Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 16.03.2026/Pykälä 63

Kaupunginhallitus 16.03.2026 § 63  

61/10.03.00.03/2026  

Valmistelija Kaupunkisuunnittelun johtaja Juha Virola, puh. 0400 134 718

Laakson aurinko Oy on 26.11.2025 jättänyt rakentamislupahakemuksen teholtaan n. 125 MW suuruisen akkuenergiavaraston rakentamiseksi Kaasmarkkuun Ulvilan sähköaseman lounaispuolelle kiinteistölle 886-403-1-134 METSÄLÄ. Hakemusta on täydennetty viranomaisen pyynnöstä 15.12.2025. Hakemus sijoittuu n. 6,62 hehtaarin suuruiselle vuokra-alueelle, josta varsinainen hanke vie n. 1,2 hehtaarin suuruisen alueen. Akkuenergiavarastolle kuljetaan Alamäentieltä. Hankkeessa on kyse suuren akkuenergiavaraston rakentamisesta Ulvilan sähköaseman viereen. 125 MW on suurin akkuenergiavaraston kapasiteetti, minkä sähkönsiirron kantaverkon haltija Fingrid sallii liitettäväksi kantaverkon sähköasemilleen. Laakson aurinko Oy:n hanke koostuu n. 235x50 m² suuruisesta tasaisesta kentästä, jolle sijoitetaan 51 kpl 5MWh akkukontteja, joiden koko on n. 8,83 x 2,44 m² ja 34 kpl muuntaja-/invertterikontteja, joiden koko on n. 6,06 x 2,44 m². Lisäksi rakennetaan n. 121 m² suuruinen sähköasemarakennus ja muuntoasemarakenteet sekä tarpeelliset pelastus-/huoltotiet. Alue aidataan verkkoaidalla ja länsisivultaan n. neljä metriä korkealla meluseinällä. Hankkeen hulevesien hallitsemiseksi hankealueen kaikille sivuille rakennetaan reunaojat. Näiden yhteyteen toteutetaan kaksi laskeutusallasta, joista suuremmasta hulevedet puretaan alueen pelto-ojaverkostoon lännen suuntaan. Pienemmän laskeutusaltaan on suunniteltu toimivan myös sammutusvesialtaana. Hanketoimija on liittänyt hakemukseensa asema-, pohja- ja julkisivupiirrosten lisäksi ympäristöselvityksen, maisemavaikutusten arvioinnin ja maisemointisuunnitelman, meluselvityksen, valumavesiselvityksen ja vesienhallintasuunnitelman, koira-avusteisen liito-oravakartoituksen raportin, riskiarvioinnin ja paloturvallisuussuunnitelman sekä rakentamisselostuksen. Hakija on myös arvioinut sijoittamisen edellytyksiä.

Hanketoimija on ollut yhteydessä Ulvilan kaupunkiin loppuvuodesta 2025. Ulvilan kaupunkikehitys on pyrkinyt ohjaamaan hanketta siten, ettei se haittaisi käynnissä olevaa Harjunpään aurinkovoimalan osayleiskaavahanketta, eikä aiheuttaisi kyseisen hankeen kanssa sellaisia yhteisvaikutuksia, joista voisi koitua merkittävää haittaa ympäristölle. Lisäksi on pyritty varmistamaan, ettei hankkeella vaaranneta Ulvilan sähköaseman toimintaedellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia tai vaikeuteta lausunnoissa tai YVA-menettelyissä ilmaistujen mahdollisten uusien voimajohtojen sijoittamista sähköasemalle johtavien voimajohtokäytävien viereen tai niiden liittämistä sähköasemalle.

Ulvilan kaupunki on pyytänyt hankkeen sijoittamisen edellytyksistä lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta (LVV), Lounais-Suomen elinvoimakeskukselta (EVK), Satakunnan museolta, Satakuntaliitolta, Caruna Oy:ltä, Fingrid Oyj:ltä, Tahkoluoto Offshore Oy:ltä ja Pori Energia Sähköverkot Oy:ltä, Porin kaupungilta, Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Ulvilan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Kaikki muut paitsi Porin kaupunki antoivat lausunnon. Lisäksi tässä lausunnossa huomioidaan Harjunpään aurinkovoimalan osayleiskaavan, Kaasmarkun aurinkovoimalan osayleiskaavan ja keskustaajaman yleiskaava 2045:n laadinnan yhteydessä saadut Ulvilan sähköasemaan ja uusiin voimajohtotarpeisiin liittyvät lausunnot sekä käynnissä olevat uusiin voimajohtoihin liittyvät YVA-menettelyt, Pori Grid 2035 selvitystyö sekä muut tietoon tulleet uusien voimajohtojen sijoittamistarpeet. Rakennusvalvonta on kuullut pelastusviranomaista ja suorittanut naapurikuulemisen, jonka yhteydessä on saatu kolme muistutusta. Winda Energy Oy on antanut Laakson Aurinko Oy:n puolesta vastineita saapuneisiin lausuntoihin ja muistutuksiin.

LAUSUNTOJEN JA MUISTUTUSTEN KESKEINEN SISÄLTÖ

Lupa- ja valvontavirasto (LVV): LVV katsoo lausunnossaan, että maisemallisesti tärkeät alueet ja kulttuurimaisema oli huomioitu riittävästi. Maisemoinnissa istutettavan alueen osalta on hyvä määrätä, että istutettava kasvillisuus on alueelle luontaista, tiheää ja monikerroksista. LVV:n mukaan hanke huomioi riittävällä tavalla liito-oravan. LVV ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, miten hankkeen yhteydessä tehdyssä liito-oravakartoituksessa esiin tulleisiin liito-oravahavaintoihin tulisi suhtautua hankealueen läheisyyteen mahdollisesti tulevien uusien voimajohtojen tapauksessa. LVV katsoo, että hankesuunnitelmassa tunnistettu kaikki oleellinen tieto hankkeen rakentamisen vesistövaikutuksista ja niiden mahdollisesta kohdistumisesta Harjunpäänjoen vesimuodostumaan ja että valumavesiselvitys on kokonaisuudessaan toteutettu asiantuntevasti ja kiitettävällä tarkkuudella. Laskeutus- ja sammutusvesialtaisiin kertyneen lietteen poisto tulisi sisällyttää säännöllisiin ylläpitotoimiin. Vaikka on epätodennäköistä, että rakentamisen yhteydessä kaivetaan happamiin sulfidikerroksiin, tulisi rakentajalla olla valmius niiden tunnistamiseen ja oikeaoppiseen käsittelyyn.

Hakijan vastine: Esitetty tarkennus istutettavasta kasvillisuudesta huomioidaan jatkosuunnittelussa ja hankkeen toteutuksessa. Hulevesialtaisiin kertyvä liete poistetaan kiinteistön hoitajan toimesta säännöllisin väliajoin. Koska kiinteistöä huolletaan säännöllisesti, on myös hulevesialtaiden tilan tarkastus mahdollista tehdä vuosittain ja tilata lietteen tyhjennys tarvittaessa.

Lounais-Suomen elinvoimakeskus (EVK): EVK katsoo, että hankkeen sijoittamisessa suhteessa maantien 2554 suoja-alueeseen ei ole ongelmaa. Hankealueelle on osoitettu kulkuyhteys kahdesta paikasta: hankealueelle kulkuun käytettävälle olemassa olevalle maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetulle (eteläisemälle) liittymälle tulee hakea liittymän käyttötarkoituksen muutosta liittymälupahakemuksella. Esitetylle uudelle (pohjoisemmalle) liittymälle tulee hakea liittymälupa EVK:n verkkosivuilta. Asemapiirroksessa esitetyn maakaapelireitin on suunniteltu alittavan maantien 2554. Kaapeleiden sijoittamiseen tiealueelle tarvitaan EVK:n lupa, jonka voi hakea verkkosivuilta. EVK:n vesitalousosasto katsoo, että hulevesijärjestelmiä suunniteltaessa tulee huomioida ilmastonmuutoksen vaikutuksen perusteella 40 % lisäkapasiteetti uuden suosituksen ja varmuusperiaatteen mukaisesti. Vesienhallintarakenteiden toteuttaminen ennen rakentamisen alkua on tärkeää, jotta rakennusaikana ei aiheudu kuormitusta vesistöön.

