Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 21.09.2026/Pykälä 216

Kaupunginhallitus 21.09.2026 § 216  

182/00.01.02.03/2026  

Valmistelija Talous- ja hallintojohtaja Nora Koskinen, puh. 0400 134 863

Yhteistoimintasopimuksen mukaan "Vastuukunta toimittaa työllisyysalueen muille sopijakunnille ehdotuksen työllisyysalueen talousarviosta ja maksuosuuksista elokuun loppuun mennessä. Sopijakunnilla on mahdollisuus antaa ehdotuksesta lausuntonsa syyskuun loppuun mennessä." 

Vuoden 2027 talousarvioehdotuksen yhteydessä kuntia on lähestytty myös yhteistoimintasopimuksen päivittämistä koskevalla ehdotuksella. Kunnille on varattu mahdollisuuden lausua tästäkin ehdotuksesta syyskuun 2026 loppuun mennessä.

Lausuntokierroksen jälkeen yhteistoimintasopimukseen tehtävät muutokset on tarkoitus saattaa kunnanhallitusten ja -valtuustojen hyväksyttäväksi siten, että muutokset tulisivat voimaan 1.1.2027.

Porin kaupunki pyytää sopimuskuntien lausuntoa yhteistoimintasopimusluonnokseen sekä edellä esitettyyn Satakunnan työllisyysalueen vuoden 2027 talousarvioon. Lausunnon anto ei ole pakollista. Lausunnot pyydetään toimittamaan 30.9.2026 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@pori.fi. Asianumerot PRIDno-2026-4376 ja PRIDno-2026-4716 on mainittava lausunnon palautuksen yhteydessä.

Toimivalta Ulvilan kaupungin hallintosääntö § 22.

Esitys työllisyysalueen talousarvioksi vuodelle 2027

Talousarvioesitys sisältää tarkennuksia kustannusten muodostumiseen verrattuna vuoden 2026 talousarvioon. Tarkempaa suunnittelua on voitu tehdä, kun käytössä on ollut kuluneen puolentoistavuoden toteumaraportit ja samalla parempi kuva työllisyysalueen varsinaisen toiminnan järjestämisestä.

Talousarvioesitys on laadittu oletuksella, että käytettävissä olevat taloudelliset resurssit pysyvät lähes muuttumattomina verrattuna vuoteen 2026. Tämän vuoksi on tehty painotusmuutoksia talousarvion kustannuserien välillä. Lisäksi talousarviota on päivitetty vastaamaan valtiovarainministeriön ylläpitämän Kunta-AURA-talousraportoinnin käsikirjan ohjeistuksia.

Henkilöstökuluissa on otettu huomioon sovitut palkkaratkaisut. Henkilöstökulut kasvavat vuoden 2026 tasosta noin 113 000 euroa. Ostopalveluiden sekä tarvikkeiden ja aineiden kustannusosuudet kasvavat, kun toteumaluvut ovat osoittaneet kulueriä, joita on nyt ollut helpompi arvioida. Myös muita kulueriä on tarkennettu toteumien ja toiminnan muutosten perusteella. Käytännössä kasvaneet kustannukset on katettu vähentämällä aiemmin avustuksiin varattuja määrärahoja. Tehdyt painotusmuutokset eivät vaaranna tai heikennä työllisyysalueen palvelutuotannon nykytasoa.

Talousarvioesityksen luvut eivät ole välttämättä lopullisia, vaan talouden ja toiminnan suunnittelua jatketaan vuoden 2026 loppuun saakka. Lopullinen käyttösuunnitelma vahvistetaan tammikuussa 2027 Porin kaupungin elinvoima- ja ympäristölautakunnan toimesta. Vaikka käyttösuunnitelmaan tehtäisiinkin muutoksia, eivät talousarvion loppusumma eivätkä sopimuskuntien maksuosuudet tule muuttumaan. 

Esitys kuntien vuoden 2027 maksuosuuksiksi ja vertailutaulukko:

Ulvilan kaupungin vuoden 2026 maksuosuus oli vuoden 2026 talousarviossa 938 089 euroa.

Vuoden 2027 talousarvioesitys on oheismateriaalina.

Lausunto Satakunnan työllisyysalueen vuoden 2027 talousarviosta PRIDno-2026-4716

Ulvilan kaupunki pitää tärkeänä, että työllisyysalueen toimintaa arvioidaan jatkossa entistä vahvemmin palveluiden vaikuttavuuden näkökulmasta. Talousarviossa merkittävä osa resursseista kohdistuu henkilöstöön, palveluostoihin, koulutuksiin, valmennuksiin ja erilaisiin tukimuotoihin. Kunnille tulee myös jatkossa raportoida palvelujen tuloksellisuudesta, työllistymisvaikutuksista sekä siitä, miten eri toimenpiteet vaikuttavat kuntien pitkän aikavälin kustannusvastuisiin.

