheutuvia päästöjä. Energiankulutusta seurataan ja pyritään minimoimaan tarkoituksenmukaisilla laite- ja toimintaratkaisuilla.

Hakemuksessa viitataan Suomen ympäristökeskuksen julkaisuun Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa – Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Oppaassa meluntorjuntakeinoina on esitetty muun muassa vaimennetun poravaunun käyttö, murskauslaitteiden koteloinnit ja syöttösuppiloiden vaimennukset sekä toimintojen sijoittaminen, meluvallit ja varastokasojen hyödyntäminen melusuojauksessa. Melun leviämistä voidaan vähentää myös sijoittamalla toiminta mahdollisimman matalalle tasolle ja louhintarintauksen suojaan. Hakemuksen mukaan ottamisalueella meluntorjunta perustuu ensisijaisesti toimintojen tarkoituksenmukaiseen sijoittamiseen ja louhoksen maastonmuotojen hyödyntämiseen.

Räjäytyksistä aiheutuvaa tärinää ja ilmanpainevaikutuksia vähennetään räjäytysten suunnittelulla ja asianmukaisilla työmenetelmillä. Tärinän leviämiseen voidaan vaikuttaa muun muassa louhintasuunnalla ja räjähdysainemäärien mitoituksella. Hakijan mukaan käytettävät poravaunut edustavat parasta saatavilla olevaa tekniikkaa.

ASIAN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on ollut kuulutettuna Ulvilan kaupungin verkkosivuilla 30.4.–8.6.2026. Kuulutus on lisäksi julkaistu Ulvilan Seudussa 7.5.2026 ja asiasta on annettu erillinen kirjallinen tiedoksianto niille, joiden etua asia saattaa koskea.

Lausunnot

Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta, Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen liikenneosastolta sekä Porin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Lausuntojen keskeinen sisältö on selostettu jäljempänä. Alkuperäiset lausunnot ovat lupahakemusasiakirjojen liitteenä.

Lupa- ja valvontaviraston lausunto

Lupa- ja valvontavirasto toteaa 2.7.2026 antamassaan lausunnossa, että voimassa olevassa yleiskaavassa alue on pääosin T-1-aluetta, jolla sallitaan maa-ainesten otto ja käyttö. Teollisuusalueen sisällä olevan luo-3-alueen kaavamääräyksen mukaan alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee huomioida linnuston kannalta merkittävät luontoarvot ja inventointiraportissa kuvatut erityispiirteet.

Hankealueella on voimassa Ulvilan keskustaajaman yleiskaava, joka perustuu kattaviin luontoselvityksiin. Koska hankealueelta ei tunnistettu luontoselvityksessä uhanalaisia luontotyyppejä, ei luontotyyppejä tässä tapauksessa tarvitse Lupa- ja valvontaviraston näkemyksen mukaan kuvata hakemuksessa tarkemmin.

Kaavan luontoselvityksessä tunnistettiin Pirunkynnen maa-aineksenottoalueelta ja sen laiteilta linnustollisesti arvokas alue (luo-3). Hakijan mukaan varsinaista ottamistoimintaa ei kohdisteta lammikon (luo-3) alueelle. Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että lammikkoa ei tarvitse huomioida lupaehdoissa, jos toiminta alueella ei muutu merkittävästi nykyisestä. Linnusto on hyötynyt maa-ainesten otosta ja todennäköisesti sopeutunut sen aiheuttamiin häiriöihin.

Suunnitelulla louhinta-alueella havaittiin luontoselvityksessä mm. kehrääjän pesintää. Koska luontoselvityksen mukaan kehrääjä pesii metsäisillä alueilla laajasti myös hankealueen ympäristössä, ei maa-ainesten otolla todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta kehrääjän paikalliseen suotuisaan suojelutasoon. Lupa- ja valvontavirasto ei edellytä lupahakemuksen täydentämistä erillisellä linnustoselvityksellä.

Lisäksi louhinta-alueella on tiedossa huuhkajan pesäpaikka. Huuhkajan pesintä todettiin myös linnustoselvityksessä 2024. Huuhkaja on erittäin uhanalainen, rauhoitettu ja pesäpaikkauskollinen laji, jonka pesinnän häiritseminen on luonnonsuojelulain mukaan kielletty. Huuhkajan pesimätilanne tulee selvittää ennen louhoksen seinämien maisemointia, ja tehty huuhkajaselvitys tulee lähettää Lupa- ja valvontavirastolle lausuttavaksi ennen maisemointia.

Kannanotto edellä mainitun pohjalta:

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole estettä luonnon-, maiseman ja vesiensuojelun kannalta. Lupakäsittelyssä tulee edellä esitetyn huuhkajaselvityksen lisäksi ottaa huomioon seuraavaa:

- Ottamistoiminnan yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei maaperään tai pohja- tai pintavesiin pääse ympäristölle haitallisia aineita. Mahdollisista öljy- tai kemikaalivahingoista on ilmoitettava välittömästi hätänumeroon 112.

- Kaivualueen kuivatusjärjestelyistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä kuivatusveden virtausreitin varrella oleville maanomistajille.

- Ottamisalueen maisemointia tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa jo maa-ainesluvan voimassaoloaikana. Jyrkistä seinämistä ei saa aiheutua sortumavaaraa tai muuta riskiä ihmisille tai eläimille.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen / liikenneosaston lausunto

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen liikenneosasto ilmoitti 13.5.2026, ettei sillä ole hakemukseen huomautettavaa, koska ottamisalue sijaitsee maantien suoja-alueen ulkopuolella ja alueelle johtava liittymä maantieltä on hyvä.

Terveydensuojeluviranomaisen lausunto

Porin kaupungin terveydensuojeluviranomainen toteaa 6.5.2026 antamassaan lausunnossa, että jos toiminnasta aiheutuu melu-, pöly- tai tärinähaittaa, melu- ja pölymittaukset tulee uusia ja tärinämittaukset suorittaa. Toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa asumisterveysasetuksessa (545/2015) mainittuja sisämelun toimenpiderajoja. Lausunnon mukaan sisämelun toimenpiderajojen oletetaan pysyvän sallituissa rajoissa, mikäli ulkomelutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia ohjearvoja. Mikäli toimitaan hakemuksessa ilmoitetun mukaisesti, terveysvalvonnalla ei ole muuta huomautettavaa hakemuksesta.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta jätettiin kaksi muistutusta, joissa oli yhteensä 42 eri allekirjoittajaa.

Muistutus 1

Muistutuksessa vastustetaan erityisesti ympärivuotista ja kesäaikaista louhinta- ja murskaustoimintaa. Muistuttajien mukaan toiminnasta aiheutuu lähialueen asukkaille merkittävää melu- ja pölyhaittaa, joka heikentää asumisviihtyvyyttä.