Satakunnan museo: Museon lausunnon mukaan hankkeen itäpuolella suojapuuston alueella on tunnistettu havaintokohde, Metsola-niminen hiilimiilu, joka tulisi merkitä maisemointisuunnitelmaan sekä muihin hankkeen rakentamissuunnitelmiin. Museo pitää hyvänä, että suunnittelualueelta on laadittu maisemavaikutusten arviointi, maisemaselvitys ja ympäristön nykytilan selvitys. Museo katsoo aiemman hanketoimijalle antamansa kannanoton mukaisesti, että maisemavaikutusten takia hankkeen parempi sijaintipaikka olisi Alamäentien pohjoispuolella. Museo katsoo kuitenkin, että maisemaa ajatellen hanke voidaan toteuttaa, edellyttäen että laadittua maisemointisuunnitelmaa noudatetaan. Tällöin hankkeella ei voida katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia Harjunpäänjoen kulttuurimaiseman ydinalueelle. Suunnitelmassa esitetty 25 metrin maisemasuojavyöhyke (länteen) on riittävä.

Hakijan vastine: hanke tulee ottamaan huomioon muinaisjäännöksen sijoittumisen maisemointi- ja rakentamissuunnitelmissa. Muinaisjäänne lisätään suunnitelma-aineistoon ennen rakennustöiden aloitusta.

Satakuntaliitto: Hanketta varten tehdyt selvitykset on Satakuntaliiton mielestä riittävän kattavasti laadittu. Satakunnan voimassa olevien maakuntakaavojen merkinnät ja merkintöihin liittyvät määräykset tulee ottaa akkuvaraston rakennuslupaa käsiteltäessä huomioon. Satakunnan maakuntakaavan näkökulmasta keskeisintä on sijainti Ulvilan sähköaseman läheisyydessä ja liityntä Ulvilan sähköasemalle sekä akkuvaraston sijoittaminen maisemallisesti tärkeän alueen reunaan. Ulvilan muuntoasemaan kohdistuu runsaasti liityntätarpeita uusiutuvan energian ja sähkövarastoinnin hankkeista. Akkuvaraston suunnittelussa tulee huomioida sähköaseman kehittämistarpeet myös tulevaisuudessa. Koska suunniteltu akkuvarasto sijaitsee aivan Fingridin Ulvilan sähköaseman läheisyydessä ja myös laajan aurinkoenergia-alueen vieressä, on tärkeää kiinnittää huomiota eri hankkeista mahdollisesti aiheutuviin yhteisvaikutuksiin ja pyrkiä tarvittaessa lieventämään niitä. Myös lähialueen asukkaiden näkökulmasta riittävä vuorovaikutus ja yhteisvaikutusten hallinta on ensiarvoisen tärkeää. Harjunpäänjoki - Kaasmarkunjoki - Joutsijoki on kalataloudellisesti erittäin arvokas kokonaisuus vaelluskalojen lisääntymis- ja elinympäristönä. Joella on toteutettu useita kalataloudellisia kunnostuksia, mikä vuoksi vesistöihin kohdistuvan kuormituksen estämiseen kaikissa olosuhteissa ja yhteisvaikutusten näkökulmasta on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vesiensuojelun näkökulmat tulee ottaa huomioon myös akkuvaraston sijoittamisessa. Akkuvaraston lähialueelle sijoittuu useita vakituisia asuinrakennuksia, joten suunnittelussa tulee huomioida asutukseen kohdistuvat vaikutukset ja mahdolliset lieventämistoimenpiteet. Akkuvarasto sijoittuu myös Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetun maisemallisesti tärkeän alueen ja maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön läheisyyteen, joten suunnittelussa tulee ottaa huomioon maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Maisemointisuunnitelma tulee ottaa huomioon myös rakentamisluvan asemapiirroksessa.

Hakijan vastine: Hanke järjestää alueella tiedotustilaisuuden ennen rakentamisen aloittamista. Tilaisuudessa käydään läpi rakennustoimenpiteet ja niiden vaikutukset. Myös hankkeen käytön aikaiset vaikutukset käydään naapureiden kanssa läpi. Tarvittaessa mahdollisille vaikutuksille sovitaan lieventämistoimenpiteet.

Caruna Oy: Lausunnossa esitettiin Caruna Oy:n sähkönjakeluverkon sijainti suhteessa hankealueeseen. Ilmajohdot ja maakaapelit oli esitetty kartalla. Hankkeen ja sen liittymisjohdon suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida alueella sijaitseva sähköverkko. Hankkeen rakennuttajan tulee pyytää Caruna Oy:ltä hankkeen ja sen liittymisjohdon alle mahdollisesti jäävien johtojen ja laitteiden siirtämistä hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista. Ennen kaivuutöiden aloittamista Caruna Oy:n maakaapeleiden läheisyydessä, tulee kaapeleiden tarkka sijainti selvittää. Akkuenergiavaraston liittymisjohdon tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee pyytää risteämälausunto Caruna Oy:ltä, mikäli liittymisjohdon reittiä suunnitellaan Carunan nykyisten 110 kV voimajohtojen läheisyyteen tai suunniteltu liittymisjohto risteää Carunan nykyisen 110 kV:n suurjännitteisen jakeluverkon kanssa. Risteämälausunto tulee pyytää lähtökohtaisesti aina kaivettaessa tai rakennettaessa rakenteita tai rakennelmia johtoalueella. Mikäli Carunan sähköverkkoon kohdistuu siirto- tai muutostarpeita, vastaa muutosta haluava taho muutoskustannuksista kokonaisuudessaan. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Tarvittavat muutokset tai siirrot Carunan sähköverkossa toteuttaa Caruna. Lisäksi lausunnossa pyydettiin huomioimaan kaksi vaihtoehtoista reittivaihtoehtoa Carunan uudelle voimajohdolle 110 kV: toinen etelän suunnasta ja toinen lounaan suunnasta tulevien voimajohtokäytävien yhteyteen.

