Lupalautakunta
Esityslista 26.08.2026/Asianro 5

Lupalautakunta 03.06.2025 § 30 

Valmistelija Rakennustarkastaja Harri Mäenpää, puh. 0400 134 627, kaupunkisuunnittelun johtaja Juha Virola, puh. 0400 134 718

Lausuntopyyntö

Turun hallinto-oikeus (diaarinumero 528/03.04.04.04.16/2025)

Turun hallinto-oikeus pyytää 7.4.2025 päivätyllä kirjeellään Ulvilan lupalautakunnan lausuntoa valituksesta, joka koskee Ulvilan lupalautakunnan päätöstä 27.2.2025 § 12 (3/10.03.00.01/2025).

Vaatimus

Oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat seuraavaa:

Allekirjoittaneet vaativat, että Ulvilan kaupungin lupalautakunnan 27.2.2025 pidetyn kokouksen päätös pykälän 12 osalta kumotaan ja näin menetellen hyväksytään allekirjoittaneiden 16.1.2025 (liite2) jättämä oikaisuvaatimus kaikkine vaateineen Ulvilan kaupungin rakennustarkastajan 2.1.2025 tekemiin maisematyölupapäätöksiin (lupatunnus 886-2024-1, liite 3 & lupatunnus 886-2024-64, liite 4) liittyen. Lisäksi allekirjoittaneet vaativat Ulvilan kaupunkia korvaamaan allekirjoittaneiden asianosaiskulut.

1. Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. 

Kunnallisvalituksen tekijät väittävät päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä.

Näin asia ei kuitenkaan ole. 

Lupalautakunta on pitänyt kokouksen 23.1.2025. Tähän kokoukseen esityslistat on lähetetty 16.1.2025 klo 16:01.

Oikaisuvaatimus maisematyöluvista on saapunut Ulvilan kaupungin viralliseen sähköpostiin 16.1.2025 klo 19:36.

Maisematyölupiin koskevat toimenpiteet eivät olleet alkaneet, ja tekninen johtaja ilmoitti heti oikaisuvaatimuksen saavuttua 17.1.2025, että mihinkään maisematyöluvan alaisiin toimenpiteisiin ei toistaiseksi ryhdytä.

Oikaisuvaatimuksen käsittely päätettiin ottaa esityslistalle helmikuun lupalautakunnan kokoukseen, koska aikataulusyistä asian valmistelu ei olisi ehtinyt 23.1.2025 pidettyyn kokoukseen. Lisäksi oikaisuvaatimuksen käsittelyllä ei nähty olevan erityistä kiirettä, koska kaikki toimenpiteet oli välittömästi valituksen jälkeen keskeytetty.

Lupalautakunnan 23.1.2025 pidetyssä kokouksessa pykälässä 6 käsiteltiin viranhaltijapäätökset. Esittelijä kertoi kokouksessa, että maisematyöluvista on tehty oikaisuvaatimus ja työt on keskeytetty ja että valitus tullaan käsittelemään seuraavassa lupalautakunnan kokouksessa. Lupalautakunnan jäsenillä ei ollut mitään tarvetta käyttää otto-oikeutta rakennustarkastajan päätöksiin.

2. Päätös on lainvastainen

Kunnallisvalituksen tekijät väittävät, että Heikkilänpuiston ja Frangeninmetsän maisematyöluvat ovat lainvoimaisten asemakaavamääräysten vastaisia.

Myönnetyt luvat eivät ole kaavan vastaisia. Asiaa on selvennetty seuraavissa kappaleissa.

Ulvilan kaupungin tehtävänä on monien muiden tehtävien ohella myös yleisten alueiden, katu-, viher- ja puistoalueiden ylläpito. Osana tätä toimintaa on kaupungin omistamien metsien ja puistojen vaatimat toimenpiteet yksittäisten puiden poistosta, harvennuksiin ja puuston uudistamiseen sekä metsätilojen osalta mm. uudistushakkuut, metsäsuunnitelman mukaan.

Frangeninmetsän (Krapisto 2) harvennuksessa oli tarkoitus suorittaa suojelemattomassa osassa puuston harvennushakkuu. Puusto on pääosin varttunutta tai uudistuskypsää sekametsää. Alue on tarkoitus harventaa siistiksi puistometsäksi koneellisesti ja isosta puustosta poistunee noin 45 %. Hakkutähteet kerätään pois. Puustosta oli siis yli puolet tarkoitus jättää.

Vuodelta 2003 peräisin olevassa Krapiston asemakaavassa Frangeninmetsä-nimistä aluetta koskee kaavamääräys VL-1-k (Lähivirkistyslue, taajamametsä, alue on varattu kaupungin tarpeisiin). Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan vain luonnon- ja maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Frangeninmetsä on n. 4 hehtaarin suuruinen lähivirkistysalue, joka rajoittuu yhteensä 30 omakotitalotonttiin ja näitä palveleviin katualueisiin. Alue on kiinteistörajoiltaan hyvin monimuotoinen ja sisältää runsaasti kapeita asuintonttien välisiä käytävämäisiä osuuksia. Frangeninmetsän alueelle sijoittuu lukuisia erilaisia aluevarauksia. Merkityksellisimmät näistä ovat kolme luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää alueen osaa (s-1), joilla sijaitsee metsälain 10 §:ssä tarkoitettu erityisen tärkeä elinympäristö (valumavesiä idästä länteen johtavien metsäpurojen ja -ojien muodostama elinympäristö). Näillä s-1 alueilla ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Lisäksi Frangeninmetsän itäosissa on s-2 alueita, joita on hoidettava niin, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu. s-1 alueen määräyksen voi katsoa olevan luonteeltaan suojeleva ja voimakkaammin rajoittava, kun taas s-2 alueen määräys on ennemminkin hoitotoimenpiteitä ohjaava ja vähemmän rajoittava. On huomattava, että metsänhoitotoimenpiteitä ei ole kohdistettu näille s-1 eikä s-2 alueille. Lisäksi Frangeninmetsän alueella on seuraavat merkinnät: ohjeellinen merkintä leikki- tai pallokentälle (VK), runkovesijohtoa varten varattu alueen osa, sähkölinjaa ja sen varoaluetta varten varattu alueen osa, kolme säilytettävää irtolohkaretta, ulkoilureitti sekä puistomuuntamoa ja jätteiden keräilypistettä varten varatut alueen osat.