Muistuttajat tuovat esiin, että viime lupaa edeltäneen luvan aikana louhinta- ja murskaustyöt oli ajoitettu pääasiassa talviaikaan. Tätä rajoitusta pidetään perusteltuna ja tarpeellisena, koska louhinnasta, murskauksesta ja räjäytystöistä aiheutuu muistuttajien mukaan erittäin voimakasta ja pitkäkestoista melua ja muuta haittaa. Erityisen häiritseviksi koetaan murskauksen jatkuva ääni ja räjäytysten voimakkaat pamahdukset. Lisäksi toiminnasta syntyvän kivipölyn todetaan leviävän ympäristöön ja heikentävän asumisympäristön viihtyvyyttä.

Muistuttajien mukaan kesäaikainen toiminta aiheuttaisi kohtuutonta haittaa alueen asukkaille, koska kesäisin ihmiset viettävät enemmän aikaa ulkona, pitävät ikkunoita avoinna ja käyttävät piha-alueitaan virkistykseen. Pitkien, jopa klo 22 saakka jatkuvien työaikojen sekä murskaus- ja louhintatoiminnan katsotaan heikentävän merkittävästi asumisrauhaa ja elämänlaatua useiden kuukausien ajan vuodesta toiseen.

Muistuttajat toteavat, että aiemmassa lupaprosessissa muistutuksen tekemistä ei osattu tehdä, vaikka toiminnasta aiheutuvat haitalliset vaikutukset osoittautuivat merkittäviksi. Tämän vuoksi he katsovat tärkeäksi tuoda vaikutukset esiin ennen uuden luvan myöntämistä.

Mikäli lupa myönnetään, muistuttajat vaativat, että louhinta ja murskaus sallitaan vain talvikaudella, toiminta-aikoja lyhennetään selvästi, ilta- ja viikonlopputyöskentely kielletään, pölyntorjuntaa tehostetaan merkittävästi ja toiminnan meluvaikutukset lähialueen asutukseen selvitetään asianmukaisesti.

Muistuttajien mukaan hakemuksen mukainen toiminta ei nykyisessä laajuudessaan täytä lähialueen asukkaiden kohtuullisen asumisviihtyvyyden vaatimuksia.

Muistutus 2

Muistutuksessa tuodaan esiin toiminnan aiheuttamat tärinä-, paineaalto-, melu- ja muut lähialueen asutukseen kohdistuvat vaikutukset. Toiminta-alueen länsipuolella noin 750–800 metrin etäisyydellä sijaitsevan Keskitien alueen maaperän todetaan olevan pääosin savipohjaista. Muistuttajien mukaan savipohjainen maaperä voi johtaa räjäytysten aiheuttamaa tärinää ja paineaaltoa eri tavalla kuin kallio- tai moreenialueilla, minkä vuoksi vaikutuksia tulisi selvittää mittauksin niissä kohteissa, joissa haittoja on käytännössä havaittu. Muistuttajat kertovat kokeneensa räjäytysten aiheuttaman tärinän ja paineaallon erittäin voimakkaina asuinrakennuksissaan ja katsovat niiden heikentäneen asumisviihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta.

Hakemusasiakirjoissa viitataan nykyisen luvan aikana tehtyihin tärinämittauksiin. Muistuttajien mukaan tärinämittaus on tehty, mutta heidän tiedossaan ei ole, onko tuolloin toteutettu räjäytys suuntautunut Keskitien alueen kiinteistöjä kohti. Heidän käsityksensä mukaan paineaaltoa ei ole mitattu Keskitien asuinalueella eikä erityisesti niissä kiinteistöissä, joissa voimakkaimpia tärinä- ja paineaaltohavaintoja on tehty. Muistuttajien tietojen mukaan Pentinkallion räjäytysten yhteydessä mittauksia on tehty Rauhalantiellä, joka sijaitsee eri suunnassa ja valtatien toisella puolella suhteessa louhinta-alueeseen. Tämän vuoksi muistuttajat katsovat, ettei aikaisempien mittausten perusteella voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä Keskitien alueelle kohdistuvista vaikutuksista.

Muistutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota räjäytysten aiheuttamaan paineaaltoon. Muistuttajien mukaan paineaallolla voi olla vaikutuksia rakennuksiin, rakenteisiin, ikkunoihin ja julkisivuihin sekä asumisviihtyvyyteen myös silloin, kun tärinän raja-arvot eivät ylity. Paineaaltoa tulisi tämän vuoksi tarkastella tärinästä erillisenä vaikutustekijänä.

Lisäksi muistuttajat katsovat, että louhinnasta, murskauksesta, porauksesta, räjäytyksistä ja raskaasta liikenteestä aiheutuvat meluvaikutukset tulee selvittää luotettavasti lähimpien asuinrakennusten kohdalla ja toiminnan tulee täyttää voimassa olevat melua koskevat ohjearvot.

Muistuttajat vaativat, että ennen mahdollisen uuden luvan myöntämistä tehdään erillinen testiräjäytys, jonka yhteydessä Keskitien 85–93 alueen kiinteistöihin sijoitetaan riippumattomat tärinä-, paineaalto- ja melumittauslaitteet. Mittaustulokset tulisi toimittaa alueen asukkaille ja lupaviranomaiselle arvioitavaksi ennen toiminnan jatkamista tai laajentamista.

Lisäksi muistuttajat vaativat tärinän mittaamista jokaisen varsinaisen räjäytyksen yhteydessä Keskitien asuinalueella sekä paineaallon mittaamista jokaisen räjäytyksen yhteydessä niissä kohteissa, joissa vaikutuksia on havaittu. Melutasoa tulisi seurata toiminnan aikana ja mitata tarvittaessa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset tulisi toteuttaa riippumattomasti ja mittaustulokset toimittaa pyydettäessä alueen asukkaille ja valvovalle viranomaiselle.

Toiminnalle vaaditaan selkeitä tärinä-, paineaalto- ja melurajoja, joiden ylittyessä toiminta keskeytetään tai sitä rajoitetaan ja toimintatavat arvioidaan uudelleen. Ennen uusien räjäytysten aloittamista lähialueen kiinteistöille vaaditaan alkukatselmuksia rakennusten nykyisen kunnon dokumentoimiseksi. Räjäytyksistä tulisi tiedottaa alueen asukkaille riittävän ajoissa siten, että asukkailla on mahdollisuus varautua niihin. Mahdolliset rakennuksille tai muulle omaisuudelle aiheutuneet vauriot tulisi tutkia viivytyksettä riippumattoman asiantuntijan toimesta.