Fingrid Oyj: Fingridin risteämälausunnoista vastaava taho lausui, että akkuenergiavarasto ja sen liityntäkaapeli voidaan rakentaa alueelle kun otetaan voimajohtojen ja sähköaseman osalta huomioon lausunnossa mainitut seikat. Maakaapeli voidaan asentaa Alamäentien eteläpuolelle huomioiden voimajohtopylväiden pylväsalat ja vaarajännitealue. Lausunnossa esitettiin karttatarkasteluna Ulvilan sähköasemaan liittyvien voimajohtojen sijoittuminen ja Fingridin suositus hankkeen liityntäjohdon sijoittamiseksi Alamäentien ajoradan eteläpuolelle. Fingridin voimajohtoja varten on lunastettu kiinteistöjen käyttöoikeus. Lausunto koskee vain Fingridin voimajohtoja ja sähköasemaa. Tämä lausunto koskee vain energiavarastoa ja liityntäjohtoa. Mahdollisesta liittymisestä kantaverkkoon on sovittava erikseen Fingridin asiakaspäällikön kanssa. Suunniteltu energiavarasto sijaitsee kiinteistöllä 886-403-1-134 yli 100 metrin etäisyydellä Ulvilan sähköaseman aidasta. Energiavaraston sijoittelussa tulee ottaa huomioon Ulvilan sähköaseman vaarajännitealue. Ulvilan sähköasemalla vaarajännitealue on noin 90 metriä. Vaarajännitealue mitataan etäisyytenä Fingridin Ulvilan sähköaseman aidasta. Maakaapelin rakentaminen tulee tehdä niin, että kulkuyhteys ajoneuvoilla Ulvilan sähköasemalle säilyy koko ajan. Kaapelinreitti risteää muuntajankuljetusreitin kanssa. Muuntajankuljetusreitti tulee palauttaa entiseen kuntoonsa kaapelin asentamisen jälkeen. Sähköasemakiinteistöllä 886-403-33-1, Alamäentien eteläpuolella oleva peltoalue on vuokrattu. Maakaapelin asentaminen ei saa aiheuttaa haittaa pellon käytölle. Peltoalueen vuokraajaan on oltava yhteydessä ennen maakaapelin asentamista. Lausunnossa on lisäksi runsaasti muuta teknistä ohjeistusta mm. työskentelystä johtoalueella ja maakaapelin lisäeristämisestä sekä piirroksia mm. voimajohtopylväiden pylväsmaadoituksista. Fingrid:n kaavalausunnoista vastaava lausui lisäksi, että hankkeesta ei ole haittaa Fingrid:n omien suunnitelmien kannalta, koska sähköaseman ei ole mahdollista laajentua kyseiseen suuntaan, eikä Fingrid:n omat alustavasti suunnitellut johtoreitit sijoitu alueelle. Hankkeen sijoittumisen lisäksi myös potentiaalinen liito-oravaesiintymä ja asutus vaikuttuvat rajoittavasti muiden toimijoiden liityntäreittimahdollisuuksiin kyseisellä alueella.

Tahkoluoto Offshore Oy: Tahkoluoto Offshore Oy suunnittelee Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksen verkkoliityntää varten 400+110 kV voimajohtoa Tahkoluodosta Ulvilaan Fingridin sähköasemalle. Tahkoluoto Offshoren käsityksen mukaan sen suunnittelema voimajohto ja rakentamislupahakemuksen kohde eivät ole tämänhetkisten sijoitussuunnitelmien perusteella ristiriidassa, eikä hankkeista yhdessäkään aiheudu liito-oravalle sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka estäisivät hankkeiden toteutuksen kokonaan. Yksityiskohtaisen voimajohdon sijoittamisohjeistuksen ja luonnonsuojeluviranomaisen lausunnon puuttuessa asiaan liittyy kuitenkin vielä suurta epävarmuutta. Yhtiö on pyytänyt kesäkuussa 2025 Fingridiltä risteämälausuntoa yksityiskohtaisen ohjauksen saamiseksi, mutta lausunto ei ole vielä valmistunut. Näin ollen Tahkoluoto Offshore toteaa, että rakentamislupien myöntämistä sähköaseman läheisyydessä olisi perusteltua välttää ennen kuin Fingrid on ilmaissut uusien voimajohtojen mahdolliset reitit aseman läheisyydessä. Muussa tapauksessa on mahdollista, että sähköasemalle liittymiseen ei löydy uusia kelvollisia voimajohtokäytäviä tai että lunastus joudutaan ulottamaan myös voimajohdon alle jääviin rakennuksiin. Tärkeää on huomioida eri hankkeiden yhteisvaikutukset liito-oravaan, joka on Kaasmarkunmäen Natura-alueen suojeluperusteena ja joka kartoituksen mukaan esiintyy rakentamislupahakemuksen osoittaman alueen välittömässä läheisyydessä. Varsinais-Suomen ELY-keskus on edellyttänyt Tahkoluoto Offshorea täydentämään syksyllä 2025 kuultavana ollutta Kaasmarkunmäen Natura-arviointia yhteisvaikutusten arvioinnin ja lieventämistoimena toteutettavien liito-oravan viheryhteyksien yksityiskohtaisemman suunnittelun osalta. Lupa- ja valvontavirasto on todennut, että se ei ota suunnitelmiin tässä vaiheessa kantaa, vaan antaa täydennetystä Natura-arvioinnista lausuntonsa vasta YVA-selostuksen uuden kuulemisen yhteydessä. Lausuntoa voidaan odottaa saapuvaksi aikaisintaan huhti-toukokuun aikana.

Pori Energia Sähköverkot Oy: Pori Energia Sähköverkot Oy on antanut lausunnon akkuvaraston 110 kV maakaapelireitistä Winda Energylle 21.11.2025. Edellisen lausunnon jälkeen akkuvaraston sijoitus on muuttunut enemmän länteen, jolloin akkuvaraston ja Fingridin Ulvilan sähköaseman väliin on tullut enemmän tilaa mahdollisia uusia voimajohtoyhteyksiä varten. Lisäksi Winda Energy on teettänyt alueella liito-orava selvityksen, jonka löydökset taas voivat vaikuttaa tulevaisuuden voimajohtoyhteyksien suunnitteluun. Pori Energia Sähköverkot Oy:llä saattaa tulevaisuudessa olla tarve rakentaa uusi voimajohtoyhteys (110 kV) Ulvilan sähköasemalta luoteeseen. Reitin tarkempaa sijaintia ei ole vielä suunniteltu, mutta alustavasti voimajohto on tarkoitus sijoittaa myötäilemään uuden Tahkoluoto Offshore 400+110 kV:n reittiä. Mahdollinen liito-oravaesiintymä voi rajoittaa tilankäyttöä alueella. Tällä alueella olisikin suositeltavaa niputtaa eri osapuolien hankkeita ja käyttää voimajohtorakenteina yhteiskäyttöpylväitä. Pori Energia Sähköverkot ei vastusta Winda Energy Oy:n suunnitelmaa rakentaa akkuvarasto. Pyydämme suunnittelun edetessä olemaan yhteydessä Pori Energia Sähköverkot Oy:n yhteyshenkilöön.

Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen: Vesienhallinnan osalta on tärkeää, että suunnitellut vesienhallintarakenteet toteutetaan ennen rakentamistöiden aloittamista. Rakenteiden toimivuutta, liettymistä ja kuntoa tulee seurata säännöllisesti, ja tarvittavista huoltotoimenpiteistä on huolehdittava. Onnettomuus- ja palotilanteisiin on varauduttava ennakolta. Toiminnanharjoittajan tulee tarkistaa pelastusviranomaiselta, että sammutusvesien hallinta ja pidättäminen ovat riittävällä tasolla. Onnettomuustilanteissa ei saa aiheutua maaperän tai vesistöjen pilaantumisen vaaraa. Melun osalta todetaan, että vaikka ohjearvot eivät mallinnuksen perusteella ylity, voi toiminnasta aiheutua ympäristön asukkaille rasitusta erityisesti melun kapeakaistaisuuden, matalataajuisuuden sekä toiminnan ympärivuorokautisuuden vuoksi. Hiljaisella alueella melu voi korostua ja olla koettuna häiritsevää myös ohjearvon alapuolisilla tasoilla. Tämän vuoksi meluvaikutukset sekä tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Ympäristönsuojelun näkökulmasta akkuenergiavaraston sijoittaminen on mahdollista, edellyttäen ettöä edellä esitetyt seikat otetaan toteutuksessa asianmukaisesti huomioon.

Hakijan vastine: Hankkeen vesiensuojelurakenteet toteutetaan rakennustöiden ensimmäisenä työvaiheena. Meluselvityksessä on huomioitu kapeakaistaisuus.