Kaava ei kiellä lähivirkistysalueen/taajamametsän puuston hoitoa ja käsittelyä. Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan vain luonnon- ja maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Kyseessä ei ole ns. suojelumääräys. Määräyksen keskeisenä sisältönä on osoittaa alue pidettäväksi taajamametsänä ts. metsäluonnonomaisena metsäalueena, jolla on kuitenkin lukuisia virkistyskäyttömuotoja ja jota voidaan hoitaa kuten taajamametsiä hoidetaan. Määräys ohjaa lähivirkistysalueen toteuttamiseen ja ylläpitämiseen virkistyskäyttöä palvelevana lähimetsänä, jossa on mm. metsäluonnolle luonteenomaista puustoa, aluskasvillisuutta, maastonmuotoja ja monenlaisia luontoarvoja. Määräys ohjaa siis hyvin erityyppiseen lopputulokseen kuin tyypillinen kaupunkikeskustojen rakennettu puistoalue tasoitettuine maastoineen, nurmialueineen ja istuksineen sekä liikuntaesteettömine kulkureitteineen ja puistokalusteineen. Jopa s-1 alueellakin puuston ja kasvillisuuden hoito on mahdollista, jos alueen luonnontilaa ei muuteta. Tapauskohtaisesti suojelualueillakin puustoa ja kasvillisuutta voidaan joutua hoitamaan, jotta metsäluonnon hoitamattomuus ei vaarantaisi alueen suojeluarvoja. s-2 alueella puustoa voidaan käsitellä siten, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu. Metsän harventaminen antaa tilaa metsän uudistumiselle ja erivaiheisen puuston syntymiselle taajamametsään. Harvennus ei muuta maiseman perusluonnetta oleellisesti, vaan se kuuluu osana metsämaisemalle luonteenomaiseen vaihteluun ja metsänkasvun vaiheistukseen. Tasaikäistä jykevöitynyttä metsää on syytä uudistaa vaiheittain, ennen kuin metsänkasvun tilanne pääsee liian pitkälle taajamametsälle sopivan metsänuudistuksen toteuttamiseksi. (Frangeninmetsässä uudistamista on ehkä lykätty hieman liian pitkään.) Ei ole tavoitteena tai itsetarkoituksena, että taajamametsä päätyisi pysähtyneen kasvun vanhaksi, uudistumattomaksi metsäksi tai kerralla päätehakkuulla uudistettavaksi metsäksi. Toisaalta ei ole myöskään tavoitteena, että monipuolisesti virkistyskäyttöä palveleva taajamametsä pusikoituisi umpeen. Isojen järeiden puiden poisto aivan rakennusten vierestä ja asuintonttien vastaisen metsänrajan vaihettumisvyöhykkeen luominen puustoa uudistamalla on myös hyvinkin perusteltua. 

Heikkilänpuiston (Krapisto 1) harvennuksessa oli tarkoitus suorittaa puuston harvennushakkuu. Puusto on pääosin varttunutta tai uudistuskypsää sekametsää. Alue on tarkoitus harventaa siistiksi puistometsäksi koneellisesti ja isosta puustosta poistunee noin 45 %. Itäosan kuuset poistetaan kokonaisuudessaan. Hakkutähteet kerätään pois. Puustosta oli siis yli puolet tarkoitus jättää. 

Kaavassa Heikkilänpuistoa koskee kaavamerkintä PL (Luonnontilassa säilytettävä puistoalue). Puiston alueelle on lisäksi osoitettu kaksi ohjeellista leikkikentän aluetta, yksi ohjeellinen palloilukentän alue, pienialainen muuntaja-alue sekä aluetta eri suunnista halkovat ohjeelliset yleiselle jalankululle varatut polkureitit. Kaava on vuodelta 1979. Tänä päivänä luonnontilaisesta metsästä puhuttaessa tarkoitetaan aivan jotakin muuta kuin mitä 70-luvulla laaditussa rakennuskaavassa on tarkoitettu kaavamääräyksen kuvauksella. Luonnontilaisia metsiä on 1,8 % Suomen metsämaa-alasta. Luonnontilaisella metsällä tarkoitetaan metsää, jossa ei ole nähtävissä ihmistoiminnan jälkiä. Luonnontilaisessa metsässä puut ovat sattumavaraisessa järjestyksessä, puusto on vanhaa ja siinä on runsaasti kokovaihtelua. Metsässä on runsaasti lahopuita. Metsäteitä, ojia tai kantoja ei ole.

Tässä yhteydessä termi luonnontilassa säilytettävä tai luonnontilainen puisto on monitulkintainen ja ristiriitainen. Luonnontilaisessa alueessa ei ihmisen käden jälki näy. Puisto taas tulee pitää puistona ja sen tulee palvella alueen asukkaiden virkistyskäyttöä. Kaupunkikeskustojen asemakaava-alueille tyypillinen puistoalue on Heikkilänpuistoon verrattuna vähemmän luonnonmukainen ja voi sisältää esim. runsaasti maastonmuokkausta, laajoja nurmialueita ja suunnitelman mukaan istutettuja puita sekä kaupunkipuistojen kalusteita.  Heikkilänpuiston tapauksessa kaavamääräyksen tarkoituksena on ohjata toteuttamaan ja säilyttämään puistoalue keskustamaisen rakennetun puiston sijaan tätä luonnonmukaisempana ja metsäisenä puistoalueena, jossa voi kuitenkin olla kohtuullisen runsaasti virkistyskäyttöä palvelevaa rakentamista (leikki- ja palloilukentät sekä polkuverkosto). Kaavamääräyksellä ei ole sellaista sisältöä tai merkitystä, joka kieltäisi tai olennaisesti rajoittaisi puuston hoitoa ja uudistamista koskevia toimenpiteitä. Tavoitteena ei ole, että puisto päätyisi luonnonsuojelualueen tyyppiseksi pysähtyneen kasvun vanhaksi, uudistumattomaksi aarniometsäksi tai kerralla päätehakkuulla uudistettavaksi metsäksi. Toisaalta ei ole myöskään tavoitteena, että monipuolisesti virkistyskäyttöä palveleva puisto pusikoituisi umpeen. Isojen järeiden puiden poisto aivan rakennusten vierestä ja asuintonttien vastaisen metsänrajan vaihettumisvyöhykkeen luominen puustoa uudistamalla on myös perusteltua. Kaupungin tulee myös huomioida kaikissa toimenpiteissään veronmaksajille aiheutuneet kustannukset. Työt tulee toteuttaa kohtuulliset kustannukset ja haasteellisen ympäristön asettamat turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

Valituksessa käsiteltiin laajasti muiden puistojen osalta tehtyjä toimenpiteitä sekä vuonna 2011 tehtyjä laittomia puunkaatoja kaupungin alueella. Voidaan todeta, että nämä edellä mainitut asiat eivät kuulu tähän tapaukseen mitenkään. Tämän valituksen yhteydessä käsitellään ainoastaan Frangeninmetsän ja Heikkilänpuiston osalta tehtyjä maisematyölupia ja niihin liittyviä päätöksiä.

