Lupalautakunta
Pöytäkirja 27.02.2025/Pykälä 10

Lupalautakunta 27.02.2025 § 10  

372/11.01.00/2024  

Valmistelija Ympäristöinsinööri Eerika Laivonen

M. Hirvikoski Oy hakee muutosta Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta voimassa olevaan ympäristönsuojelulain mukaiseen ympäristölupaan Dnro LOS-2006-Y-1284-111. Muutosta haetaan lupapäätöksen toiminta-alueen maaperän puhdistustarpeen selvittämistä koskevaan 15. lupamääräykseen siten, että vasta kun toiminta kiinteistölle loppuu, tehdään selvitys maaperän puhdistustarpeesta.

Päätöksen peruste

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen jätteen ammattimaista tai laitosmaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskevassa ympäristölupa-asiassa ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f sekä ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n kohtien 12 b ja f mukaan.

Ulvilan kaupungin lupalautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen jätteen ammattimaista tai laitosmaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskevassa ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n kohdan 12 b mukaisen lupahakemuksen käsittelyssä (Ulvilan kaupungin hallintosääntö § 41).

PÄÄTÖS

Muutokset esitetty kursiivilla. Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen päättää muuttaa M. Hirvikoski Oy:n ympäristölupaa seuraavasti:

LUVAN HAKIJA

M. Hirvikoski Oy

y-tunnus 3461050-1

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

M. Hirvikoski Oy:n metalliromun keräys-, käsittely- ja kierrätyslaitos, Järvikyläntie, 28400 Ulvila.

Lupaa haetaan M. Hirvikoski Oy:n metalliromun keräys-, käsittely- ja kierrätyslaitokselle, joka sijaitsee Ulvilan kaupungin Pitkärannan kylässä n. 2,18 ha:n laajuisella alueella, joka koostuu kolmesta toisiinsa rajoittuvista kiinteistöistä (Suunnikas 886-409-1-206, Etusuunnikas 886-409-1-226 ja Lisäsuunnikas 886-409-1-271). Kiinteistöt ovat toiminnanharjoittajan omistuksessa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely on ympäristölupavelvollista toimintaa ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n ja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ulvilan kaupungin lupalautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen jätteen ammattimaista tai laitosmaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskevassa ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n kohdan 12 b mukaisen lupahakemuksen käsittelyssä (Ulvilan kaupungin hallintosääntö § 41).

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristöluvan muutoshakemus on tullut vireille 19.9.2024.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Toiminnalla on voimassa oleva Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 19.11.2009 myöntämä ympäristölupa (dnro LOS-2006-Y-1284-111).

Pitkärannan uudessa asemakaavassa laitoksen toiminta-alueen lounaisosa (kiinteistö 1-271 kokonaan ja kiinteistöjen 1-206 sekä 1-226 lounaisosat) on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Muu osa toiminta-alueesta on asemakaavan ulkopuolella. Kaavamääräyksissä todetaan mm. seuraavaa.

”Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka ympäristövaikutustensa vuoksi aiheuttaa terveydellistä tai muuta haittaa ympäristössä asuville tai oleskeleville. Mikäli tontille varastoidaan ympäristöä rumentavaa kalustoa, raaka-ainetta tai tuotteita eivätkä rakennukset, istutukset ai puusto suo näköeristystä, on tontille rakennettava näkösuojan antava ja ympäristöön soveltuva aita.”

Ulvilan keskustaajaman yleiskaavassa laitoksen toiminta-alue naapurustoineen on merkitty työpaikka-alueeksi (TP1), jossa voi olla toimistotyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta. Asuinrakentaminen on sallittu laitoksen etelänpuoleisella alueella (kaavamerkintä TP1-a), jossa on jo teollisuutta ja asuinrakennus.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Sijainti

Käsittelyalue sijoittuu Järvikyläntien ja Pitkärannantien muodostamaan kulmaukseen. Laitosalue on aidattu, ja sitä ympäröi melko tiheä, suojaava nuori puusto. Ympäröivä maasto on pääpiirteissään alueella melko tasaista lehtipuuvaltaista osittain hakattua metsää.