Ulvilan kaupungin terveydensuojeluviranomainen: Ulvilan Kaasmarkkuun suunnitellun akkuvaraston lähin asutus sijaitsee vain noin 200–250 metrin etäisyydellä rakennuspaikasta. Hankkeen aiheuttamaa melua on mallinnettu ympäristömelun mallinnusohjelmistolla. Mallinnuksen mukaan ulkomelutaso lähimmillä asuinkiinteistöillä on 45-50 dB valtioneuvoston päätöksen (993/1992) yöaikaisen ohjearvon ollessa 50 dB. Sään vaihteluista riippuen ohjearvojen ylittyminen voi olla mahdollista. Sisämelulle on asetettu toimenpiderajat, joista säädetään asumisterveysasetuksessa (545/2015). Sisämelun toimenpiderajojen oletetaan pysyvän sallituissa rajoissa silloin, kun ulkomelutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ohjearvoja. Meluntorjuntaa suunniteltaessa on huomioitava sään vaikutus melutasoihin, jotta sisämelun toimenpiderajat eivät ylity. Rakennusvaiheessa on huomioitava, että toiminta ei saa aiheuttaa melu-, pöly- ja tärinähaittaa toiminnan vaikutuspiirissä oleville. Öljy ja muut käytössä olevat haitalliset kemikaalit ja jätteet tulee säilyttää ja varastoida niin, että mahdolliset päästöt maaperään voidaan estää.

Hakijan vastine: Ennen rakennustöiden aloitusta, mahdollisten suunnitelmien tarkentumisen myötä hankkeesta laaditaan päivitetty meluselvitys, jolla varmistetaan, ettei naapureihin kohdistu ohjearvoja ylittävää melua. Öljyä sisältävät rakennelmat kaukaloidaan. Vesienhallintasuunnitelmassa on huomioitu mahdollisen onnettomuuden sattuessa haitallisten aineiden ympäristöön leviämisen estäminen.

Pelastusviranomainen: Alueelle suunnitellaan 51 energiavaraston kokonaisuutta, jokaisen energiavaraston koko on 5MWh, yhteistehona 250 MWh. Alue tulee olemaan etävalvonnassa. Paloturvallisuussuunnitelman mukaisesti, energiavarastot on varustettu kaasusammutusjärjestelmällä, sekä kuivasprinklauksella. Alueen layout on hieman muuttunut ennakkopalaverin jälkeen, mutta muutoksilla ei ole suurta merkitystä pelastustoimintaan alueella. Alue on mahdollista tavoittaa kahdesta eri suunnasta. Kohteesta on laadittu kohdekortti, toimintaohjeeksi onnettomuustilanteissa.  Kohdekortti tullaan päivittämään hankeen edetessä. Päivitetty kohdekortti tulee toimittaa pelastuslaitokselle. Kohteesta on pidetty ennakkopalaveri. Kohteen rakentamiselle ei nähdä estettä, kun kohde rakennetaan.

Muistutuksen tekijä 1: Kolme henkilöä kahdesta eri asuinkiinteistöstä hankealueen naapurustosta jätti muistutuksen. Muistuttajien kiinteistökokonaisuuteen kuuluvalla kiinteistöllä 886-403-6-112 sijaitsevalle vuokra-alueelle on 29.10.2025 myönnetty NTRN Energy Park 04 Oy:lle rakentamislupa akkuenergiavarastohankkeelle. NTRN Energy Park 04 Oy:n hankkeen sähköasemaan liittävän liityntäkaapelin reitti on suunniteltu kulkevan halki saman kiinteistön 886-403-1-134, jolle nyt lupakäsittelyssä oleva akkuenergiavarasto sijoittuu. NTRN Energy Park 04 Oy ja kiinteistön 886-403-1-134 omistaja eivät ole päässeet sopimukseen liityntäkaapelin sijoittamisesta. Muistuttajien mielestä kyseinen maanomistaja on viivyttänyt sopimuksen solmimista ja tämän jälkeen käynnistänyt omalle kiinteistölleen kilpailevan akkuenergiavarastohankkeen lupaprosessin. Muistuttajat katsovat, että muun muassa Laakson aurinko Oy:n akkuenergiavarastohankkeen sijainti Harjunpään kulttuurimaisemassa, sen koko ja ympäristövaikutukset sekä useiden hankkeiden yhteismeluvaikutukset läheiselle asutukselle tulee ottaa huomioon. Hanke ei saisi aiheuttaa haittaa NTRN Energy Park 04 Oy:n hankkeen toteutumiselle.

Hakijan vastine: Emme ota kantaa maanomistajan ja toisen hankkeen välisiin sopimusneuvotteluihin. Hanke ei itsessään estä NTRN:n mahdollista rakentamista rakentamisluvan mukaisena laajuutena. Maankäyttö on ratkaistu monesta eri näkökulmasta, joihin on pyydetty asiantuntijalausunnot rakentamisluvituksen yhteydessä.

Muistutuksen tekijä 2: Kiinteistöjen 886-403-2-191 ja 886-403-2-192 omistaja vastustaa muistutuksessaan hanketta. Muistuttajan mielestä hankkeelle on parempi paikka Alamäen metsässä. Hanke pilaa maisema-arvoja, oman kiinteistön arvo alenee, riski myöhemmästä pakkolunastuksesta arveluttaa, akkupalo voi aiheuttaa palovaaran omalla kiinteistöllä, poikkeusoloissa tällaisen hankkeen läheinen sijainti vaarantaa oman kiinteistön, akkuvauriot voivat aiheuttaa ympäristöriskejä jokilaakson vesistöille.

Muistutuksen tekijä 3: Kiinteistöjen 886-403-2-191 ja 886-403-2-192 omistaja vastustaa muistutuksessaan hanketta, koska se aiheuttaa maisemahaitan ja laskisi todennäköisesti oman kiinteistön arvoa.

Hakijan vastine (muistutuksiin 2 ja 3): Hankkeen maisemointiin on kiinnitetty erityistä huomiota - akkuvarastoalueen ympärille jätetään ja/tai istutetaan puustoa. Mikäli laajennustarpeita ilmenee tulevaisuudessa, sovittaisiin näistä erikseen maanomistajien kanssa – lunastaminen ei ole tarpeellista tai mahdollista. Hankkeesta on laadittu paloturvallisuussuunnitelma ja käyty keskustelut pelastusviranomaisen kanssa. Pelastusviranomaiset eivät nähneet lausunnossaan estettä rakentamiselle. Hankkeesta on laadittu vesienhallintasuunnitelma, jonka perusteella estetään haittavaikutukset vesistöihin. Mahdollisiin onnettomuustilanteisiin varaudutaan ennakolta.

SIJOITTAMISEN EDELLYTYKSET RAKENTAMISLAISSA JA TOIMIVALTA LUPA-ASIASSA

Laakson aurinko Oy on hakenut rakentamislain (RakL) mukaista rakentamislupaa, jonka yhteydessä rakennusvalvontaviranomainen tarkastelee olennaisten teknisten vaatimusten lisäksi myös sijoittamisen edellytykset (RakL 43 §). Ulvilan sähköaseman lähialueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavoja. Sähköasemaa ympäröivät alueet ovat suunnittelutarvealuetta. Tämän johdosta sijoittamisen edellytysten tarkastelussa tulee noudattaa RakL 45 § ja 46 § määräyksiä. Rakentamisluvan ratkaisee Ulvilan kaupungin rakennusvalvontaviranomainen, joka on delegoinut toimivallan rakennustarkastajalle, joka voi kuitenkin tarvittaessa viedä asian ratkaistavaksi lupalautakunnalle (Ulvilan kaupungin rakennusvalvontaviranomainen). Rakennustarkastaja on pyytänyt kaupunkikehitykseltä lausuntoa sijoittamisen edellytysten täyttymisestä. Kaupunkikehitys on valmistellut lausunnon.

Ulvilan kaupungin 1.3.2026 voimaan tulleen hallintosäännön 22 § kohdan 18 mukaan kaupunginhallitus päättää lausunnon antamisesta rakennusvalvontaviranomaiselle rakentamisluvan sijoittamisen edellytyksiä koskevalta osalta hankkeissa, joiden vaikutusten merkittävyys ei ole vähäinen.