Naapuritiedottaminen: asiasta on toimitettu tiedote 18.12.2024 Frangeninpuiston asukkaille 14 kpl ja Heikkilänpuiston asukkaille 27 kpl.

Ulvilassa taajamametsien hoitotoimenpiteiden perustana toimii kaupungin metsäsuunnitelma. Ulvilan kaupunki on tilannut Metsänhoitoyhdistys Satakunta ry:ltä metsäsuunnitelman, joka tehdään kymmenen vuoden jaksolle.  Lisäksi metsänhoitoyhdistykseltä on sovittu asiantuntijapalvelun käyttö, jota hyödynnettiin tässä hankkeessa. Vastineessa on yhtä lailla totuuden vastaisesti rinnastettu metsänhoitoyhdistys, kuin se olisi mikä tahansa puunostaja. Näin ei suinkaan ole. Kaupunki katsoo, että metsänhoitoyhdistystä metsäsuunnitelma 2020-2029:n laatijana käyttäessään sillä on ollut käytössään juuri oikea asiantuntijataho, jolla on tehtävään sopiva asiantuntemus ja kokemus.

Kunnallisvalituksessa virheellisesti myös väitetään, että on syntynyt juridinen ongelma, koska rakennustarkastajan tekemät hankkeisiin liittyvät maisematyöluvat eivät ole missään vaiheessa olleet esimerkiksi kaupungin verkkosivuilla nähtävillä.

Julkipanoilmoitus rakennustarkastajan lupapäätöksistä on julkaistu kaupungin yleisessä tietoverkossa sekä kaupungintalon ilmoitustaululla ajalla 2.1.-18.1.2025 MRL 142 § ja 187 § mukaisesti. Maisematyölupapäätöksessä (liite 20) lukee, että ”Julkipanoilmoitus on ollut nähtävillä 2.1-18.1.2025”. Asianhallintajärjestelmä Dynastystä on myös nähtävissä, että päätös on julkaistu yleisessä tietoverkossa 2.1.2025. Näin ollen voidaan katsoa, että päätöksen julkaisussa ei ole mitään ongelmaa.

Edelleen virheellisesti väitetään, lupalautakunta on kokouksessaan 23.1.2025 osaltaan hyväksynyt rakennustarkastajan tekemät päätökset toimeenpantavaksi, ei näitä päätöksiä ole edelleenkään missään avoimessa verkossa ollut nähtävänä”. Lupalautakunnan 23.1.2025 kokouksen viranhaltijapäätökset -kokouspykälässä viranhaltijoiden tekemät päätökset tuodaan lautakunnalle tiedoksi ja otto-oikeuden käyttämistä varten. Viranhaltijapäätökset-pykälään ei ole oikaisuvaatimus- tai valitusoikeutta, eikä päätöksen liitteitä laiteta tässä kohtaa julkisesti nähtäville.  Lupalautakunnan 23.1.2025 kokouspöytäkirja on julkaistu kaupungin verkkosivuilla 27.1.2025, ja on siellä nähtävänä vuoden ajan julkaisupäivästä. 

Valituksen tehneet moittivat päätöksen ajankohtaa ja olettavat, että viranhaltijat olivat lomalla. Maisematyöluvan myöntänyt viranhaltija oli töissä koko joulun ajan ja siis tavoitettavissa. Oikaisuvaatimus toimitetaan muutenkin Ulvilan viralliseen sähköpostiin, joka on toiminnassa loma-ajoista huolimatta, joten tältäkin osin valitus on aiheeton.

3. Päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa

Valituksessa käsiteltiin teknisen johtajan toimivallan ylittämistä. Voidaan todeta, että tekninen johtaja ei ole tässä tapauksessa tehnyt ainoatakaan päätöstä. Tämän valituksen yhteydessä käsitellään ainoastaan Frangeninmetsän ja Heikkilänpuiston osalta tehtyjä maisematyölupia ja niihin liittyviä päätöksiä.

Lisäksi voidaan todeta, että teknisen johtajan päätökset ja toiminta ei kuulu lupalautakunnan toimivaltaan vaan siitä vastaa tekninen lautakunta.

Kunnallisvalituksessa moitittiin myös oikaisuvaatimuksen kiinteistötietojen julkaisua yleiseen tietoverkkoon lupalautakunnan päätöksessä yhteydessä.  Lupalautakunnan esityslistatekstissä ei ole julkisuuslain mukaista salaista tai EU:n tietosuoja-asetuksen mukaista erityisiin henkilötietoluokkiin kuuluvaa henkilötietoa, jolloin esityslistan julkaisuvaiheessa päädyttiin siihen, että asian ratkaisemiksi on tarpeen kiinteistötunnuksen avulla oikaisuvaatimuksen tekijöitä yksilöivä henkilötieto tulee julkaista.

Lisäksi oikaisuvaatimukset ja valitukset ovat julkisuuslain perusteel-la julkisia. Viranomaisen tulee pyydettäessä antaa kenelle tahansa tieto oikaisuvaatimuksesta ja valituksesta, sekä niihin liittyvistä asia-kirjoista.  Myös oikaisuvaatimuksen ja valituksen tekijän henkilölli-syys on pääsääntöisesti julkinen tieto.

Henkilöllisyys voidaan salata vain, jos siihen on erityisiä syitä, kuten erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu.

Esittelijä Rakennustarkastaja Mäenpää Harri

Päätösehdotus Lupalautakunta esittää edellä annetun selostuksen asiasta ja vastaukset valituksessa esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin sekä esittää, että kunnallisvalitus hylätään. Tämä päätös toimitetaan Turun hallinto-oikeuteen vastineena valitukseen, jonka diaarinumero on 528/03.04.04.04.16/2025  

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunginhallitus 11.08.2025 § 228 

Valmistelija Kaupunginjohtaja Mikko Löfbacka, puh. 044 343 8250

Turun hallinto-oikeus (diaarinumero 528/03.04.04.04.16/2025)

Turun hallinto-oikeus pyytää 27.6.2025 päivätyllä kirjeellään Ulvilan kaupunginhallituksen lausuntoa valitukseen, joka koskee Ulvilan lupalautakunnan päätöstä 27.2.2025 § 12 (3/10.03.00.01/2025), osalta esitettyjen muiden oikeudenkäynnin osapuolten esittämistä vaatimuksista.