Muistuttajat korostavat, että kysymys on asumisviihtyvyyden lisäksi rakennusten rakenteellisesta turvallisuudesta, omaisuuden suojasta sekä terveellisestä ja turvallisesta elinympäristöstä. He katsovat, että lupaharkinnassa tulee soveltaa varovaisuusperiaatetta erityisesti silloin, jos vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty niissä kohteissa, joissa haittoja on havaittu. Mikäli tärinä-, paineaalto- tai meluvaikutuksia ei pystytä luotettavasti osoittamaan vähäisiksi, muistuttajien mukaan lupaa ei tulisi myöntää ilman riittäviä lisäselvityksiä ja vaikutustenhallintatoimenpiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalta pyydettiin 6.7.2026 vastine annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Peab Industri Oy antoi 7.8.2026 seuraavan vastineen:

Lupa- ja valvontaviraston lausunto

Lausunnossa todetaan, että huuhkajan pesimätilanne tulee selvittää ennen louhoksen seinämien maisemointia (huuhkajaselvitys). Peab toteaa, että alueelle ei jää sellaisia korkeita maisemoitavia seinämiä, joiden pesimätilanteen selvittäminen olisi hakijan käsityksen mukaan tarpeen toiminnan päättyessä. Alueen itäreunalla toiminta jatkuu toisen toiminnanharjoittajan luvan puitteissa, eikä Peab suorita varsinaisia maisemointitoimenpiteitä kyseisellä alueella. Alueen eteläreunan matala luiskarakenne kuuluu voimassa olevan ympäristöluvan (maiden vastaanotto) piiriin ja alueelle otetaan vastaan maita jo ottotoiminnan aikana. Lähtökohtaisesti Peab ei näe tarvetta huuhkajaselvitykselle. Alueen itäreunaan ei jää luiskattavaa kallioreunasta, koska alue yhdistetään viereiseen louhosalueeseen. Mikäli viranomainen katsoo selvityksen kuitenkin tarpeelliseksi, voidaan se tehdä ottamistoiminnan päättyessä.

Toiminnassa huomioidaan hakemuksessa esitetyllä tavalla maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu. Alueen kuivatusjärjestelyistä huolehditaan asianmukaisesti ja alueen maisemointia tehdään mahdollisuuksien mukaan vaiheittain. Hakemusta ei ole lausunnon vuoksi näiltä osin muuttaa tai tarkentaa.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen / liikenneosaston lausunto

Peabille ei ole vastattavaa elinvoimakeskuksen liikenneosaston lausuntoon, jossa liikenneosastolla ei ollut hakemukseen huomautettavaa.

Terveydensuojeluviranomaisen lausunto

Toiminnan melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia seurataan ja tarvittaessa suoritetaan näihin liittyviä mit-tauksia. Mittauksia alueella on suoritettu nykyisen luvan voimassaoloaikana. Toiminnan luonne ei muutu, eikä mittauksia ole lähtökohtaisesti tarve uusia.

Muistutukset

Toiminnan melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia on selvitetty nykyisen toiminnan aikana kattavasti. Nyt haettavan luvan myötä toimintaan ei tule sellaisia muutoksia, joiden perusteella toiminnan vaikutusten tarkkailua olisi tarve laajentaa tai mittauksia uusia. Toiminta alueella on pienimuotoista ja kausittaista.

Kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa, säädetään valtioneuvoston asetuksessa 800/2010. Asetus sisältää mm. etäisyysvaatimukset asutukseen nähden (3 §), melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat (8 §) ja melun raja-arvot (7 §). Asetus on annettu mm. terveydensuojelun näkökulmasta. Hakija toteaa, että muraus-asetuksen mukaisiin raja-arvoihin pääseminen varmistaa sen, että terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa ei aiheudu asutukselle.

Hakija on lupahakemuksessaan esittänyt toiminnalle nykyisen luvan mukaisia toiminta-aikoja. Toiminta-ajat ovat osin tiukemmat kuin hakemuksen mukaiselle toiminnalle erikseen asetuksessa (800/2010) säädetyt toiminta-ajat. Toiminnan aiheuttamaa melutasoa on mitattu. Koska mittauksen perusteella toiminnasta ei aiheudu raja-arvoja ylittävää melutasoa häiriintyvissä kohteissa, ei ole perusteltua määrätä hakemuksessa esitettyä lyhyemmistä toiminta-ajoista.

Muistutuksissa esitetylle vuotuiselle toiminta-aikarajoitukselle kesäaikana ei ole lainsäädäntöön pohjautuvia perusteita. Toiminnan meluvaikutuksia on selvitetty toiminnan aikana ja hakemusvaiheessa riittävän laajasti ja tarkasti. Toiminnan suunnittelussa ja hakemuksen vaikutusarvioissa on otettu huomioon, että toiminnasta ei aiheudu merkittävää lisärasitusta alueen lähimmille häiriintyville kohteille. Toiminnan luonne tai laajuus ei muutu merkittävästi nykyiseen toimintaan verrattuna. Alueella on voimassa ympäristölupa maiden vastaanottoon. Vastaanotettavasta maa-aineksesta muodostuu alueelle meluvalli, joka edelleen vähentää toiminnan meluvaikutuksia asutuksen suuntaan. Aluetta ympäröivän maanpinnan muodot estävät merkittävästi melun leviämistä. Hakemuksessa on kuvattu toimenpiteitä melun torjuntaan. Toiminta-aikojen rajaamiseksi hakemuksessa esitettyä enemmän ei ole perustetta. Muraus-asetuksessa ei ole määräyksiä vuotuisten toiminta-aikojen rajaamiselle.

Alueella on suoritettu nykyisen luvan aikana pölymittaus. Mittaustuloksista tehtyjen havaintojen perusteella vallitsevissa olosuhteissa murskaustoiminnasta sekä muista ottoalueen toiminnoista ei aiheutunut merkittävää pölyhaittaa lähialueelle. Hiukkaspitoisuudet mittauspisteessä alittivat Valtio-neuvoston asetuksessa 79/2017 asetetun raja-arvon. Toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia mittauksen jälkeen, eikä mittausten uusimiselle lähtökohtaisesti ole tarvetta. Etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on suhteellisen pitkä. Toiminnan pölyntorjunnasta huolehditaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Louhintatärinää mitataan räjäytysten yhteydessä. Tärinämittauksesta vastaa ulkopuolinen asiantuntijakonsultti, joka myös arvioi tarvittavat tärinämittauspaikat riskinarvioonsa perustuen.

Mittauspisteitä ei tule määrätä lupapäätöksessä. Tärinälle tai ilmanpaineaallolle ei voi asettaa lupapäätöksessä raja-arvoja. Ulkopuolinen asiantuntija määrittää tärinän raja-arvot kohdekohtaisesti ja niihin vaikuttavat mm. kohteiden etäisyys, räjäytysten suunta ja rakennusten perustamistapa. Toiminta alueella jatkuu nykyisen luvan kaltaisena, eikä kiinteistöjen alkukatselmukselle ole tarvetta. Räjäytyksistä tiedotetaan ennakkoon tekstiviestipalvelun kautta, johon halukkaat lähiasukkaat voivat liittyä ilmoittamalla yhteystietonsa toimijan tietoon.

Ilmanpaineaallon vaikutukset ovat havaittavissa yleensä laajemmalla ja selvemmin, kuin varsinainen tärinä. Ilmanpaineaallon vaikutukset, mm. lasien helinä, ovat epämiellyttäviä, mutta eivät aiheuta vallitsevilla etäisyyksillä vaurioita taikka muitakaan haitallisia vaikutuksia. Ilmanpaineaalto usein koetaan tärinäksi, vaikka se ei sitä ole. Ilmanpaineaallon mittaukseen ei ole tarvetta eikä perusteita.

Tarkastus

Hakemuksen käsittelyn yhteydessä ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä erillistä tarkastusta alueella.