SIJOITTAMISEN EDELLYTYSTEN TÄYTTYMINEN HANKKEESSA

Tässä lausunnossa tarkastellaan rakentamislain pykälissä 45 § ja 46 § lueteltujen sijoittamisen edellytysten täyttymistä hankkeessa.

RakL 45 § SIJOITTAMISEN EDELLYTYKSET MUUALLA KUIN ASEMAKAAVA-ALUEELLA

RakL 45 § 1. mom kohdat 1-3 ja 7: ”Rakennuspaikka on kooltaan vähintään yli 1000 m² eikä sillä ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Teiden, vedensaannin tai viemäröinnin järjestäminen ei aiheuta kunnalle tai valtiolle erityisiä kustannuksia.”

Varsinaista rakennusoikeuteen laskettavaa kerrosalaa hankkeessa kertyy vain n. 121 m² suuruisesta asemarakennuksesta muiden rakenteiden ollessa käytännössä teknisiä laitekontteja ja muuntoaseman suojaseiniä. Ulvilan kaupungin 1.7.2018 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuspaikan koon tulee olla vähintään 3 000 m² ja suurin sallittu rakentamisen määrä on enintään 10% rakennuspaikan pinta-alasta. Sijoittamisen edellytykset täyttyvät.

RakL 45 § 1. mom kohta 4: ”Rakennuskohde soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan.”

Rakennuskohde sijoittuu Ulvilan sähköaseman läheisyyteen, jossa on runsaasti energiahuollon hyvin teknisluonteisia rakenteita, kuten sähköaseman rakennuksia, muuntajia, kytkentäkiskoja, voimajohtopylväitä lukuisine voimajohtoineen ja voimajohtoaukeineen. Aidatun akkuenergiavarastoalueen reunasta lähimpään asuinrakennukseen jää riittävä n. 250 metrin etäisyys. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueiden ja hankkeen väliin on osoitettu jätettäväksi vähintään 50 metriä leveä puustoinen suojavyöhyke etelässä ja idässä sekä n. 25 metriä leveä suojavyöhyke lännessä. Maisemointisuunnitelman mukaan läntistä suojavyöhykettä vahvistetaan istutuksin niissä kohdissa, missä ei tällä hetkellä ole luontaista suojapuustoa. Satakunnan museo katsoo lausunnossaan, että maisemaa ajatellen hanke voidaan toteuttaa, edellyttäen että laadittua maisemointisuunnitelmaa noudatetaan.  Sijoittamisen edellytykset täyttyvät.

RakL 45 § 1. mom kohta 5: ”Rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen.”

Akkuenergiavarastolle kuljetaan pohjoisesta Alamäentieltä uudesta liittymästä ja etelämpää toisesta liittymästä hyödyntäen nykyistä metsätalouskäytössä olevaa tiepohjaa. Hanketoimijan tulee huomioida EVK:n lausunnossaan mainitsemat liittymälupahakemukset ja liittymän käyttötarkoituksen muuttaminen. Sijoittamisen edellytykset täyttyvät.

RakL 45 § 1. mom kohta 6: ”Hankkeen vedensaanti, jätevedet ja hulevedet voidaan hoitaa aiheuttamatta haittaa ympäristölle.”

Hankkeelle ei tule vesijohtoliittymää eikä sille synny tarvetta liittyä viemäriverkostoon tai viemäröinnin järjestämiseen. Hankkeen pintavaluntojen järjestäminen ja hulevesien käsittely järjestetään vesienhallintasuunnitelman mukaisesti rakentamalla hankealueen kaikille sivuille reunaojat. Näiden yhteyteen toteutetaan kaksi laskeutusallasta, joista suuremmasta hulevedet puretaan alueen pelto-ojaverkostoon lännen suuntaan. Pienemmän laskeutusaltaan on suunniteltu toimivan myös sammutusvesialtaana. EVK:n vesitalousosasto katsoo, että hulevesijärjestelmiä suunniteltaessa tulee huomioida ilmastonmuutoksen vaikutuksen perusteella 40 % lisäkapasiteetti uuden suosituksen ja varmuusperiaatteen mukaisesti. Akkuenergiavaraston ollessa toiminnassa sen hulevesivaikutusten voidaan arvioida jäävän vähäisiksi. Pintavalunnoista voi tulla vesistövaikutuksia hankkeen rakentamisen alkuvaiheessa erityisesti kun rakennuspaikan maanrakennustöiden yhteydessä kajotaan metsämaan pintakerroksiin ja syvemmällä oleviin maakerroksiin, joissa voi esiintyä vesistöille haitallia happamia sulfaattimaita. Harjunpäänjoki-Kaasmarkunjoki-Joutsijoki on kalataloudellisesti erittäin arvokas ja herkkä kokonaisuus.  Kyseessä on Kokemäenjoen ainoa sivujoki, johon vaelluskalat nousevat. Joella on toteutettu useita kalataloudellisia kunnostuksia, mikä vuoksi vesistöihin kohdistuvan kuormituksen estämiseen kaikissa olosuhteissa on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vesien suojelun riittäväksi turvaamiseksi rakentamislupaan on syytä asettaa lupaehdoksi vaatimus siitä, että ennen hankkeen maanrakennustöiden aloittamista on selvitettävä mahdollisten happamien sulfaattimaiden esiintyminen hankealueella ja huolehdittava siitä, ettei hankkeen rakentamisvaiheen aikaisista toimenpiteistä ja hankkeen elinkaaren aikaisesta toiminnasta aiheudu haitallisia vesistövaikutuksia herkälle Harjunpäänjoen vesistölle. Sijoittamisen edellytykset täyttyvät.

RakL 45 § 1. mom kohta 8: ”Rakennushanke ei aiheuta haittaa naapureille eikä vaikeuta naapurikiinteistöjen rakentamista.”

Akkuenergiavarastolle kuljetaan Alamäentieltä hankealueen omista liittymistä, jolloin hankkeesta ei sen elinkaaren aikana aiheudu naapureille liikenteellistä haittaa. Akkuenergiavarastoalueen reunasta lähimpään asuinrakennukseen jää riittävä n. 250 metrin etäisyys. Akkuenergiavarastohankkeen pitkälle länsisivulle rakennetaan n. 4 metriä korkea meluseinä lähimpään asutukseen kohdistuvan ympäristömelun vähentämiseksi. Tehdyn meluselvityksen (Meluselvitys, Ulvilan akkuvarasto, Winda Energy, 18.11.2026) mukaan akkuenergiavaraston toiminnan aiheuttama melu ei lähimmillä asuinalueilla ylitä Valtioneuvoston asetuksen 993/92 mukaisia arvoja. Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ja Ulvilan kaupungin terveydensuojeluviranomainen ovat lausunnoissaan esittäneet huolensa mahdollisista meluhaitoista. Sään vaihteluista riippuen ohjearvojen ylittyminen voi olla mahdollista. Vaikka ohjearvot eivät mallinnuksen perusteella ylity, voi toiminnasta aiheutua ympäristön asukkaille rasitusta erityisesti melun kapeakaistaisuuden, matalataajuisuuden sekä toiminnan ympärivuorokautisuuden vuoksi. Rakentamislupaan on syytä sisällyttää lupaehto, jonka mukaan akkuenergiavaraston toiminnan aiheuttama melutaso ei saa ylittää VNp 993/92 mukaisia arvoja, eli päiväajan ekvivalenttitasoa LAeq,7-22 55 dB ja yöajan ekvivalenttitasoa LAeq,22-7 50 dB olemassa olevilla asuinalueilla. Hankkeesta on laadittu onnettomuusriskiarviointi ja paloturvallisuussuunnitelma. Näiden perusteella hankkeesta ei aiheudu turvallisuuteen liittyvää haittaa naapureille ja tarpeelliset varotoimet tulevat huomioiduksi hankkeessa. Rakentamisaikainen pölyäminen, melu ja liikenne ovat tilapäisiä ja melko lyhytkestoisia haittoja. Yhdessä muistutuksessa katsotaan hankkeen voivan haitata kiinteistöllä 886-403-6-112 sijaitsevalle vuokra-alueelle suunnitellun akkuenergiavaraston rakentamista. Kyseiselle NTRN Energy Park 04 Oy:n hankkeelle on 29.10.2025 myönnetty rakentamislupa. Hanketoimija ei ole saanut sovittua maanomistajan kanssa liityntäkaapelin sijoittamisesta tämän maalle. Kyseessä on sopimustekninen asia eikä Laakson aurinko Oy:n hanke vaikeuta kiinteistön 886-403-6-112 rakentamista sillä tavalla kuin rakentamislain 45 § kohdassa 8 on tarkoitettu. Sijoittamisen edellytykset täyttyvät.