Kuntalain 7 Luvun mukaisesti kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti. Tämä lain kirjaus toteutuu myös Ulvilan kaupungissa vastoin kunnallisvalituksessa (Nordlund & Nordlund, 28.3.2025) esitettyä näkemystä. Kuntastrategiaa toteutetaan aktiivisesti Ulvilan kaupungin toiminnassa ja päätöksenteon kuntastrategian mukaisuutta arvioidaan valmistelussa. Kuntastrategiaa toteutetaan kulloisenkin talousarvion valmistelussa, jossa erityisesti vuosittaisten tavoitteiden ja strategisten tavoitteiden sidonnaisuutta on lisätty merkittävästi aiemmasta. 

Ulvilan kaupungin toimialojen toimintaa ohjaavat valtuuston hyväksymät asiakirjat kuten kuntastrategia, hallintosääntö ja kulloinkin voimassa oleva talousarvio. Nyt käsillä olevan asian osalta on esitetty väitteitä, joissa teknisen toimialan toimialajohtajan sanotaan ylittäneen valtuutensa toimiessaan toisaalta luvan hakijana maisematyöluvassa, joka on valituksessa yksilöity ja toisaalta samassa kunnallisvalituksessa on esitetty, etteivät metsäasiat kuuluisi teknisen toimialan toimialajohtajalle tai niitä pitäisi kategorisesti käsitellä lautakuntatasolla.

Ulvilan kaupungin hallintosäännön 38 §:n mukaisesti teknisen lautakunnan tehtäviin kuuluu kaupungin metsäsuunnitelman hyväksyminen. Kyseinen suunnitelma on tällä hetkellä hyväksytty vuosille 2020–2029 ja sen on laatinut Satakunnan metsänhoitoyhdistys. Edellä mainittuun yhteistyöhön perustuu Satakunnan metsänhoitoyhdistyksen käyttö asiantuntijatehtävissä myös suunnitelman ulkopuolisten puustoalueisiin liittyvien kysymysten parissa. Tekninen lautakunta ei ole hallintosäännön mukaan suoraan oikea taho käsittelemään yksittäisten toimenpiteiden toteuttamista puistoissa ja muilla yleisillä kaavoitetuilla viheralueilla, vaan niihin löytyvät viranhaltijoille määriteltyjä tehtäviä, joista otoksia seuraavaksi.

Hallintosäännön 24 §, kohta 2 mukaan toimialajohtaja vastaa ”toimialan toiminnan kokonaissuunnittelusta, tuloksellisuudesta, laadusta ja päättää voimavarojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä.” Edelleen saman pykälän kohdassa 11 toimialajohtajan tehtävänä on ”vastata toimialana tehtäväalueeseen liittyvästä tiedottamisesta.” Teknisen johtajan osalta hallintosäännön 40 § listaa mm. kohdassa 1, että tekninen johtaja ”hyväksyy suunnittelijat ja suunnitelmat, joista aiheutuvat kustannukset eivät ylitä tekniselle johtajalle asetettua päätösvaltarajaa.” ja kohdassa 2, ”päättää urakoitsijasta, palvelun toimittajasta ja hankinnoista niissä tapauksissa, joissa kustannukset eivät ylitä tekniselle johtajalle asetettua päätösvaltarajaa.”  Tältä osin käsiteltävässä kunnallisvalituksessa ei ole esitetty seikkoja, joissa teknisen toimialajohtajan toimivaltaa olisi ylitetty.

Hallintosäännön lisäksi teknisen toimialan toimintaa ohjaa, kuten aiemmin mainittua, myös kulloinkin voimassa oleva valtuuston hyväksymä talousarvio. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että vetosipa kunnallisvalituksen tekijä vuoteen 2024 jolloin valituksenalainen puistotyö on tullut vireille tai vuoteen 2025 jolloin mainittua työtä on eri toimielimissä käsitelty, on talousarviokirjaus identtinen. Sekä vuoden 2024 ja 2025 talousarvion mukaan teknisen toimialan tulosalueen, Puistot ja yleiset alueet, vahvistettuna toiminta-ajatuksena on ”Ylläpitää kaupungin puistoja, yleisiä alueita ja istutuksia, tehdä ja ylläpitää kukkaistutuksia kesäkaudella, ylläpitää kaupungin yleisiä leikkipaikkoja sekä kaupunkialueen puustoa. Yleisiin alueisiin sisältyy myös matonpesupaikkojen ja venelaitureiden ylläpito.”

Ulvilan kaupunginhallituksen näkökulmasta tekninen johtaja on oikea ja toimivaltainen viranhaltija muun muassa saattamaan vireille maisematyöluvan kaltaisia lupahakemuksia. Tämä on johdettavissa Ulvilan kaupungin hallintosäännöstä ja talousarviosta, jotka kaupungin toimintaa ohjaavat. Yksittäisten lupahakemusten vireille saattaminen on operatiivista toimintaa ja täytäntöönpanoa, joka tulee olla viranhaltijoiden toimivallassa. Jos näin ei tulkita ei myöskään tekninen lautakunta olisi oikea viranomainen saattamaan em. hakemuksia vireille vaan kaupunginhallitus, joka kuntalain mukaan on toimivaltainen, kun toimivaltaa ei ole muualle osoitettu. 

Ulvilan kaupunginhallituksen näkökulmasta asiassa on toimivaltainen viranhaltija (tekninen johtaja) hakenut maisematyölupaa. Toimivaltainen viranomainen on maisematyöluvan käsitellyt (rakennustarkastaja). Kuntalainen on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka toimivaltainen viranomainen on käsitellyt (lupa-lautakunta). Maisematyöluvan mukaiset toimenpiteet ja täytäntöönpano on keskeytetty, kunnes maisematyölupa saa lainvoiman. Näin ollen kaupunginhallitus katsoo prosessin olleen hallinnollisesti ja oikeudellisesti oikea.

Muulta valituksessa kerrotun ja vaaditun osalta kaupunginhallitus yhtyy kaavoituksesta vastaavan kaupunkisuunnittelun johtajan ja rakennustarkastajan valmistelemiin näkemyksiin, jotka tulevat esille edellä olevasta lupalautakunnan 3.6.2025 käsittelemästä lausunnosta.