Ulvilan kaupunki edellyttää, että Satakunnan työllisyysalue noudattaa taloudenpidossaan ja talousarvion laadinnassaan harkintaa, jotta työllisyysalueen toimintaan varatut määrärahat kohdennetaan vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla.

*************

Yhteistoimintasopimus muuttuvassa toimintaympäristössä

Alkuvuoden aikana on tarkasteltu yhteistoimintasopimuksen ajantasaisuutta. Erityisesti on arvioitu, edellyttääkö sopimus varsinaisia muutoksia, vai riittääkö nykyisen sopimuksen ja työvoimapalveluiden järjestämistä koskevan lainsäädännön muodostaman kokonaisuuden tulkinnan varmistaminen. Tarkoitus on turvata se, että sopimus mahdollistaa työllisyysalueen tarkoituksenmukaisen toiminnan myös muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tarve on varmistaa se, että sopimus mahdollistaa työllisyysalueen omat tukimuodot sekä muut työllisyyttä edistävät, työvoiman kysyntää tukevat ja työnantajien rekrytointiedellytyksiä vahvistavat palvelut. Tällaiset palvelut voivat täydentää tai joissakin tilanteissa korvata palkkatukeen perustuvia ratkaisuja, mikäli ne tukevat työllisyysalueen yhteisiä tavoitteita ja ovat lainsäädännön mukaisia.

Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 2 §:ssä määritellään, mitä julkisilla työvoimapalveluilla tarkoitetaan. Lainkohdan mukaan julkisiin työvoimapalveluihin kuuluvat muun muassa “työnantajalle ja henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset”. Lain 132 §:ssä puolestaan todetaan, että “Ellei tässä laissa toisin säädetä, työvoimaviranomainen myöntää ja maksaa tämän lain mukaiset tuet ja korvaukset.”

Kuntalain 7 §:n mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät. Työvoimapalveluiden järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä, jonka sisältö määräytyy työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain nojalla, ei kuntien keskinäisellä sopimuksella.

Työvoimaviranomaisen toimivalta perustuu lakiin työvoimapalveluiden järjestämisestä, mutta kunnat voivat tukea työllistymistä myös monella muulla tavalla, mm. kuntalain yleisen toimialan nojalla. Kuntalain 1 §:n 2 momentin mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia sekä alueen elinvoimaa ja kestävää kehitystä. Kuntalain 7 §:n mukaan kunta voi ottaa itselleen muitakin tehtäviä kuin laissa säädetyt.

Kunnat voivat tukea työllistymistä: 1) kuntalain yleisen toimialan nojalla luomalla elinkeinoelämän edellytyksiä; 2) erityislakien perusteella (esim. kotoutuminen) ja 3) omana toimintanaan järjestämällä työllistymistä edistäviä palveluja. Nämä keinot eivät perustu lakiin työvoimapalveluiden järjestämisestä, vaan kuntalakiin ja muuhun erityislainsäädäntöön.

Työvoimaviranomaisen toimivalta on rajattu laissa säädettyihin tukiin. Mutta kunnan yleiseen toimialaan voi kuulua harkinnanvaraisten työllistämistukien myöntäminen (kun sille on riittävät perusteet).

Kuntalain 49 §:n mukaan kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Yksi vapaaehtoisen yhteistoiminnan muoto on yhteinen toimielin, joka Satakunnan työllisyysalueen jaosto jo onkin, työvoimapalveluiden järjestämistä koskevien, kunnan lakisääteisten tehtävien osalta.

Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 13 §:n mukaan työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee sopia palveluiden järjestämisestä kuntalain tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa.

Kuntien yhteisesti sopien voimassa olevaa yhteistoimintasopimusta voidaan täydentää koskemaan myös edellä kuvattuja, kuntien ei-lakisääteisiä, harkinnanvaraisia työllistymistä ja työvoiman kysyntää edistäviä palveluita ja tukia, jotka perustu työvoimapalveluiden järjestämisestä annettuun lakiin. Työllisyysalueen ei-lakisääteisten tehtävien lisäys tapahtuisi siinä laajuudessa kuin sopijapuolina olevat kunnat sen hyväksyvät. Kuntien tahtotila kartoitettaisiin kuntien lausuntomenettelyllä, työllisyysalueen talousarvion valmisteluprosessia vastaavalla tavalla.