RakL 45 § 1. mom kohta 9: ”Rakennushanke on sopiva maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.”

Ulvilan kaupungin kaupunkikehitys ei ole pitänyt rakennushanketta erityisen hyvin paikkaan sopivana, mutta on kuitenkin pyrkinyt ohjaamaan hanketoimijaa rakennushankkeessa erityisesti huomioon otettavien maankäytöllisten ja ympäristöllisten seikkojen osalta. Tällä on pyritty varmistamaan, että hankkeessa huomioidaan maakuntakaavojen keskeiset aluetta koskevat määräykset ja huomioidaan myös Ulvilan sähköaseman lähialueilla käynnissä olevat teollisen kokoluokan aurinkovoimaloiden osayleiskaavahankkeet ja niihin liittyvät jo päättyneet YVA-menettelyt. Hankkeen sijoittumista on ohjattu siten, että se sijaitsisi riittävän etäällä hankkeen eteläpuolella olevista maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueista. Lisäksi ohjauksessa on painotettu vesienhallinnan tärkeyttä ja edellytetty riittävien vesienhallintarakenteiden esittämistä suunnitelmissa. Aiemmin hankkeen sijoittuminen ei kuitenkaan ollut mahdollinen kyseiseen sijaintiin, koska ehdotettu hanke sijaitsi Harjunpään aurinkovoimalan osayleiskaavassa alueella, joka tulee säilyttää rakentamattomana mahdollisten uusien voimajohtojen sijoittamista varten. Varsinaisella hankealueella ei sijaitse arkeologisia muinaismuistokohteita, mutta Satakunnan museon lausunnon mukaan hankkeen itäpuolella suojapuuston alueella on tunnistettu havaintokohde, Metsola-niminen hiilimiilu, joka tulisi merkitä maisemointisuunnitelmaan sekä muihin hankkeen rakentamissuunnitelmiin.

Hanketta varten on 22.11.2025 tehty koira-avusteinen liito-oravakartoitus, jonka mukaan 1,2 hehtaarin suuruisen varsinaisen aidatun hankealueen itäpuolella on mahdollinen liito-oravan elinympäristö. Kartoituksessa löydettiin kolme kolopuuta rakennettavan akkuvaraston itäpuolelta vanhemman puuston ja taimikon rajalta. Lisäksi yksi kolopuu, risupesäpuu ja papanahavainto (yksi vanhahko hauras papana) haavan juurelta sijaitsevat kiinteistön metsäalueen eteläreunalla. Kolopuiden tai risupesäpuun tyviltä ei tehty papanahavaintoja. LVV:n lausunnon mukaan hanke huomioi riittävällä tavalla liito-oravan. Varsinaisella hankealueella ei ole erityisiä luontoarvoja tai turvattavia virkistystarpeita.

Ulvilan sähköaseman läheisyydessä käynnissä olevien aurinkovoimalahankeprosessien yhteydessä on noussut keskeiseksi asiaksi Kaasmarkunmäen Natura-alueen suojeluperusteena olevan liito-oravan huomioiminen. Aurinkoenergiahankkeista on tehty Natura-arvioinnit, joissa esitetään hankkeista Natura-alueelle koituvien haitallisten vaikutusten lieventämiseksi erilaisia toimenpiteitä. Lieventämistoimenpiteet liittyvät erityisesti liito-oravan kulkuyhteyksien vahvistamiseen Ulvilan sähköaseman hyvin haasteellisessa ympäristössä. Natura-alueelta pohjoiseen ja luoteeseen suuntautuvia yhteyksiä tulisi vahvistaa. Harjunpään aurinkovoimalahankkeen Natura-arvioinnissa esitetään lieventämistoimenpiteitä yhteyksien vahvistamiseksi. Tämän lausunnon yhteydessä on tehty Natura-tarveharkintaa ja arvioitu vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena olevaan lajiin liito-orava ja luontotyyppiin boreaaliset metsät. Jälkimmäiseen hankkeella ei ole vaikutuksia. Liito-oravan kulkuyhteyksiin hankkeella voi olla vaikutuksia yhteisvaikutusten kautta, erityisesti yhteisvaikutuksissa Harjunpään aurinkovoimalahankkeen kanssa. Hankkeessa tehty liito-oravakartoitus tukee lisäksi yhteisvaikutusten arviointia muiden merkittävien hankkeiden kanssa. Yhdessä Harjunpään ja Kaasmarkun aurinkovoimalahankkeiden osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä tehtyjen liito-oravaselvitysten ja luontoselvitysten kanssa kartoitus antaa riittävän tilannekuvan liito-oravan esiintymisestä lähialueella. Selvitysten perusteella tämän hankkeen toteutuminen ei siten vaaranna liito-oravan elinympäristöjä tai kulkureittejä hankealueella, nyt kartoitetulla alueella tai yhteisvaikutuksissa Harjunpään aurinkovoimalan osayleiskaava-alueella. Hankkeella ei ole erityisiä haitallisia vaikutuksia Kaasmarkunmäen Natura-alueeseen. Sijoittamisen edellytykset täyttyvät.

RakL 45 § 1. mom kohta 10: ”Rakennushanke ei aiheuta haittaa maakuntakaavassa, yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä annettujen määräysten toteuttamiselle.”

Hankealueella ei ole voimassa olevia asema- tai yleiskaavoja. Maakuntakaavojen (kokonaismaakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat 1 ja 2) määräykset on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa. Satakuntaliiton mainitsee lausunnossaan kokonaismaakuntakaavan käynnissä olevasta päivityksestä. Hanke ei ole ristiriidassa voimassa olevien maakuntakaavojen kanssa. Sijoittamisen edellytykset täyttyvät.

RakL 46 § SIJOITTAMISEN EDELLYTYKSET SUUNNITTELUTARVEALUEELLA

RakL 46 § 1. mom kohta 1: ”Rakennushanke ei olennaisesti vaikeuta kunnan kaavoituskatsauksen mukaista yleis- tai asemakaavan laatimista.”