Valituksenalainen Ulvilan kaupungin lupalautakunnan tekemä päätös on alkuperäisen luvan hakijan käsityksen mukaan syntynyt asianmukaisin perustein ja lainmukaisessa järjestyksessä ja tulee jättää voimaan.

Ulvilan kaupungin hallintosäännön 22 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää toimialaansa ja useaa toimialaa koskevien yhteistyötahojen pyytämien lausuntojen antamisesta.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Löfbacka Mikko

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää antaa pyydettynä lausuntonaan Turun hallinto-oikeudelle esittelytekstissä olevan lausunnon lausuntopyyntöön dnro 528/03.04.04.04.16/2025.

Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

Lupalautakunta 29.10.2025 § 44 

Valmistelija Rakennustarkastaja Harri Mäenpää, puh. 0400 134 627

Turun hallinto-oikeus (diaarinumero 528/03.04.04.04.16/2025)

Turun hallinto-oikeus on lähettänyt Ulvilan lupalautakunnalle 3.10.2025 päivätyn kirjeen, jossa hallinto-oikeus varaa lupalautakunnalle tilaisuuden lausua valittajan esittämästä oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta. Mahdollinen vastaus tulee toimittaa viimeistään 31.10.2025.

Valittajien korvausvaade liittyy valittajien Ulvilan lupalautakunnan maisematyölupapäätöksestä 27.2.2025 § 12 tekemien oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen laadintatyöhön. Lausuntopyynnön liitteenä toimitetussa laskelmassa valittajat ovat yksilöineet työn sisältöä ja ajankäyttöä sekä ilmoittaneet käyttämänsä tuntihinnan. Laskelman perusteella valittajat vaativat korvausta oikeudenkäyntikuluista.

Esittelijä Rakennustarkastaja Mäenpää Harri

Päätösehdotus Lupalautakunta kiistää valittajien vaatimukset oikeudenkäyntikulujen osalta kokonaisuudessaan niin perusteluiden kuin määrienkin osalta.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lupalautakunta 26.08.2026    

3/10.03.00.01/2025  

Valmistelija Rakennustarkastaja Harri Mäenpää, puh. 0400 134 627

Turun hallinto-oikeus on 6.5.2026 antanut päätöksen maisematyölupa-asiasta tehtyyn valitukseen (diaarinumero 528/03.04.04.04.16/2025)

Päätöksessä hallinto-oikeus toteaa seuraavaa:

”

Päätös, josta valitetaan:

Ulvilan lupalautakunta, 27.2.2025 § 12

Rakennuspaikka: Ulvilan kaupungin Krapiston kaupunginosassa sijaitseva tila Krapisto 1 (886-414-0003-0717) ja Krapisto 2 (886-414-0004-0346)

Ulvilan kaupungin rakennustarkastaja on 2.1.2025 tekemillään päätöksillä myöntänyt Ulvilan kaupungin hakemuksista maisematyöluvat puiden kaatamiseen Heikkilänpuiston puistoalueella (Krapisto 1) ja Frangeninmetsän suojelemattomalla osalla (Krapisto 2).

Lupalautakunta on 27.2.2025 hylännyt [Valittajien] molempia maisematyölupapäätöksiä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Vaatimukset hallinto-oikeudessa

Päätökset on kumottava ja lupahakemukset hylättävä. Ulvilan kaupunki on velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut.

Ulvilan kaupungin tekninen johtaja ei ole voinut hakea maisematyölupia, eikä rakennustarkastajalla ole ollut toimivaltaa tehdä maisematyölupia koskevia päätöksiä.

Maisematyölupia koskevien asioiden käsittelyjärjestys on ollut virheellinen, koska lupalautakunta on ennen valittajien oikaisuvaatimuksen käsittelyä kokouksessaan 23.1.2025 hyväksynyt täytäntöönpantaviksi rakennustarkastajan 2.1.2025 myöntämät maisematyöluvat.

Ulvilan kaupunki ei ole ilmoittanut maisematyölupahakemusten vireille tulosta naapureille. Kaupunki on ainoastaan jakanut hakkuita koskevat tiedotteet, joissa ei ole ollut mainintaa siitä, että kaupunki on hakemassa toimenpiteille maisematyölupia, ja tämä on estänyt muutoksenhaun asiassa. Valittajia ei ole tiedotettu vastapäisen Heikkilänpuiston hakkuista.

Maisematyölupien myöntämiselle ei ole lainmukaisia edellytyksiä. Lupien mukainen puiden kaataminen on lainvoimaisten ja tiukkojen

asemakaavamääräysten vastaista. Frangeninmetsä on kaavamääräyksen mukaan taajamametsä. Suunniteltu puiden kaataminen muuttaisi asemakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen metsästä puistoksi eikä tällaista kaavamuutosta ole käsitelty. Lisäksi toimenpiteet ovat maiseman kannalta liian rajuja ja turmelisivat alueen metsäisen maisemakuvan. Kaupungin olisi tullut selvittää ELY-keskuksen mielipide hankkeiden suhteesta asemakaavoihin.

Poistettavien puiden osalta ei ole mitään yksilöllistä suunnitelmaa, vaan harkinta poistuvien puiden valinnasta jää täysin koneenkuljettajan vastuulle.

Maisemalupapäätöksissä ei ole otettu kantaa siihen, miten suunnitelluista hakkuista aiheutuvat vauriot tullaan ennallistamaan.

Lisäksi valituksessa on tuotu esiin alueella vuonna 2011 tapahtunut luvaton puunkaatotapaus sekä viime vuosina Ulvilan kaupungin muilla puistoalueilla teettämiä hakkuutöitä. 

Valituksessa on myös kritisoitu Ulvilan kaupungin toimintaa maisematyölupia koskevassa asiassa.

Asian käsittely ja selvittäminen hallinto-oikeudessa

Ulvilan lupalautakunta on antanut lausunnon.

Ulvilan kaupunginhallitus on antanut vastineen.

Valittajat ovat antaneet vastineen ja täsmentäneet oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevaa vaatimustaan.

Ulvilan kaupunki on antanut oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevasta vaatimuksesta lausunnon, johon valittajille on varattu tilaisuus antaa vastine.

Ulvilan kaupunki on toimittanut lisäselvitystä, josta on ilmoitettu valittajille.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus ei tutki hallintokantelunluonteisia vaatimuksia.

Hallinto-oikeus on muilta osin tutkinut valituksen ja hylkää sen.

Hallinto-oikeus hylkää valittajien oikeudenkäyntikulujen korvaamista

koskevan vaatimuksen.”