RATKAISU

Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen myöntää Peab Industri Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja kalliokiviaineksen murskaukseen kiinteistölle Pentinkallio 886-413-7-5. Päätös sisältää ratkaisun toiminnan aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaisuutta (toiminnanaloittamislupa).

Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti sekä seuraavia lupamääräyksiä noudattaen. Kivenlouhinnassa ja murskauksessa on lisäksi noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).

Lausunnot ja muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Yleiset määräykset

1. Toiminnanharjoittajan on nimettävä toiminnasta vastaava henkilö. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisessa. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että alueella työskentelevät ja aliurakoitsijat tuntevat tämän päätöksen määräykset.

2. Ennen tämän luvan mukaisen ottamistoiminnan jatkamista luvanhaltijan on ilmoitettava toiminnan aloittamisesta Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja varattava viranomaiselle mahdollisuus tarkastaa alueen lupamääräysten mukaiset merkinnät, suojaukset ja muut järjestelyt.

3. Toimintaa saa harjoittaa seuraavasti:

• murskaus ma-pe klo 7-21
• poraus ma-pe klo 7-18
• rikotus ma-pe klo 7-21
• räjäytykset ma-pe klo 10-16
• kuormaus ja kuljetus ma-pe klo 6-22

Kuormausta ja kuljetusta voidaan tarvittaessa tehdä lauantaisin klo 7–18. Murskausta, porausta, rikotusta ja räjäytyksiä ei saa tehdä lauantaisin, sunnuntaisin, arkipyhinä eikä yleisinä juhlapäivinä.

Maa-ainesten ottaminen

4. Maa-aineksia saa ottaa hakemuksen ja 11.11.2025 päivättyjen suunnitelmapiirustusten mukaiselta noin 4,4 hehtaarin ottamisalueelta 10 vuoden aikana enintään 120 000 k-m³. Ottaminen voidaan ulottaa alimmillaan tasolle +15 (N2000).

5. Ottamisalueen rajat on merkittävä maastoon selvästi erottuvin ja koko lupa-ajan säilyvin merkein. Alueelle on sijoitettava riittävä määrä korkeuskiintopisteitä, joiden avulla ottotasoa voidaan luotettavasti seurata.

6. Jyrkät ottorintaukset ja muut putoamisvaaraa aiheuttavat kohdat on suojattava aidalla, maavallilla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla rakenteella. Alueella on oltava riittävästi putoamis- ja räjähdysvaarasta varoittavia kylttejä. Ulkopuolisten asiaton pääsy alueelle on estettävä.

7. Ottaminen on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan vaiheittain siten, että toiminnan jo päättyneitä osia voidaan siistiä ja maisemoida toiminnan aikana.

Luontoarvot ja pesimälinnusto

8. Ennen louhoksen seinämien maisemointia linnustoselvityksiin perehtyneen asiantuntijan on selvitettävä huuhkajan pesimätilanne louhinta-alueella. Selvitys on toimitettava Lupa- ja valvontavirastolle lausuttavaksi sekä tiedoksi Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen maisemointiin ryhtymistä.

9. Puustoa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä suunnitelma-alueen reunoilla, siltä osin kuin se ei estä luvan mukaista ottamista, turvallisuutta tai muuta luvallista toimintaa.

Maaperän ja pohjaveden suojelu

10. Toiminta on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai pohja- ja pintaveden pilaantumista tai sen vaaraa.

11. Polttoainesäiliöiden on oltava lukittavia, ylitäytönestimellä ja laponestolla varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä tai ne on sijoitettava katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuus on vähintään 1,1 kertaa säiliön tilavuus. Tankkaus-, huolto- ja kemikaalien käsittelypaikkojen on oltava nestettä läpäisemättömiä ja tarvittaessa reunoiltaan korotettuja siten, että mahdolliset vuodot ja roiskeet voidaan kerätä talteen.

12. Alueella saa säilyttää vain toiminnan kannalta tarpeellisia poltto- ja voiteluaineita sekä kemikaaleja. Räjähdysaineita ei saa varastoida alueella.

Jäte- ja hulevedet

13. Hulevesistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai alapuoliselle maankäytölle. Louhoksesta poistettavat vedet on johdettava hallitusti ojan ja laskeutusaltaan tai muun vähintään vastaavan käsittelyn kautta siten, että kiintoainekuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Laskeutusallas ja ojat on pidettävä toimintakuntoisina ja tyhjennettävä kertyneestä kiintoaineesta tarpeen mukaan.

14. Toiminnan vesistövaikutuksia on tarkkailtava vähintään alueella voimassa olevan maanvastaanoton ympäristöluvan 24.9.2025 § 36 vesitarkkailua koskevien määräysten mukaisesti. Laskeutusaltaasta tulee ottaa näyte vuosittain ja siitä tulee tutkia vähintään pH, typpiyhdisteet, CODMn, sähkönjohtokyky, sameus ja öljyhiilivedyt. Lupaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa tai täydentää tarkkailua koskevia määräyksiä, jos se on toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi tarpeen.

Melu ja tärinä

15. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Asumiseen käytettävillä alueilla päiväajan (klo 7-22) A-painotettu keskiäänitaso LAeq saa olla enintään 55 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen on lisättävä 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoon.

Mikäli toiminnasta aiheutuvan melun epäillään ylittävän edellä mainitut ohjearvot tai aiheuttavan muuta merkittävää meluhaittaa, toiminnanharjoittajan on valvontaviranomaisen määräyksestä teetettävä melumittaus tai meluselvitys. Tulosten perusteella toiminnanharjoittajan on tarvittaessa ryhdyttävä viipymättä meluntorjuntatoimenpiteisiin.

16. Toiminnanharjoittajan on ensimmäisen luvan voimassaoloaikana toteutettavan murskausjakson aikana teetettävä melumittaus vähintään kolmessa valvontaviranomaisen hyväksymässä häiriintyvässä kohteessa. Mittauskohteet on valittava siten, että ne edustavat toiminnan melulle eniten altistuvia asuinkohteita eri suunnissa, ja yhden mittauskohteen on sijaittava Keskitien alueella. Mittaus on tehtävä valvontaviranomaisen etukäteen hyväksymän mittaussuunnitelman mukaisesti toiminnan ollessa meluvaikutusten kannalta edustavassa tavanomaisessa tuotantotilanteessa. Jos rikotusta tehdään tavanomaisesti murskauksen yhteydessä, mittaus on mahdollisuuksien mukaan tehtävä myös rikotuksen ollessa käynnissä. Mittaustulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle. Tulosten perusteella toiminnanharjoittajan on tarvittaessa ryhdyttävä viipymättä meluntorjuntatoimenpiteisiin.

17. Murskauslaitos, aggregaatti ja muut merkittävät melulähteet on sijoitettava mahdollisimman alhaiselle tasolle kalliorintausten, maavallien tai varastokasojen suojaan.

18. Räjäytystyöt on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa, haittaa tai kohtuutonta rasitusta ympäristössä. Kivenlohkareiden sinkoutuminen toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.