Tämän rakentamisluvan sijoittamisen edellytysten arvioinnin kannalta keskeisin kaavahanke on Harjunpään aurinkovoimalan osayleiskaava, joka hyväksyttiin valtuustossa 3.11.2025 (§ 92). Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen ja kaavoitus on tämän johdosta vielä kesken. Yhden valituksista on tehnyt sama maanomistaja, jonka omistamalle kiinteistölle 886-403-1-134 Laakson aurinko Oy:n akkuenergiavarastohanke sijoittuu. Maanomistajalla on yhteensä neljä kiinteistöä, jotka sijoittuvat kaava-alueelle (kiinteistö 886-403-1-134 vain osittain). Maanomistaja on kaavasta tekemässään valituksessa vaatinut muun muassa, että välittömästi Ulvilan sähköaseman ja Alamäentien länsipuolelle sijoittuvan kiinteistön 886-403-1-134 alue pitää poistaa kaavasta. Ulvilan kaupungin näkemyksen mukaan tämä ei ole mahdollista. Tarve sisällyttää Ulvilan sähköasema ja sen lähialueet osayleiskaavaan tuli ilmeiseksi kaavaprosessin aikana. Viranomaiset olivat kiinnittäneet asiaan huomiota lausunnoissaan. Energiaverkon toimijoiden kaavan eri vaiheissa antamat lausunnot osoittivat myös asian tärkeyttä. Sähköasemaan oli kohdistunut vuodesta 2024 lähtien poikkeuksellisen paljon maankäytöllistä kiinnostusta. Aurinkoenergia-alan toimijoiden kiinnostus sähköaseman lähialueisiin oli herännyt jo vuoden 2021 keväällä.  Tämän lisäksi Ulvilan sähköasemaan ja energiaverkkoon liittyvä tilannekuva on päivittynyt monella tavoin viimeisen puolen vuoden aikana.

Lisäksi idempänä on ollut käynnissä Kaasmarkun aurinkovoimalan osayleiskaavahanke, johon on liittynyt myös 8.10.2024 valmistunut YVA-menettely, jonka yhteydessä on tehty Kaasmarkunmäen Natura-aluetta koskeva Natura-arviointi. Kaavahanke on keskeytynyt elokuussa 2025.

Myös Ulvilan keskustaajaman yleiskaava 2045:n laatimisella on ollut merkitystä tämän hankkeen arvioinnin kannalta. Valtuusto on hyväksynyt kaavan 8.12.2025 (§ 101). Kaavasta on tehty yksi valitus hallinto-oikeuteen. Kaavassa on osoitettu merkintöjä uusille voimajohdoille ja suuri aluevaraus seudullisesti merkittävälle uudelle suurteollisuusalueelle Pirunkynnessä. Yleiskaava on tullut voimaan 12.3.2026 lukuun ottamatta kiinteistöjä 86-410-2-67 ja 886-410-3-49.

Ulvilan kaupunki on 12.3.2026 laittanut vireille koko Ulvilan kaupungin alueelle kohdistuvan Energiaverkon vaiheyleiskaava 1:n laatimisen. Kaavoituksen tavoitteena on laatia energiaverkon sijoittumista ohjaava vaiheyleiskaava. Kaavoituksella turvataan Ulvilan kaupungin alueella energiaa siirtävien verkkojen kehittämistä ja energiaa tuottavien sekä kuluttavien hankkeiden liityntämahdollisuuksia energiaverkkoon ja Ulvilan sähköasemalle.

Hanketta on pyritty sijoittamaan karkeasti ottaen samaan paikkaan jo aiemmin, vuoden 2025 elokuun lopussa ja uudestaan lokakuun puolivälissä. Tällöin hankkeen sijoittuminen ei kuitenkaan ollut mahdollinen, koska ehdotettu hanke sijaitsi silloin hyväksymisvaiheeseen etenemässä olleen Harjunpään aurinkovoimalan osayleiskaavan mukaisella alueella, joka tulee säilyttää rakentamattomana mahdollisten uusien voimajohtojen sijoittamista varten. Hanke vaikeutti tällöin olennaisesti kunnan kaavoituskatsauksen mukaista yleis- tai asemakaavan laatimista, eikä sitä olisi ollut mahdollista puoltaa. Kaavan hyväksymisvaiheessa kaava-alueen rajausta muutettiin kaavan ehdotusvaiheessa saadun muistutuksen johdosta siten, että kiinteistöllä 886-403-1-134 sijaitseva maatalouskäytössä oleva rakennus jäi kaava-alueen ulkopuolelle. Muistutuksen tekijä oli sama maanomistaja, jonka omistamalle kiinteistölle 886-403-1-134 Laakson aurinko Oy:n akkuenergiavarastohanke sijoittuu. On huomattava, että kyseinen maanomistaja ei ole tämän rakentamisluvan hakija, mutta hän on hankealueen vuokrasopimuksen kautta sidoksissa rakentamislupaa hakeneeseen hanketoimijaan ja hänellä on siksi asiassa taloudellinen intressi. Tämä rakentamislupahakemus tuli vireille, kun kyseisen kaavan kaava-alueen rajausta oli muutettu ja kaava hyväksytty valtuustossa. Akkuenergiavarastohankkeen varsinainen hankealue sijoittuu hyväksytyn kaavan kaava-alueen ulkopuolelle, sijaiten kuitenkin välittömästi kiinni kaavarajassa.  Itäinen suojapuusto sijoittuu kaava-alueelle, mutta se ei ole rakentamattomana alueena kaavan vastainen.

Marraskuun alkupuolella, siis ennen kuin rakentamislupahakemus oli pantu vireille, Ulvilan kaupunki ilmoitti hanketoimijalle, että sijoittamisen edellytysten arvioimiseksi hankealueen kohdalta tulee tehdä liito-oravaselvitys. Hanketta varten on 22.11.2025 tehty koira-avusteinen liito-oravakartoitus, jonka mukaan 1,2 hehtaarin suuruisen varsinaisen aidatun hankealueen itäpuolella on mahdollinen liito-oravan elinympäristö. Kartoituksessa löydettiin kolme kolopuuta rakennettavan akkuvaraston itäpuolelta vanhemman puuston ja taimikon rajalta. Lisäksi yksi kolopuu, risupesäpuu ja papanahavainto (yksi vanhahko hauras papana) haavan juurelta sijaitsevat kiinteistön metsäalueen eteläreunalla. Kolopuiden tai risupesäpuun tyviltä ei tehty papanahavaintoja. LVV:n lausunnon mukaan hanke huomioi riittävällä tavalla liito-oravan. LVV ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, miten hankkeen yhteydessä tehdyssä liito-oravakartoituksessa esiin tulleisiin liito-oravahavaintoihin tulisi suhtautua esimerkiksi hankealueen läheisyyteen mahdollisesti tulevien uusien voimajohtojen tapauksessa. On hyvin todennäköistä, että liito-oravahavainto voi kaventaa merkittävästi tulevien uusien sähköasemaan liitettävien voimajohtojen reittimahdollisuuksia. Tätä kautta hanke, sen yhteydessä tehty liito-oravakartoitus ja energiaverkon sijoittumiseen liittyvä suunnittelutarve voivat olennaisesti haitata Harjunpään aurinkovoimalan osayleiskaavoitusta, joka on muutoksenhaun takia vielä kesken. Tämänhetkisen energiaverkkoon liittyvän tiedon valossa voidaan arvioida, että jos hallinto-oikeuden ratkaisu kumoaa kaavan hyväksymispäätöksen ja kaavan valmistelua pitää jatkaa, joudutaan kaava-aluetta ja sähköaseman etelä- ja lounaispuolella olevaa rakentamattomana säilytettävää M-1 aluetta laajentamaan muun muassa tämän hankkeen alueelle. Jos hankkeelle myönnettäisiin rakentamislupa haettuun sijaintiin, estäisi se viimeisimpiin selvityksiin ja esiin tulleisiin tietoihin perustuvan kaavaratkaisun toteuttamisen. Tällöin olisi vaarana, että kaavaa ei pystytäisi laatimaan sellaisena, että se täyttäisi alueidenkäyttölain 9 §:n vaatimuksen, jonka mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Alueidenkäyttölain 39 § 2. mom kohdan 4 mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Sijoittamisen edellytykset eivät täyty.

RakL 46 § 1. mom kohta 2: ”Rakennushanke ei johda vaikutuksiltaan sellaiseen merkittävään rakentamiseen tai aiheuta sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, jotka edellyttävät asemakaavan laatimista.”

