Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 05.10.2026/Pykälä 232

Kaupunginhallitus 05.10.2026 § 232  

224/00.00.01/2026  

Valmistelija Hallintopäällikkö Kirsi Sainio-Lehtimäki, puh. 044 7373 373

 Aija Heinola on 18.9.2026 saapuneella ja 21.9.2026 tarkennetulla sähköpostiviestillä pyytänyt eroa Ulvilan kaupungin luottamustoimista paikkakunnalta muuton vuoksi 1.10.2026 alkaen.

 Kuntalain 70.3 §:n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä.  Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle.

 Kuntalain 71.1 §:n mukaan yleisen vaalikelpoisuuden edellytyksenä on, että henkilön kotikunta on asianomainen kunta, ja näin ollen Aija Heinola ei ole enää vaalikelpoinen Ulvilan kaupungin luottamustoimiin.

 Kuntalain 78.1 §:n mukaan ”jos luottamushenkilö menettää vaalikelpoisuutensa, hänet valinnut toimielin toteaa luottamustoimen päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti.”

 Aija Heinola on valittu seuraaviin Ulvilan kaupungin luottamustoimiin:

 - Ulvilan Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän 3. varavaltuutettu

 - lupalautakunnan varajäsen

 - sivistyslautakunnan varajäen

 - kiinteistötoimitusten uskottu mies

 Kesken toimikautta avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö (kuntalaki 79.1 §).

 Vaalilain 93.2 §:n mukaan, jos valtuuston toimikauden aikana varavaltuutettujen määrä jää vajaaksi, kunnan keskusvaalilautakunnan on valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä uusia varavaltuutettuja kuntalain 17 §:n mukaisesti.

 Kuntalain 17.1 §:n mukaan valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kuntavaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi.

 Kuntalain 74 §:n mukaan vaalikelpoisuudesta toimielimiin säädetään seuraavaa: Vaalikelpoinen lautakuntaan ja valiokuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

 1) asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö

 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa

 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

Kiinteistönmuodostamislain 6 §:n mukaan valtuuston tulee valita kunnan kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi vähintään kuusi (6) henkilöä valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi.

Uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö. Uskotun miehen vaalikelpoisuuteen sovelletaan käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 2 §:ä. Sen mukaan uskotun miehen on oltava valintahetkellä iältään 25–64 vuotta. Lisäksi em. pykälässä on mainittu vaalikelpoisuuden lisäkriteerit sekä virat ja toimet, joissa uskottu mies ei voi toimia. Muutoin uskottuun mieheen sovelletaan pääsääntöisesti, mitä kuntalaissa säädetään kunnan luottamushenkilöstä.

Käytännössä tarkoituksenmukaista on, että uskottuja miehiä on tasaisesti eripuolilta kuntaa ja valituilla on mahdollisuus tehtäväänsä arkipäivisin päiväsaikaan ja myös maastossa.

Uskottu mies suorittaa tehtävänsä virkavastuulla. Uskotun miehen on ennen toimeensa ryhtymistä annettava käräjäoikeudessa tai maaoikeudessa vakuutus siitä, että hän parhaan ymmärryksensä ja omantuntonsa mukaan täyttää rehellisesti uskotun miehen toimensa eikä tee siinä kenellekään vääryyttä mistään syystä.

 Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee Tasa-arvolaki 4a.1 §, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Löfbacka Mikko

Päätösehdotus

Päätös