Ratkaisun perustelut

Tutkimatta jättäminen

Tuomioistuinlain 4 luvun 1 §:n mukaan hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa tai muussa laissa.

Valituksessa on kritisoitu kaupungin toimintaa maisematyölupia koskevassa asiassa. Valituksessa on kritisoitu ajankohtaa, jolloin kaupunki on tiedottanut toimenpiteistä sekä vedottu siihen, ettei kaupunki ole vastannut valittajien lisätietopyyntöön asiassa. Lisäksi valituksessa on vedottu siihen, ettei kaupunki ole julkaissut rakennustarkastajan maisematyölupapäätöksiä

avoimessa tietoverkossa ja että kaupunki on julkaissut heidän henkilötietojaan yleisessä tietoverkossa. Valituksessa on tältä osin kysymys hallintokantelusta, jonka tutkiminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan. Valitus on tältä osin jätettävä tutkimatta.

Pääasia 

Yleistä

Rakentamislaki on tullut voimaan 1.1.2025. Sitä koskevan siirtymäsäännöksen mukaan 19.12.2024 vireille pantuun asiaan sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä sellaisina kuin ne ovat olleet voimassa valituksenalaisen asian tullessa vireille päätöksen tehneessä viranomaisessa. Maankäyttö- ja rakennuslain nimike on lailla 752/2023 muutettu 1.1.2025 lukien alueidenkäyttölaiksi.

Toimivalta

Ulvilan kaupungin hallintosäännön (hyväksytty valtuustossa 15.4.2024) 15.3 §:n mukaan teknistä toimialaa johtaa tekninen johtaja, joka toimii teknisen toimialan toimialajohtajana. Hallintosäännön 24 §:n mukaan kunkin toimialajohtajan tehtävänä on tehtäväalueellaan sen lisäksi, mitä muualla hallintosäännössä on säädetty, muu ohella (13.) päättää oman tehtäväalueensa osalta hankkeiden hakemisesta määrärahojen puitteissa. Hallintosäännön 47 §:n 1 kohdan mukaan rakennustarkastajan tehtävänä on päättää muun ohella maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maisemaluvat.

Hallinto-oikeus katsoo, että tekninen johtaja on teknisen toimialan johtajana voinut hakea maisematyölupaa kaupungin puolesta, ja kaupungin rakennustarkastajalla on edellä mainitun hallintosäännön 47 §:n 1 kohdan perusteella ollut toimivalta tehdä maisematyölupia koskevat päätökset 2.1.2025.

Päätösten täytäntöönpanoon liittyvä valitusperuste

Asiakirjoissa olevan pöytäkirjan mukaan Ulvilan kaupungin lupalautakunta on 23.1.2025 päättänyt hyväksyä täytäntöönpantaviksi kaikki rakennustarkastajan aikavälillä 21.11.2024–2.1.2025 tekemät päätökset, joihin sillä on kuntalain mukainen otto-oikeus. Kuntalain 92 §:n 5 momentin 1 kohdan mukaan ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa ottaa muun ohella lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita. Lautakunnan päätös ei siten ole koskenut eikä ole voinutkaan koskea rakennustarkastajan tekemiä päätöksiä maisematyöluvasta. Valituksenalaisesta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä ja kaupungin hallinto-oikeudelle antamasta lausunnosta ilmenee, ettei rakennustarkastajan päätöstä ole laitettu täytäntöön. Asiassa ei siten ole menetelty virheellisesti.

Kuuleminen ja päätösten lainmukaisuus

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 83 §:n 1 momentin mukaan yleisellä alueella tarkoitetaan muun ohella asemakaavassa virkistysalueeksi tai näihin verrattavaksi alueeksi osoitettua kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutettavaksi tarkoitettua aluetta.

Lain 90 §:n 3 momentin mukaan yleisen alueen toteuttaminen käsittää alueen rakentamisen tai kunnostamisen ja sen kunnossapidon asemakaavan mukaisen käytön edellyttämällä tavalla.

Lain 128 §:n 1 momentin mukaan maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) muun ohella asemakaava-alueella.

Lain 133 §:n 1 momentin mukaan rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapureille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Saman pykälän 4 momentin mukaan, jos rakennuslupaa haetaan luonnonsuojelulain mukaiselle valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävälle luonnonsuojelun kannalta merkittävälle alueelle tai alueelle, joka maakuntakaavassa on varattu virkistys- tai suojelualueeksi, hakemuksesta on pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Lain 130 §:n 2 momentin mukaan kyseisen luvun säännökset rakennuslupamenettelystä koskevat soveltuvin osin myös muun ohella maisematyölupamenettelyä. 

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 65 §:n 1 momentin mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on antaessaan rakennuslupahakemuksesta maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n 1 momentissa tarkoitetun tiedon naapureille varattava heille vähintään 7 päivää huomautuksen tekemiseen.

Ilmoitus hakemuksesta saadaan toimittaa postitse kirjeellä. Pykälän 3 momentin mukaan hakija voi liittää hakemuksen selvityksen siitä, että naapurit tai osa naapureista ovat tietoisia hankkeesta, ja selvityksen heidän mahdollisesta kannastaan rakentamiseen. Siltä osin kuin hakija on esittänyt selvityksen naapurien kuulemisesta, ei 1 momentissa säädetty kuuleminen ole tarpeen. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 140 §:n 1 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Asiassa saatu selvitys

Ulvilan kaupunki on 19.12.2024 hakenut maisematyölupaa suorittaakseen metsänhoidollisia toimenpiteitä omistamallaan, noin kahdeksan hehtaarin kokoisella Heikkilänpuisto-nimisellä puistoalueella.

Ulvilan kaupunki on samana päivänä hakenut maisematyölupaa suorittaakseen metsänhoidollisia toimenpiteitä omistamallaan, noin kuuden hehtaarin kokoisella Frangeninmetsä-nimisellä puistoalueella. Toimenpiteet kohdistuvat Frangeninmetsän suojelemattomaan osaan.

Heikkilänpuiston alueella on asemakaavana voimassa 5.2.1980 vahvistettu Krapiston rakennuskaava, jossa maisematyöluvassa tarkoitettu alue on osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL). Valituksenalaisen päätöksen mukaan puiston alueelle on lisäksi osoitettu kaksi ohjeellista leikkikentän aluetta, ohjeellinen palloilukentän alue ja pienialainen muuntaja-alue sekä aluetta eri suunnista halkovat ohjeelliset yleiselle jalankululle varatut polkureitit.