19. Louhintatärinää on mitattava jokaisen räjäytyksen yhteydessä vähintään yhdessä vaikutusalueen rakennuksessa tai muussa riskinarvion perusteella valitussa kohteessa. Mittauspisteitä on vaihdeltava kiertävästi siten, että lupa-aikana saadaan edustavaa tietoa tärinän vaikutuksista eri suunnissa sijaitseviin lähimpiin rakennuksiin. Mittauspisteet tulee valita räjäytyskohtaisen riskinarvion perusteella siten, että mittaukset kohdistuvat kulloinkin suurimman mahdollisen vaikutuksen piirissä oleviin kohteisiin. Mittauksista tulee vastata pätevä ulkopuolinen asiantuntija.

20. Räjäytysten aiheuttama ilmanpaineaalto on mitattava Keskitien alueella samanaikaisesti siellä tehtävän tärinämittauksen kanssa. Mittaus on tehtävä vähintään yhden sellaisen räjäytyksen yhteydessä, jonka arvioidaan edustavan Keskitien alueelle kohdistuvien vaikutusten kannalta merkittävää louhintatilannetta. Mittaustulosten yhteydessä on esitettävä asiantuntijan arvio mittaustuloksista ja niiden merkityksestä Keskitien alueelle kohdistuvien vaikutusten kannalta. Mittaustulosten perusteella lupaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää ilmanpainevaikutusten tarkkailun jatkamista.

Päästöt ilmaan ja pölyntorjunta

21. Pölyämistä on ehkäistävä kastelulla, kuljettimien ja seulontakohtien koteloinnilla, pudotuskorkeuksia pienentämällä sekä kuljetus- ja työmaateiden ja varastokenttien asianmukaisella hoidolla.

22. Toiminnasta aiheutuvat hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet eivät saa toiminta-alueen ulkopuolella ylittää kulloinkin voimassa olevia ilmanlaadun raja-arvoja.

Mikäli on syy epäillä ilmanlaadun raja-arvon ylittymistä tai toiminnasta aiheutuvaa merkittävää pölyhaittaa, toiminnanharjoittajan on valvontaviranomaisen määräyksestä teetettävä hiukkasmittauksia hyväksytyn suunnitelman mukaisesti.

Jätteet ja häiriötilanteet

23. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja toimitettava asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Vaaralliset jätteet on säilytettävä suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa lukitussa tai valvotussa tilassa siten, ettei niistä voi aiheutua vuotoa maaperään, pinta- tai pohjavesiin. Vaaralliset jätteet on toimitettava luvalliseen vastaanottopaikkaan säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa.

24. Kaivannaisjätteiden jätehuolto on järjestettävä hakemuksessa esitetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Kaivannaisjätteet on varastoitava ja hyödynnettävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

25. Alueella on oltava riittävästi imeytysainetta ja muuta torjuntakalustoa. Öljy- tai kemikaalivahingon sattuessa vuoto on pysäytettävä, likaantunut maa-aines poistettava viipymättä ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

26. Poikkeuksellisesta tilanteesta, josta aiheutuu tai voi aiheutua tavanomaisesta poikkeavia päästöjä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, on ilmoitettava viipymättä Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljy- ja kemikaalivahingoista sekä muista pelastustoimia edellyttävistä tilanteista on ilmoitettava viipymättä pelastusviranomaiselle.

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

27. Toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siitä on käytävä ilmi vähintään louhinta- ja murskauspäivät, toiminta-ajat, tuotantomäärät, räjäytykset ja käytetyt räjähdeainemäärät, polttoaineiden käyttö, syntyneiden jätteiden määrät ja toimituspaikat, tarkkailun tulokset, häiriötilanteet sekä tehdyt ympäristönsuojelutoimenpiteet.

28. Edellistä kalenterivuotta koskeva vuosiraportti on toimitettava Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä yhteenveto käyttöpäiväkirjan tiedoista, tarkkailutuloksista sekä toiminnasta aiheutuneista valituksista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

29. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

30. Ottamisalueen jälkihoito ja maisemointi on toteutettava lopputilannepiirustuksen 11.11.2025 mukaisesti. Luiskat ja muut rakenteet on toteutettava turvallisiksi ja maisemaan soveltuviksi. Alueelta on poistettava toimintaan liittyvät laitteet, jätteet ja muut tarpeettomat rakenteet.

31. Jälkihoidon toteutuksessa on otettava huomioon alueella todetut luontoarvot. Jälkihoidon lopullinen toteutustapa on esitettävä valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen ottamistoiminnan päättymistä.

32. Kaikki maa-ainesluvan mukaiset jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana. Toiminnan päätyttyä alueella pidetään loppukatselmus.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Lupaharkinnassa otetaan huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Hakija on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman. Ottamistoiminnasta ei aiheudu maa-aineslain 3 §:n tarkoittamaa kauniin maiseman turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä sellaisia huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muuten vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jotka rajoittaisivat ainesten ottamista alueelta.

Ympäristönsuojelulain 48 §:n mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Lupa-asiaa ratkaistaessa on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, lain 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Toiminta on olemassa olevan kiviainesalueen jatkoa, ja alue on jo pääosin ottamistoiminnan muokkaamaa. Suunniteltu ottomäärä on 120 000 k-m³ kymmenen vuoden aikana. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, ja lähin vakituinen asutus sijaitsee hakemuksen mukaan noin 570 metrin etäisyydellä. Vuoden 2015 melumittauksissa päiväajan ohjearvot eivät ylittyneet. Vuoden 2017 PM10-mittaus tehtiin murskaustoiminnan ollessa käynnissä, eikä 50 µg/m³:n vuorokausiraja-arvo ylittynyt mittausjakson aikana. Pölyntorjunnasta on annettu lupamääräykset, ja hiukkasmittauksia voidaan edellyttää, mikäli raja-arvon ylittymistä tai merkittävää pölyhaittaa on syytä epäillä. Meluvaikutusten ajantasaisen arvioinnin varmistamiseksi toiminnanharjoittaja on velvoitettu teettämään melumittaus ensimmäisen luvan voimassaoloaikana toteutettavan murskaus- ja rikotusjakson aikana.

Alueen linnustolliset arvot ja luo-3-alue on jo hakemuksessa otettu huomioon siten, ettei varsinainen maa-ainesten ottaminen kohdistu luo-3-alueelle, sekä edellyttämällä huuhkajan pesimätilanteen selvittämistä ennen louhoksen seinämien maisemointia.

Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksen ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti, lupaviranomainen arvioi, ettei ottamisesta aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuja kiellettyjä seurauksia ja että maa-aineslain 6 §:ssä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Toiminnan ei myöskään arvioida aiheuttavan ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettuja seurauksia, jotka estäisivät luvan myöntämisen. Näin ollen maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Vastaus lausunnoissa esitettyihin seikkoihin

Lupa- ja valvontaviraston lausunto on otettu huomioon erityisesti lupamääräyksissä 6–8, 10–14, 23, 25-26 ja 30–32. Huuhkajan pesimätilanteen selvittämisestä ja selvityksen toimittamisesta Lupa- ja valvontavirastolle lausuttavaksi määrätään lupamääräyksessä 8. Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelua, kuivatusjärjestelyjä sekä öljy- ja kemikaalivahinkoihin varautumista koskevat lausunnossa esitetyt näkökohdat on huomioitu lupamääräyksissä 10–14, 23 ja 25–26. Ottamisalueen turvallisuutta ja vaiheittaista maisemointia koskevat vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 6 ja 7 sekä lopullista jälkihoitoa koskevat vaatimukset lupamääräyksissä 30–32.