Sisääntulo käsittelyalueelle on Järvikyläntieltä kiinteistölle nro 1:206 (Suunnikas), jolla sijaitsevat myös hallirakennus, leikkuri ja vaaka. Kiinteistöllä nro 1:271 (Lisäsuunnikas) sijaitsee paalauskone sekä erilaista käsiteltyä ja käsittelemätöntä metallijätettä. Alueesta on rajattu noin 25 metrin levyinen suojakaistale Järvikyläntien puoleisella sivulla kiinteistön 1:271 kohdalla.

Maaperä ja pohjavesiolosuhteet

Maaperä on alueella pintaosiltaan pääasiassa hiekkaa noin kolmen metrin syvyyteen. Hiekan alla on siltti- ja hiekkamoreenia. Erillistä pohjatutkimusta alueella ei ole suoritettu. Maanpinnan korkeus vaihtelee tontilla tasovälillä +11.8…+12,3. Käsittelyalue on pääosin asfaltoitua tai betonilaatalla pinnoitettua.

Pintavedet virtaavat alueelta Pitkärannantien varteen ja siltä luoteeseen kohti Musanojaa ja edelleen Kokemäenjokeen, joka sijaitsee alueesta koilliseen noin 700 metrin etäisyydellä.

Pohjavedenpinnan tasoa ei ole alueella selvitetty. Pohjaveden luontainen virtaussuunta alueella on kohti Kokemäenjokea. Käsittelyalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Laitosalueesta lounaaseen noin yhden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Ulvilan kaupungin käytöstä poistettu Haistilan vanha kaatopaikka, jonka suotovedet ovat paikallisesti pilanneet pohja- ja pintavesiä. Kaatopaikan vaikutus voi näkyä myös romuliikkeen läheisyydessä pinta- ja pohjavesien laadussa.

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Lähin asutus sijoittuu aivan laitoksen tontin viereen (Kettula, 1:76, om. Ulvilan kaupunki ja Rintala 3:31). Tiheämpi asutus sijaitsee laitoksesta länteen noin 300 metrin etäisyydellä (tontit 1:123 Terttula ja 1:273 Aimola). Laitoksesta etelään sijoittuvat terästuotteita valmistavan ja asentavan Porin Karhuteräs Oy:n tuotantotilat (1:250 Karhunpesä). Suuri osa laitosta ympäröivistä kiinteistöistä on Ulvilan kaupungin omistuksessa.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Porin ja Helsingin välinen valtatie n:o 2 sijaitsee noin 200 metriä itään laitokselta. Laitosaluetta sivuavat Järvikyläntie ja Pitkärannantie, joiden liikenne käsittää paitsi asutusalueiden myös lähistön työpaikkojen liikennettä. Laitokselta noin 500 metriä kaakkoon sijaitsee moottoriurheilurata (karting).

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

M. Hirvikoski Oy harjoittaa metallijätteen ammattimaista keräystä ja kuljetusta sekä jatkokäsittelyä teollisuuden raaka-aineeksi. Raaka-aineena ei käytetä öljyä sisältävää romua. Käsiteltävää metalliromua on vuodessa keskimäärin 11 000 tn. Suurin kerralla varastoitava määrä on 1500 tn. Varastoitavan jätteen määrä vaihtelee markkinatilanteen mukaan. Jätteet on varastoitu erillisissä kasoissa laitosalueella.

Toiminnassa syntyy vuoden aikana jäteöljyä noin 2 m3, hylkyjätettä 20 m3 ja vähäisiä määriä sosiaalijätettä.

Melua aiheutuu laitoksen dieselkäyttöisistä generaattoreista, joilla käytetään leikkuria ja murskaimia. Vuonna 1998 tehtyjen mittausten mukaan käytössä olleiden moottorien A-äänitasot (LAeq) Järvikylän tiellä lähellä porttia olivat 46-49 dB ja toisella suunnalla 47-48 dB. Yksittäinen pudotus metallilavalle aiheuttaa 60 dB:n maksimiäänitason. Noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsevan valtatie 2:n liikenne aiheuttaa alueella arkipäivisin taustamelua, joka on suuruusluokkaa 40 dB Kettulantien kulmassa. Tehtyjen mittausten mukaan A-äänitasot alueen välittömässä ympäristössä eivät ylittäneet valtioneuvoston päätöksessä (Vnp 992/93) annettua ohjearvoa 55 dB.