Frangeninmetsän suojelemattomalla osalla on voimassa 27.4.2003 vahvistettu Krapiston asemakaava. Maisematyöluvan kohteena oleva alue on tässä kaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi / taajamametsäksi, jossa sallitaan vain luonnon- ja maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet (VL-1-k) ja jonka alueelle on osoitettu myös ohjeellinen leikki- tai pallokenttä tai muu vastaava alue (VK) sekä sähkölinjan vaara-alue, jolla puut ja pensaat eivät saa korkeudeltaan ylittää 4 metriä. Maisematyöluvassa rajattu alue ei koske Frangeninmetsän osaa, johon kohdistuu kaavan suojelumerkintöjä (s-1 ja s-2).

Heikkilänpuistoa koskevan hakemuksen mukaan Heikkilänpuiston puusto on metsänhoitomielessä varttunutta kasvatusmetsää ja uudiskypsää metsää. Puusto on arviolta 80-vuotiasta. Puiden kaatamista on perusteltu niiden huonokuntoisuudella ja sillä, että ne yltävät kaatuessaan rakennusten päälle. Hakemuksen mukaan puiden kaataminen on kartoitettu yhteistyössä Satakunnan Metsähoitoyhdistyksen kanssa ja naapuruston kanssa. Hakemuksen mukaan huonokuntoisia koivuja on käytännössä kaikkien puistoon johtavien polkujen varsilla. Krapistontielle johtavan läntisen polun varrelta on syytä kaataa huonokuntoisia koivuja, kuusia ja mäntyjä ainakin siltä osin, kun ne voivat yltää talojen päälle. Puistosta etelään johtavan polun varrella on vanhaa kuusikkoa ja männikköä, josta kannattaa poistaa isoja kaatuessaan rakennusten päälle ulottuvia kuusia. Mäntyjä on runsaasti ja myös niistä osan voi kaataa turvallisuussyystä. Olemassa oleva taimikko pitää pyrkiä säästämään mahdollisimman hyvin. Hakemuksen liitteenä olevaan asemapiirrokseen on kirjattu, että isosta puustosta poistuu noin 45 %. Itäosan kuuset poistetaan kokonaisuudessaan.

Frangeninmetsää koskevan hakemuksen mukaan metsän valtapuusto on vanhaa arvioilta 100-vuotiasta kuusta ja osin mäntyä. Sekapuustona myös muutama terva- ja harmaaleppä. Valtapuuston kuuset ja männyt ovat pitkiä ja yltävät kaatuessaan lähitalojen päälle. Sen vuoksi ainakin kuusista suurin osa kannattaa kaataa. Myös leppien osalta ainakin rakennusten päälle yltävät poistetaan. Hakemuksen mukaan puiden kaataminen on kartoitettu yhteistyössä Satakunnan Metsähoitoyhdistyksen kanssa ja naapuruston kanssa.

Hakemuksen liitteenä olevaan asemapiirrokseen on kirjattu, että isosta puustosta poistuu noin 45 %. 

Rakennustarkastajan 2.1.2025 tekemiin maisematyölupapäätöksiin on kirjattu, että hankkeista on ilmoitettu naapureille maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n mukaisesti. Valituksenalaisesta lupalautakunnan päätöksestä ilmenee, että maisematyöluvissa tarkoitetuista toimenpiteistä on 18.12.2024 toimitettu tiedote naapureina oleville Heikkilänpuiston asukkaille (27) ja Frangeninmetsän asukkaille (14). Asiakirjoihin liitetyissä tiedotteissa on todettu, että kaupunki suorittaa Heikkilänpuistossa ja Frangeninmetsän suojelemattomalla alueella puuston harvennushakkuun tammi- ja helmikuun aikana. Puusto on pääosin varttunutta tai uudistuskypsää sekametsää. Alue harvennetaan siistiksi puistometsäksi koneellisesti ja isosta puustosta poistunee noin 45 prosenttia. Hakkuutähteet kerätään pois. Tiedotteisiin on

sisältynyt asemapiirrokset, joista ilmenevät alueet, joita arvennushakkuut koskevat.

Asiakirjoista ilmenee, että valittajat ovat 2.1.2025 lähettäneen kaupungin viranomaisille viestin, jossa he ovat muun ohella esittäneet huomioitaan Frangeninmetsään suunnitelluista harvennushakkuista. Viestistä ilmenee, että valittajat ovat olleet tietoisia myös Heikkilänpuistoon suunnitelluista harvennushakkuista.

Valituksenalaisen päätöksen perusteluissa on Heikkilänpuiston osalta todettu muun ohella, että puiston ei ole tarkoitus pusikoitua umpeen. Toisaalta isojen järeiden puiden poisto aivan rakennusten vierestä on hyvinkin perusteltua. 

Kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle toimittamassa lausunnossa on todettu, että Heikkilänpuiston tapauksessa kaavamääräyksen tarkoituksena on ohjata toteuttamaan ja säilyttämään puistoalue keskustamaisen rakennetun puiston sijaan tätä luonnonmukaisempana ja metsäisenä puistoalueena, jossa

voi kuitenkin olla kohtuullisen runsaasti virkistyskäyttöä palvelevaa

rakentamista (leikki- ja palloilukentät sekä polkuverkosto). Lausunnon mukaan kaavamääräyksellä ei ole sellaista sisältöä tai merkitystä, joka kieltäisi tai olennaisesti rajoittaisi puuston hoitoa ja uudistamista koskevia toimenpiteitä. Tavoitteena ei ole, että puisto päätyisi luonnonsuojelualueen tyyppiseksi pysähtyneen kasvun vanhaksi, uudistamattomaksi aarniometsäksi tai kerralla päätehakkuulla uudistettavaksi metsäksi.

Valituksenalaisen päätöksessä on Frangeninmetsän osalta todettu muun ohella, että kaava ei kiellä eikä voi kieltää lähivirkistysalueen / taajamametsän puuston käsittelyä. Lähivirkistysalueen ei ole tarkoitus pusikoitua umpeen. Toisaalta isojen järeiden puiden poisto aivan rakennusten vierestä on hyvinkin perusteltua. 

Kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle toimittamassa lausunnossa on todettu, että Frangeninmetsää koskevan kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan vain luonnon- ja maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Kyseessä ei ole suojelumääräys. Määräyksen keskeisenä sisältönä on osoittaa alue pidettäväksi taajamametsänä toisin sanoen metsäluonnonomaisena

metsäalueena, jolla on kuitenkin lukuisia virkistyskäyttömuotoja ja jota voidaan hoitaa kuten taajamametsiä hoidetaan. Määräys ohjaa

lähivirkistysalueen toteuttamiseen ja ylläpitämiseen virkistyskäyttöä

palvelevana lähimetsänä, jossa on muun muassa metsäluonnolle

luonteenomaista puustoa, aluskasvillisuutta, maastonmuotoja ja monenlaisia luontoarvoja. Metsän harventaminen antaa tilaa metsän uudistumiselle ja erivaiheisen puuston syntymiselle taajamametsään. Harvennus ei muuta maiseman perusluonnetta oleellisesti, vaan se kuulu osana metsämaisemalle luonteenomaisen vaihteluun ja metsänkasvun vaiheistukseen. Ei ole tavoitteena tai itsetarkoituksena, että taajamametsä päätyisi pysähtyneen kasvun vanhaksi, uudistumattomaksi metsäksi tai kerralla päätehakkuulla uudistettavaksi metsäksi. 

Oikeudellinen arviointi

Saadun selvityksen mukaan Heikkilänpuiston ja Frangeninmetsän naapureille on ennen lupahakemusten vireilletuloa toimitettu tiedote suunnitelluista harvennushakkuista. Tiedotteissa ei ole nimenomaisesti mainintaa siitä, että kaupunki on hakemassa hakkuille maisematyölupia. Valittajat ovat vedonneet siihen, että he eivät ole saaneet tiedotetta muuta kuin Frangeninmetsän hakkuiden osalta, vaikka he asuvat Heikkilänpuistoon nähden kadun vastakkaisella puolella. Kaupunki ei ole kiistänyt valittajien väitettä tältä osin. Esitetyn selvityksen perusteella valittajat eivät ole saaneet tiedotetta Heikkilänpuiston osalta. Asiassa on siten tapahtunut menettelyvirhe. Lisäksi heille toimitettu Frangeninmetsää koskeva tiedote on ollut puutteellinen siltä osin, ettei siitä ilmene, että tiedote liittyy maisematyölupahakemukseen.

Hallinto-oikeus toteaa, että naapureiden kuulemisen tavoitteena on, että naapurit tulisivat tietoisiksi toimenpiteistä ja voisivat halutessaan esittää kantansa niihin sekä hakea asiassa tehtyihin päätöksiin muutosta. Saadun selvityksen perusteella valittajat ovat tulleet tietoisiksi sekä Heikkilänpuistoon että Frangeninmetsään suunnitelluista toimenpiteistä. He ovat 2.1.2025 esittäneet huomioitaan Frangeninmetsään suunnitelluista hakkuista, ja heillä

on ollut mahdollisuus hakea oikaisua rakennustarkastajan tekemiin

maisematyölupapäätöksiin, kuten he ovat tehneetkin. Päätöksiä ei siten ole kuulemisissa tapahtuneiden menettelyvirheiden takia syytä kumota. 

Maisematyölupien kohteena olevat alueet eivät sijaitse maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n 4 momentissa tarkoitetulla luonnonsuojelun kannalta merkittävällä alueella, minkä perusteella elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen kuuleminen olisi ollut tarpeen.

Hallinto-oikeus toteaa, että maisematyöluvissa on kysymys asemakaava-alueelle sijoittuvien, kaupungin omistuksessa olevien yleisten alueiden kunnossapidosta niin, että puustoa harvennushakataan ja uudistetaan ja vaaraa aiheuttavia puita poistetaan. Kysymys on yli kuuden ja kahdeksan hehtaarin  kokoisista alueista, joten hakemuksissa ei ole ollut mahdollista esittää harvennushakkuiden yksityiskohtaista toteutustapaa. Päätöksestä ilmenee kuitenkin, että hakkuita on kartoitettu Satakunnan Metsähoitoyhdistyksen kanssa. Sikäli kuin puiden kaatamisesta aiheutuu valituksessa mainittuja vaurioita, asia ratkaistaan eri menettelyssä. Lupapäätöksissä ei siten ole ollut

tarpeen ennakollisesti määrätä mahdollisesti syntyvien vaurioiden

korjaamisesta.

Heikkilänpuiston kohdalla maisematyölupa puiden kaatamiseen on myönnetty alueelle, joka on asemakaavassa osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi. Asemakaavaan ei kuitenkaan sisälly tätä kaavamerkintää koskevia kaavamääräyksiä eikä muitakaan määräyksiä, jotka estäisivät hakemuksen kohteena olevan maisematyöluvan myöntämisen. Hallinto-oikeus katsoo, ettei lupahakemuksen mukainen metsänhoidollinen ja turvallisuussyitä johtuva metsän harvennushakkuu vaikeuta alueen käyttämistä kaavan mukaiseen tarkoitukseen eli puistona. Kun otetaan huomioon, että puiden kaatamista on osin perusteltu niiden huonokuntoisuudella ja se, että puustosta on tarkoitus jättää yli puolet, puiden kaataminen ei myöskään turmele maisemakuvaa.

Frangeninmetsän suojelemattoman osan kohdalla maisematyölupa puiden kaatamiseen on myönnetty alueelle, joka on asemakaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi / taajamametsäksi, jossa sallitaan vain luonnon- ja maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Hallinto-oikeus katsoo, ettei lupahakemuksen mukainen metsänhoidollinen ja turvallisuussyistä johtuva metsän  harvennushakkuu vaikeuta alueen käyttämistä kaavan mukaiseen tarkoitukseen eli virkistyskäyttöön. Kun otetaan huomioon, että

kysymyksessä olevalla Frangeninmetsän suojelemattomalla osalla ei ole erityisiä maisema- tai suojeluarvoja ja se, että puustosta on tarkoitus jättää yli puolet, puiden kaataminen ei myöskään turmele maisemakuvaa.

Asiassa on ratkaistava vain kysymyksessä olevien maisematyölupien lainmukaisuus. Valituksessa viitatuilla luvattomilla metsänhakkuutapauksilla ei ole merkitystä tämän asian laillisuuden arvioinnissa.

Päätösten lopputulos on lainmukainen eikä niitä ole syytä kumota.

Oikeudenkäyntikulut

Valittajien valitus on osin jätetty tutkimatta ja osin hylätty. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaisesti kohtuutonta, että valittajat joutuvat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 81 § 2 mom 1 kohta

Rakentamislaki 194 §

”

 Päätös on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

Esittelijä Rakennustarkastaja Mäenpää Harri

Päätösehdotus

Päätös