Lupa- ja valvontavirasto on lausunnossaan katsonut, ettei hakemuksen mukaiselle toiminnalle ole estettä luonnon-, maiseman- tai vesiensuojelun kannalta. Lausunnossa on lisäksi katsottu, ettei luo-3-alueen lammikkoa ole tarpeen huomioida lupaehdoissa, mikäli toiminta ei muutu merkittävästi nykyisestä.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen liikenneosasto ei esittänyt hakemuksesta vaatimuksia tai huomautuksia. Lausunnon mukaan ottamisalue sijaitsee maantien suoja-alueen ulkopuolella ja alueelle johtava liittymä on asianmukainen.

Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon erityisesti melua, tärinää ja pölyä koskevissa lupamääräyksissä 15–22. Toiminnasta aiheutuvalle melulle on asetettu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ulkomelun ohjearvot. Melun ja hengitettävien hiukkasten lisämittauksia voidaan edellyttää, mikäli toiminnasta aiheutuvaa haittaa tai ohje- tai raja-arvojen ylittymistä on syytä epäillä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on velvoitettu teettämään melumittaus ensimmäisen luvan voimassaoloaikana toteutettavan murskausjakson aikana, ja louhintatärinää on mitattava jokaisen räjäytyksen yhteydessä.

Vastaus muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin

Muistutuksissa esitetty huoli toiminnan melusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 15–17. Toiminnan meluvaikutusten ajantasaisen arvioinnin varmistamiseksi on asetettu erillinen melumittausvelvoite. Ensimmäisen luvan voimassaoloaikana toteutettavan murskausjakson aikana on tehtävä melumittaus vähintään kolmessa valvontaviranomaisen hyväksymässä häiriintyvässä kohteessa siten, että yksi mittauskohteista sijaitsee Keskitien alueella. Mittauskohteiden tulee edustaa toiminnan melulle eniten altistuvia asuinkohteita eri suunnissa. Mittaus on tehtävä toiminnan ollessa meluvaikutusten kannalta edustavassa tuotantotilanteessa ja mahdollisuuksien mukaan myös rikotuksen ollessa käynnissä. Aikaisemmissa melumittauksissa ei ole todettu päiväajan ohjearvojen ylityksiä. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei ole katsottu olevan perusteita rajoittaa hakemuksessa esitettyjä toiminta-aikoja tai kieltää toimintaa kesäaikana. Meluvaikutusten ajantasaisen arvioinnin varmistamiseksi on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi määrätä edellä mainitusta melumittauksesta. Mikäli mittaustulokset osoittavat meluntorjunnan tehostamistarvetta, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä tarvittaviin meluntorjuntatoimenpiteisiin.

Muistutuksessa 2 esitetty huoli räjäytysten aiheuttamasta tärinästä on otettu huomioon lupamääräyksessä 19. Louhintatärinää on mitattava jokaisen räjäytyksen yhteydessä vähintään yhdessä vaikutusalueen rakennuksessa tai muussa riskinarvion perusteella valitussa kohteessa. Mittauspisteitä on vaihdeltava siten, että lupa-aikana saadaan edustavaa tietoa tärinävaikutuksista eri suunnissa sijaitsevissa lähimmissä rakennuksissa. Mittauskohteet valitaan räjäytyskohtaisen riskinarvion perusteella siten, että tarkkailu kohdistuu kulloinkin suurimmalle tärinävaikutukselle arvioituihin kohteisiin.

Muistutuksessa 2 esitetty räjäytysten aiheuttamaa ilmanpainevaikutusta koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 20. Räjäytysten aiheuttama ilmanpaineaalto on mitattava Keskitien alueella samanaikaisesti siellä tehtävän tärinämittauksen kanssa. Mittaus on tehtävä vähintään yhden sellaisen räjäytyksen yhteydessä, jonka arvioidaan edustavan Keskitien alueelle kohdistuvien vaikutusten kannalta merkittävää louhintatilannetta. Mittaustulosten yhteydessä on esitettävä asiantuntijan arvio tuloksista ja niiden merkityksestä Keskitien alueelle kohdistuvien vaikutusten kannalta. Mittaustulosten perusteella lupaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää ilmanpainevaikutusten tarkkailun jatkamista. Lupapäätöksessä ei ole asetettu tärinälle tai ilmanpaineaallolle yhtä yleistä numeerista raja-arvoa, vaan vaikutusten hyväksyttävyyttä arvioidaan tapauskohtaisesti mittaustulosten ja asiantuntija-arvion perusteella.

Muistutuksessa esitettyä lähialueen kaikkien kiinteistöjen alkukatselmusta ei ole määrätty. Kyseessä on pitkään samalla alueella harjoitettu toiminta, eikä hakemuksessa ole osoitettu sellaista toiminnan muutosta, joka edellyttäisi kaikkien lähialueen rakennusten ennakkokatselmusta.

Muistutuksissa esitetyt pölyhaittaa koskevat huolenaiheet on otettu huomioon lupamääräyksissä 21 ja 22. Toiminnalle on asetettu pölyntorjuntaa koskevat velvoitteet, ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien on pysyttävä voimassa olevien ilmanlaadun raja-arvojen alapuolella. Hiukkasmittauksia voidaan edellyttää, mikäli ilmanlaadun raja-arvon ylittymistä tai toiminnasta aiheutuvaa merkittävää pölyhaittaa on syytä epäillä.

Räjäytyksistä ennakkoon tiedottamista koskevaa erillistä lupamääräystä ei ole katsottu tarpeelliseksi. Hakija on vastineessaan ilmoittanut voivansa tiedottaa räjäytyksistä tekstiviestillä niille lähialueen asukkaille, jotka toimittavat yhteystietonsa toiminnanharjoittajalle.

Lupamääräysten perustelut

1. Vastuuhenkilön nimeäminen ja yhteystietojen ilmoittaminen ovat tarpeen valvonnan, tiedonkulun sekä häiriö- ja onnettomuustilanteisiin varautumisen varmistamiseksi. Henkilöstön ja aliurakoitsijoiden tulee tuntea toimintaa koskevat lupamääräykset, jotta niitä noudatetaan kaikissa työvaiheissa. (VNa (800/2010) 12 §, YSL 7 §.

2. Määräyksellä varmistetaan, että toiminnan jatkuessa toiminta-alueen järjestelyt vastaavat uutta lupapäätöstä ja hyväksyttyä ottamissuunnitelmaa. Valvontaviranomaisen tarkastusmahdollisuus on tarpeen luvan noudattamisen valvomiseksi. VNa (926/2005) 7 §, MAL 14 §.