Laitoksen sade- ja sulamisvedet ohjataan osin sadevesiviemäriin ja osin suoraan maastoon. Öljyisen romun betonipintaiselta käsittelyalueelta (n. 2100 m2) sadevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta imeytyskaivoon. Laitoksella ei ole käymälää. Pesuvedet johdetaan 5 m3:n vetoiseen umpisäiliöön, jonka käy tarvittaessa tyhjentämässä Ulvilan Jätehuolto Ky. Kiinteistö on liitetty Ulvilan kaupungin vesijohtoverkkoon.

Laitos tuottaa käsiteltyä metallijätettä teollisuuden raaka-aineeksi. Pääosa jätteestä on rautaromua (8 000 tn/a). Lisäksi alueella käsitellään jonkin verran värimetalleja, kupari- ja messinkijätettä (200 tn/a). Peltiromu paalataan. Akkuromua varastoidaan vuosittain 5 tn. Sorvilastuille on erillinen vastaanottoallas.

Murskausleikkuri on toiminnassa maanantaista perjantaihin klo 7.00–16.00. Kuormausta ja purkausta tehdään alueella arkisin klo 7.00–21.00.

Rakenteet ja laitteistot

Laitoksella on oma vaaka. Metallileikkuri ja paalauskone saavat käyttövoimansa syksyllä 2006 käyttöön otetusta 700 kW:n dieselgeneraattorista (Caterpillar). Lisäksi alueella on hallirakennus, jossa säilytetään laitoksella käytettäviä kuorma-autoja (2 kpl) kuormaajaa ja muuta kalustoa. Metalliromun varastointiin on käytettävissä 40 vaihtolavaa.

Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi ja säilytys sekä kulutus

Laitoksella varastoidaan jäteöljyjä 600 litran säiliössä ja moottoripolttoöljyjä noin 10 000 litran 2-vaippasäiliössä. Moottoripolttoöljyä kuluu dieselgeneraattoreissa noin 40 000 litraa vuodessa. Lisäksi laitoksella säilytetään happipulloja (12 kpl) sekä nestekaasua (2-3 pulloa).

Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta

Sähköä laitoksella käytetään valaistukseen ja lämmitykseen (patterit ja lämminvesivaraaja). Sähkön kulutus vuodessa on noin 2500 kWh. Leikkurin tarvitsema sähkö tuotetaan 700 kW:n dieselgeneraattorilla.

Veden hankinta ja viemäröinti

Laitoksen sade- ja sulamisvedet ohjataan osin sadevesiviemäriin ja osin suoraan maastoon. Öljyisen romun betonipintaiselta käsittelyalueelta (n. 2100 m2) sadevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta imeytyskaivoon. Laitoksella on oma likakaivo. Laitos on liitetty Ulvilan kaupungin vesijohtoverkkoon.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Pääosa kuljetuksista tulee laitokselle valtatie 2:lta reittiä vt 2  Pitkärannantie  Järvikyläntie  laitos. Autoja tulee laitokselle arkipäivisin 5-10 kpl, joista osa on kuorma-autoja.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Ympäristönsuojelulaissa edellytetään, että toiminnassa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveyden- ja ympäristönsuojelumenetelmää.

Syksyllä 2006 uusitun leikkurin dieselgeneraattorin melu- ja hiukkaspäästöt ovat aikaisempaa pienemmät. Itse leikkurin melutasoon on vaikea enää vaikuttaa. Toiminta tapahtuu arkisin ja päiväsaikaan, ja mitatut melutasot ovat olleet sallituissa rajoissa.

Auton renkaissa kulkeutuu alueelle maa-ainesta päällystämättömältä Järvikyläntieltä etenkin sadekelillä. Maa-aines aiheuttaa jonkin verran pölyhaittaa, mutta maa-aineksen kertymiseen tontille ja siten pölyämiseen ei voi omalla toiminnalla juurikaan vaikuttaa.