Lisäksi yhteistoimintasopimukseen kirjattaisiin se, että ilman eri hyväksyntää Satakunnan työllisyysalue saa järjestää ja tuottaa niitä erikseen avustettuja ja tuettuja työllistymistä ja työvoiman kysyntää edistäviä palveluita ja tukia, siinä laajuudessa kuin myönnetty valtionavustus tai muu ulkopuolinen rahoitus kattaa niistä aiheutuvat kustannukset.

Yhteistoimintasopimus ja kuntien välinen kustannustenjako

Voimassa olevaan Satakunnan työllisyysalueen kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen sisältyy kirjaus, jonka mukaan toiminnan vakiinnuttua selvitetään mahdollisuus siirtyä aiheuttamisperusteisiin maksuosuuksiin. Valmistelussa on tunnistettu, että aiheuttamisperusteisesti tarkasteltaviksi voisivat soveltua erityisesti avustukset, koulutukset ja valmennukset sekä tulkkauspalvelut.

Kuntakohtaisia maksuosuuksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava työllisyysalueen yhteisvastuullinen perusluonne. Työllisyysalue muodostaa yhteisen työssäkäyntialueen, jossa yksittäisen kunnan palvelutarve voi vaihdella vuosittain. Esimerkiksi suuri irtisanomistilanne yksittäisessä kunnassa on koko työllisyysalueen yhteinen haaste. Vastaavalla tavalla uusi, merkittävästi työllistävä investointi hyödyttää koko aluetta, sen sijaintikunnasta riippumatta.

Yhteistoimintasopimuksen kohteena ovat julkisten työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät. Näiden palveluiden osalta yksittäisellä kunnalla ei ole, esimerkiksi talousarvion tasapainotuksen näkökulmasta, mahdollisuutta estää tukien tai palvelujen myöntämistä kuntalaiselleen, jos kuntalainen on työllisyysalueen asiakkaana ja jos palvelu edistää hänen työllistymistään.

Tarkastelussa on arvioitu eri kustannustenjako- ja maksuosuusmalleja, joiden vaikutukset kuntiin voivat olla merkittäviä. Asian jatkovalmistelussa on haettu tasapainoa kustannusten läpinäkyvyyden, oikeudenmukaisen kohdentumisen ja alueellisen yhteisvastuun välillä, ja on päädytty siihen, että aiheuttamisperusteisiin maksuosuuksiin ei siirrytä, vaan kuntien maksuosuudet kaikista työllisyysalueen kustannuksista tullaan jatkossakin jakamaan työikäisen väestön, laajan työttömyyden sekä vieraskielisen väestön perusteella.

Jakoperusteet ovat 47 % työvoima, 47 % laaja työttömyys ja 6 % vieraskielisyys. Jakoperusteet vuoden 2027 talousarvioon on laskettu vuoden 2025 keskimääräisten lukujen pohjalta, mutta koska tilikauden aikana voi tapahtua nopeastikin muutoksia, tilinpäätökseen tehdään tasauslaskutus jatkossa siten, että maksuosuudet päivitetään tuoreempiin keskiarvoihin: tarkasteluajankohta on edellisvuoden joulukuu-talousarviovuoden marraskuu. Talousarvion valmisteluvaiheessa jakoperusteet perustuvat aina edellisen vuoden keskimääräisiin arvoihin (työvoima, laaja työttömyys, vieraskielisyys).

Yhteistoimintasopimusta koskevat muutosehdotukset ovat oheismateriaalina.

Lausunto ehdotuksesta yhteistä toimielintä koskevan yhteistoimintasopimuksen päivittämiseksi PRIDno-2026-4376

Ulvilan kaupunki hyväksyy yhteistoimintasopimukseen tehdyt muutosehdotukset, mutta ei tässä vaiheessa kannata sopimuksen avaamista laajemmin. Työllisyysalue on toiminut vasta suhteellisen lyhyen ajan, eikä käytettävissä ole vielä riittävästi kokemuksia laajojen rakenteellisten muutosten arvioimiseksi. Sopimuksen tulee säilyä kuntien näkökulmasta mahdollisimman selkeänä, vakaana ja ennakoitavana.

Mahdolliset myöhemmät muutostarpeet tulee arvioida vasta toiminnan vaikuttavuudesta ja kustannustenjaon toimivuudesta saatavien kokemusten perusteella. Ulvilan kaupunki korostaa lisäksi, että mahdollisten ei-lakisääteisten työllisyyspalvelujen tai tukimuotojen käyttöönotosta tulee päättää erikseen kuntien yhteisellä tahdolla eikä niiden tule lisätä jäsenkuntien kustannusvastuuta ilman kuntien nimenomaista hyväksyntää.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Löfbacka Mikko

Päätösehdotus

Päätös