3. Toiminta-aikoja koskeva määräys on hakemuksen mukainen ja täyttää Muraus-asetuksessa melua aiheuttaville työvaiheille asetetut aikarajoja koskevat vaatimukset. YSL 52 §, VNa 800/2010 8 §.

4. Määräys on hakemuksen mukainen. MAL 11 §.

5. Ottamisalueen rajojen ja korkeuskiintopisteiden merkitseminen on tarpeen, jotta luvan mukaisia ottamisrajoja ja alinta ottotasoa voidaan luotettavasti valvoa koko lupa-ajan. MAL 11 §, VNa (926/2005) 6 §.

6. Ottorintausten suojaamista, varoitusmerkintöjä ja asiattoman pääsyn estämistä koskevat määräykset ovat tarpeen alueella liikkuvien ihmisten ja eläinten turvallisuuden varmistamiseksi. MAL 11 §.

7. Vaiheittaisella jälkihoidolla vähennetään ottamistoiminnan maisemallisia ja ympäristövaikutuksia sekä varmistetaan, ettei jälkihoito kokonaisuudessaan siirry lupa-ajan loppuun. MAL 11 §.

8. Määräys perustuu Lupa- ja valvontaviraston lausuntoon ja on tarpeen sen varmistamiseksi, ettei louhosseinämien maisemointi häiritse rauhoitetun ja erittäin uhanalaisen huuhkajan mahdollista pesintää. MAL 11 §, YSL 48 § sekä LuonnonsuojeluL (9/2023) 69, 70 ja 76 §.

9. Puuston säilyttämisellä vähennetään toiminnan maisemavaikutuksia ja ylläpidetään alueen reunaosien luontoarvoja siltä osin kuin se on toiminnan ja turvallisuuden kannalta mahdollista. MAL 11 §

10. Määräys on tarpeen maaperän ja vesien pilaantumisen ja pilaantumisvaaran ennalta ehkäisemiseksi. YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNa (800/2010) 9 ja 10 §.

11. Säiliöiden, tankkauspaikkojen sekä kemikaalien käsittelypaikkojen suojaamista koskevilla teknisillä vaatimuksilla ehkäistään öljyjen ja muiden haitallisten aineiden pääsy maaperään ja vesiin myös vahinkotilanteissa. YSL 7, 15, 16, 17, 52 § sekä VNa (800/2010) 9 §.

12. Alueella säilytettävien kemikaalien rajoittaminen toiminnan kannalta tarpeelliseen määrään vähentää onnettomuustilanteisiin liittyvää ympäristöriskiä. Räjähdysaineiden varastointikielto vastaa hakemuksessa esitettyä toimintatapaa. YSL 7, 15, 16 ja 52 § sekä VNa (800/2010) 9 §.

13. Vesien hallitulla johtamisella ja kiintoaineen erottamisella ehkäistään kiintoaineen ja louhinnasta mahdollisesti vapautuvien aineiden kulkeutumista ympäristöön. Ojia ja laskeutusallasta koskeva kunnossapitovelvoite on tarpeen järjestelmän toimintakyvyn varmistamiseksi. YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, VNa (800/2010) 10 §.

14. Tarkkailu on tarpeen toiminnan mahdollisten vaikutusten havaitsemiseksi. Tarkkailun yhdistäminen alueella jo toteutettavaan maanvastaanottotoiminnan vesitarkkailuun ehkäisee tarpeetonta päällekkäistä tarkkailua. Tarkkailua voidaan tarvittaessa täydentää tai muuttaa, mikäli toiminnan vaikutuksista ei muutoin saada riittävää tietoa. YSL 6, 62, ja 65 §.

15. Melua koskevalla määräyksellä ehkäistään toiminnasta aiheutuvaa terveyshaittaa ja kohtuutonta rasitusta sekä varmistetaan melutasoa koskevien vaatimusten noudattaminen. YSL 52 ja 62 §, VNa (800/2010) 7 §, VNp (993/1992) 2 ja 4 §, NaapL. 17 §.

16. Mittausvelvoitteella varmistetaan, että murskauksen ja mahdollisen samanaikaisen rikotuksen todellinen melutaso ja mahdollinen haitta voidaan todentaa toiminnan aikana. Määräys on tarpeen erityisesti muistutuksissa esitettyjen meluhaittaa koskevien kokemusten sekä aiemman melumittauksen ajankohdan vuoksi. YSL 52 ja 62 §, VNa (800/2010) 7 §, VNp (993/1992) 2 ja 4 §, NaapL. 17 §.

17. Murskauslaitoksen, aggregaatin ja muiden melulähteiden sijoittaminen mahdollisimman alhaiselle tasolle kalliorintausten ja muiden meluesteiden suojaan vähentää tehokkaasti melun leviämistä lähiasutuksen suuntaan. YSL 7, 52 §.

18. Määräys on tarpeen räjäytysten aiheuttaman tärinän, painevaikutusten, melun ja kivien sinkoutumisesta aiheutuvan vaaran ehkäisemiseksi sekä ympäristölle aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. YSL 7, 15, 52 § sekä MAL 11 §.

19. Jokaisen räjäytyksen yhteydessä tehtävillä ja kiertävästi eri suunnissa sijaitseviin kohteisiin sijoitettavilla mittauksilla saadaan edustavaa tietoa toiminnan todellisista tärinävaikutuksista. Määräys on perusteltu muistutuksissa esitettyjen tärinähavaintojen vuoksi. Mittauspisteiden riskiperusteinen valinta mahdollistaa tarkkailun kohdentamisen kulloinkin olennaisimpiin kohteisiin. YSL 62 §, NaapL. 17 §.

20. Määräyksellä varmistetaan, että räjäytysten aiheuttamasta ilmanpainevaikutuksesta saadaan mittaustietoa Keskitien alueelta, jossa vaikutuksia on muistutuksessa ilmoitettu havaitun. Samanaikainen tärinä- ja ilmanpainemittaus mahdollistaa vaikutusten arvioinnin samoissa olosuhteissa. Mittaustulosten ja asiantuntija-arvion perusteella voidaan arvioida vaikutusten merkitystä ja mahdollisen jatkotarkkailun tarvetta. YSL 62 §, NaapL. 17 §.

21. Kastelu, kotelointi, putoamiskorkeuksien pienentäminen sekä liikenne- ja varastoalueiden asianmukainen hoito ovat tarpeen pölypäästöjen syntymisen ja leviämisen ehkäisemiseksi. YSL 7, 52 §, VNa (800/2010) 4 ja 5 §.

22. Määräyksellä varmistetaan, ettei kivenlouhinnasta, murskauksesta tai liikenteestä aiheudu toiminta-alueen ulkopuolella ilmanlaadun raja-arvojen ylityksiä. Mittausvelvollisuus voidaan kohdistaa tilanteisiin, joissa toiminnasta aiheutuvaa haittaa tai raja-arvon ylittymistä on perusteltua epäillä. YSL 6, 52 §, VNa (800/2010) 5 ja 13 §, VNa (79/2017) 4 §.