Rakentamisen merkittävyyttä ja mahdollisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon itse hankkeen vaikutusten lisäksi myös yhteisvaikutukset lähialueen muiden merkittävien hankkeiden kanssa. Hankkeen sijainti energiahuollon merkittävän solmukohdan ja kantaverkon liityntäpisteen vieressä on tärkeä huomioita seikka. Hankkeen vaikutusten ja myös yhteisvaikutusten voidaan katsoa olevan varsin merkittäviä, mutta ei kuitenkaan sellaisia, jotka edellyttäisivät nimenomaan asemakaavan laatimista. Ulvilan sähköaseman läheisyys laukaisee kylläkin suunnittelutarpeen. Sijoittamisen edellytykset täyttyvät.

RakL 46 § 1. mom kohta 3: ”Rakennushanke on sopiva yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palveluiden saavutettavuuden kannalta.”

Arvioitaessa hankkeen sijoittumisen edellytyksiä yhdyskuntateknisten verkostojen toteuttamisen kannalta, tulee huomiota kiinnittää erityisesti Ulvilan sähköasemaan ja siihen liittyvään sähkönsiirtoverkkoon. Ulvilan sähköasema on Fingrid:n hallinnoiman kantaverkon ns. kytkinlaitos, joka on kriittisen tärkeä kantaverkon liityntäpiste Porin kaupunkiseudulla, ainoa sellainen. Merkittävä osa sähköasemaan liitetyistä voimajohdoista on Fingrd:n kantaverkon voimajohtoja. Asemaan on liitetty myös suuren sähkönkulutuksen ja sähköntuotannon laitoksia sekä paikallisten sähköjakeluyhtiöiden jakeluverkon voimajohtoja. Liityntäpisteellä on hyvin suuri merkitys myös lähikuntien elinvoiman kannalta. Paikallisten sähkönjakeluyhtiöiden jakeluverkon vahvistamiseksi tarvittavien uusien voimajohtojen lisäksi myös Porin kaupunkiseudulle sijoittuvat suuren sähkönkulutuksen ja suuren sähköntuotannon hankkeet tarvitsevat suuren kapasiteetin 400 kV tai 110 kV liityntäjohdot sähköasemalle. Ulvilan sähköasemaan ja energiaverkkoon liittyvä tilannekuva on päivittynyt viimeisen puolen vuoden aikana useamman uuden voimajohdon tarpeella. Ulvilan sähköasemaan kohdistuvista uusien voimajohtojen liityntätarpeista ja näiden mahdollisten uusien voimajohtojen sijoittamiseen liittyvistä vaatimuksista on tullut runsaasti uutta tietoa. Porin kaupungin toimeksiannosta Prizztech Oy laatii parhaillaan Pori Grid 2035-selvitystä, jonka yhteydessä kartoitetaan Ulvilan sähköasemaan ja sähkönsiirtoverkkoon kohdistuvia kehittämistarpeita Ulvilan kaupungin aluetta laajemmin. Tähän mennessä Ulvilan sähköasemaan liittyviä uusia voimajohtojen liityntätarpeita on tullut ilmi noin 20 kappaletta ja tilannekuva tarkentuu edelleen. Tähän liittyen Ulvilan kaupunki on 12.3.2026 laittanut vireille koko Ulvilan kaupungin alueelle kohdistuvan Energiaverkon vaiheyleiskaava 1:n laatimisen.

Yhdyskuntateknisten verkostojen toteuttamismahdollisuuksien kannalta Ulvilan sähköaseman toimintaedellytysten ja kehittämismahdollisuuksien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Samoin on uusien voimajohtojen sijoittamismahdollisuuksien ja niiden Ulvilan sähköasemalle liittämismahdollisuuksien turvaaminen.

Rakennushankkeen rakentamislupahakemuksesta on pyydetty sijoittamisen edellytyksistä lausunnot keskeisiltä viranomaisilta ja sähkönsiirtoverkon toimijoilta. Saaduista lausunnoista ja tässä lausunnossa aiemmin esiintuoduista energiaverkon tilannekuvaa koskevista viimeisimmistä tiedoista on tehtävissä johtopäätös, että haettuun sijaintiinsa rakentuessaan hanke tulee kaventamaan merkittävästi uusien voimajohtojen sijoittamisen reittivaihtoehtoja ja erityisesti vaikeuttamaan uusien voimajohtojen ja maakaapeleiden liittämistä Ulvilan sähköasemalle. Ulvilan sähköaseman periaateratkaisu on sellainen, että 400 kV voimajohdot liitetään sähköasemalle pohjoisen suunnasta ja 110 kV voimajohdot etelän suunnasta. Aseman itäpuolelle on Harjunpään aurinkovoimalan osayleiskaavassa osoitettu sähköaseman laajentumisalue. Lisäksi on osoitettu voimajohdoille varattuja alueita.

Laajemmassa maankäytön kokonaisuuden tarkastelussa hanke sijoittuu aivan liian lähelle sähköasemaa ja sellaiseen kohtaan, missä se muodostaa laajan estevaikutuksen uusien sähköasemaan liitettävien voimajohtojen mahdollisille reiteille. Pullonkaulamaista estevaikutusta vahvistaa hankealueen suurehko koko ja suunta sekä hankealueen länsipuolella olevan asutuksen läheisyys. Hankkeen yhteydessä 22.11.2025 tehdyn liito-oravakartoituksen havainnot voivat entisestään kaventaa reittivaihtoehtoja. Liito-oravakartoituksen mukaan 1,2 hehtaarin suuruisen varsinaisen aidatun hankealueen itäpuolella on mahdollinen liito-oravan elinympäristö. LVV:n lausunnon mukaan hanke huomioi riittävällä tavalla liito-oravan. LVV ei kuitenkaan pyynnöstä huolimatta ottanut kantaa siihen, miten hankkeen yhteydessä tehdyssä liito-oravakartoituksessa esiin tulleisiin liito-oravahavaintoihin tulisi suhtautua esimerkiksi hankealueen läheisyyteen mahdollisesti tulevien uusien voimajohtojen tapauksessa.

Hanke heikentää merkittävästi sähköaseman lähialueen maankäytön kokonaisuuden ennakoitavuutta ja vaikeuttaa uusien voimajohtojen liittämistä sähköasemalle. Erityisesti tämä koskee sellaisia voimajohtoja, joiden liittäminen sähköasemaan edellyttää niiden kierrättämistä sähköaseman länsipuolitse liityntään joko aseman pohjois- tai eteläpuolelle. Sähköaseman ja olemassa olevien voimajohtokäytävien kehittämis- ja toimintatarpeet on turvattava yhteiskunnan sähköistymisen jatkaessa kasvuaan ja merkittävien puhtaan siirtymän hankkeiden edellyttäessä sähkönsiirtoverkon kapasiteetin lisäämistä ja uusien voimajohtojen sijoittamista sähköaseman lähialueelle. Sijoittamisen edellytykset eivät täyty.

YHTEENVETO

Hankkeessa täyttyvät rakentamislain 45 § 1. mom kohdissa 1-10 ja 46 § 1. mom kohdassa 2 luetellut sijoittamisen edellytykset. Rakentamislupaa ei voida kuitenkaan myöntää, koska rakentamislain 46 § 1. mom kohtien 1 ja 3 mukaiset sijoittamisen edellytykset eivät täyty. Rakennushanke vaikeuttaa olennaisesti kunnan kaavoituskatsauksen mukaista yleiskaavan laatimista, eikä hanke ole sopiva yhdyskuntateknisten verkostojen kannalta.

Oheismateriaalina asemapiirros, rakentamisselostus ja ympäristön nykytilan selvitys. Muut rakentamislupahakemukseen liittyvät asiakirjat ovat tarvittaessa saatavilla kokouksessa.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Löfbacka Mikko

Päätösehdotus

Päätös