23. Jätteiden asianmukaisella lajittelulla, säilyttämisellä ja toimittamisella luvallisiin vastaanottopaikkoihin ehkäistään roskaantumista sekä maaperään ja vesiin kohdistuvia haittoja. Vaarallisten jätteiden erityisvaatimukset ovat tarpeen niiden ominaisuuksista johtuvan ympäristöriskin vuoksi. YSL 52 ja 58 §, JL 13, 15, 16, 28 ja 29 § sekä VNa (800/2010) 11 §.

24. Kaivannaisjätettä koskevalla määräyksellä varmistetaan toiminnassa syntyvien pintamaiden ja muiden kaivannaisjätteiden suunnitelmallinen ja ympäristön kannalta turvallinen käsittely ja hyödyntäminen. YSL 113 ja 114 §, VNa (800/2010) 11 §.

25. Imeytysaineen ja muun torjuntakaluston saatavuus sekä välittömät torjunta- ja puhdistustoimenpiteet ovat tarpeen öljy- ja kemikaalivahinkojen leviämisen ja ympäristövaikutusten rajoittamiseksi. YSL 7, 15 ja 52 §, VNa (800/2010) 12 §.

26. Ilmoitusvelvollisuudella varmistetaan, että poikkeus- ja vahinkotilanteet tulevat viivytyksettä toimivaltaisen viranomaisen tietoon ja tarvittaviin torjunta- ja jatkotoimiin voidaan ryhtyä. YSL 52 ja 123 §, VNa (800/2010) 12 §.

27. Kirjanpito on tarpeen toiminnan laajuuden, lupamääräysten noudattamisen ja ympäristönsuojelutoimenpiteiden valvomiseksi. Ympäristöluvanvarainen toiminta on myös jätelain nojalla kirjanpitovelvollista. YSL 6 ja 62 §, JL 118, 120 §.

28. Vuosiraportilla varmistetaan, että valvontaviranomaisella on säännöllisesti käytettävissään tiedot toiminnan ympäristövaikutuksista, tarkkailutuloksista ja mahdollisista haittailmoituksista sekä niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. YSL 62 §.

29. Ilmoitusvelvollisuus on tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi arvioida muutosten merkityksen luvan voimassaolon, lupamääräysten ja ympäristövaikutusten kannalta sekä varmistaa, että luvan velvoitteista vastaava taho on tiedossa. YSL 170 §, MAL 13 a ja 14 §.

30. Jälkihoidolla saatetaan ottamisalue turvalliseen ja ympäröivään maisemaan soveltuvaan tilaan ja poistetaan toimintaan liittyvät tarpeettomat rakenteet ja materiaalit. MAL 11 §, YSL 52 §.

31. Määräyksellä varmistetaan, että jälkihoitoa toteutettaessa otetaan huomioon toiminnan aikana ja alueen luontoselvityksissä todetut luontoarvot. MAL 11 §, LuonnonsuojeluL. 69, 70 ja 76 §.

32. Kaikki luvassa edellytetyt jälkihoitotoimenpiteet on saatettava loppuun lupa-aikana, jotta luvanhaltijan velvollisuuksien täyttyminen voidaan todeta ennen maa-ainesluvan valvonnan päättämistä ja vakuuden vapauttamista. Loppukatselmuksessa todetaan alueen jälkihoidon ja muiden lupavelvoitteiden asianmukainen toteuttaminen. MAL 11 §, Vna (926/2005) 7 ja 8 §.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN ENNEN PÄÄTÖKSEN LAINVOIMAISUUTTA

Peab Industri Oy on hakenut maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n nojalla oikeutta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Hakija on esittänyt aloittamisen vakuudeksi 10 000 euroa.

Lupaviranomainen myöntää oikeuden aloittaa tämän päätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta sen jälkeen, kun 10 000 euron suuruinen vakuus on asetettu Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen eduksi. Vakuus asetetaan ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Muutoksenhakutuomioistuin voi kumota tai muuttaa aloittamista koskevaa määräystä taikka kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.

Perustelut

Kyse on pitkään käytössä olleen kiviainesalueen toiminnan jatkamisesta. Haettu toiminta vastaa alueella jo harjoitettua maa-ainesten ottamista, louhintaa ja murskausta, ja alue on aikaisemman toiminnan seurauksena jo suurelta osin ottamistoiminnan muokkaamaa.

Toiminnan aloittamisen ei arvioida tekevän muutoksenhakua hyödyttömäksi. Arvioinnissa on otettu huomioon, että maa-ainesten ottaminen muuttaa ottamisaluetta pysyvästi. Toiminnan luonne, alueen nykytila, luvassa rajattu ottamisalue ja alin ottotaso sekä toimintaa koskevat lupamääräykset huomioon ottaen aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan sellaista muutosta alueen olosuhteisiin, että muutoksenhaun tarkoitus vaarantuisi.

10 000 euron vakuus arvioidaan riittäväksi ympäristön saattamiseksi ennalleen niiden toimenpiteiden osalta, joita voidaan toteuttaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.

MAA-AINESLAIN 12 §:N MUKAINEN VAKUUS

Ennen uuden luvan mukaisen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvan saajan on asetettava Ulvilan kaupungille 22 000 euron vakuus maa-aineslain 11 §:n nojalla määrättyjen jälkihoito- ja muiden toimenpiteiden suorittamisen varmistamiseksi.

Vakuuden tulee olla voimassa siihen asti, kunnes ottamistoiminta on päättynyt ja Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on loppukatselmuksessa hyväksynyt jälkihoitotoimenpiteet suoritetuiksi.

LUVAN VOIMASSAOLO

Tämä yhteislupa on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien. Luvan haltijan tulee toteuttaa kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet luvan voimassaoloaikana.

Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan seuraavat luvat:

• Maa-aineslupa 16.11.2016 § 48.
• Ympäristölupa kiven louhintaan ja kalliokiviaineksen murskaukseen 13.3.2013 § 18.

ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä, asetusta on luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Hallintolaki 434/2003

Jätelaki (JL) 646/2011

Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL.) 26/1920

Luonnonsuojelulaki (LuonnonsuojeluL) 9/2023

Maa-aineslaki (MAL) 555/1981

Ulvilan kaupungin hallintosääntö

Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 1.8.2026.

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (VNa) 79/2017

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VNa) 800/2010

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (VNa) 926/2005

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (VNa) 713/2014

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp) 993/1992

Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelystä perittävä maksu on 4 275 € (Maa-aineslupa: 120 x 15€ = 1 800 euroa ja ympäristölupa (2200 € + 2750 €) * 0,5 = 2 475 €).

Maksu määräytyy voimassa olevan Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti. Maksuun lisätään kuuluttamisesta aiheutuvat taksan mukaiset kulut.

PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN

Tämä päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella siten kuin hallintolain 62 a §:ssä säädetään.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

Hakija

Lupa- ja valvontavirasto

Ulvilan kaupungin terveydensuojeluviranomainen

Elinvoimakeskus

Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.

Lisätietojen antaja

Ympäristöinsinööri Riikka Niemenmaa, p. 044 701 3351, s-posti riikka.niemenmaa@ulvila.fi

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Esittelijä Ympäristöinsinööri Niemenmaa Riikka

Päätösehdotus

Päätös