Laitoksen käsittelyalueet on pinnoitettu asfaltilla ja betonilla, josta sade- ja sulamisvedet kerätään ja johdetaan öljynerottimen kautta maastoon.

Vakuus

Arviota tarvittavan vakuuden suuruudesta ei ole esitetty.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Laitoksella ei ole sertifioitua ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Laitos noudattaa Osuuskunta Teollisuuden Romun (OTR) asettamia laatuvaatimuksia, jotka ovat ISO 14001 -ympäristölaatujärjestelmän mukaisia.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Päästöt ilmaan ja vesiin

Metallien käsittelystä syntyy hiukkasia ja pölyä, joka voi kulkeutua kovalla tuulella ympäristöön. Metallipitoinen liete kertyy sadevesijärjestelmän kaivojen sakkapesiin, jolloin metallien joutuminen sadeveden mukana maastoon on vähäistä.

Piha-alueen pölyäminen voi olla haitallista kuivana aikana. Pölyämistä voidaan ehkäistä suolaamalla päällystämättömät piha-alueet. Asfaltoiduilla alueilla ainoa keino on pestä pinnat puhtaaksi, jolloin sadevesijärjestelmään kertyy lietettä ja sakkaa.

Öljynerottimilla estetään öljyhiilivetyjen pääsy ympäristöön. Koska alueella ei käsitellä öljyisiä metalleja eikä ongelmajätteitä, ovat mahdolliset öljyiset päästöt vähäisiä. Öljynerottimet puhdistetaan säännöllisesti.

Pintavesien kuivatusjärjestelmän kaivot ja öljynerotin pidetään toimintakunnossa säännöllisellä puhdistuksella. Kaivoista ja erottimista kertyvä liete ja hiekka kuljetetaan yhdyskuntajätteen kaatopaikalle, öljy ongelmajätekeräykseen. Laitosaluetta kiertää lisäksi ympärysoja, joka estää ulkopuolisten alueiden pintavesien virtaamisen laitosalueen läpi.

Toiminnasta voisi aiheutua päästöjä ympäristöön lähinnä polttoainesäiliön ylitäyttöjen yhteydessä. Tulipalon mahdollisuus ja päästöriski sitä kautta ilmaan on vähäinen.

Alueen pinta- tai pohjavesien kunnosta ei ole käytössä tarkkailutietoja.

Päästöt maaperään

Laitoksen maaperän laatua ei ole erikseen tutkittu. Alue on merkitty yleiskaavassa mahdollisesti pilaantuneeksi kohteeksi. Sama merkintä on myös laitoksen etelänpuoleisella, terästuotteita valmistavan yrityksen tontin kohdalla. Laitoksen alueella on maaperään päällystämättömillä osilla joutunut vuosien toiminnan aikana metallihiukkasia, ja sen seurauksena pintamaan rautapitoisuudet ovat kohonneet. Raudasta ei sinällään ole riskiä ympäristölle. Alueella ei vastaanoteta ongelmajätteitä, mistä syystä hakija arvioi, että suurta riskiä ympäristön pilaantumiselle ei ole olemassa.

Melu ja tärinä

Laitoksen toiminnoista aiheuttavat melua lähinnä sähkögeneraattorien dieselmoottorit, jotka antavat käyttövoiman hydraulisille metallipuristimille ja leikkureille. Murskausasemat käyvät ajoittain vain joka toinen viikko. Murskausta on arkipäivisin klo 7-16 välillä 2-6 tuntia kerrallaan. Melua syntyy lisäksi, kun romua pudotellaan metallisille lavoille. Laitteita käytetään päiväsaikaan klo 7-17. Alueella on tehty melumittauksia tammikuussa 1998 Promethor Oy:n toimesta. Tuolloin käytössä olleiden moottorien (2x380 kW) A-äänitasot (LAeq) Järvikyläntiellä lähellä porttia olivat 46-49 dB ja toisella suunnalla 47-48 dB. Mittaushetkellä oli käynnissä vain toinen moottoreista. Molempien moottoreiden käyttö yhtä aikaa nostaa melutasoa 2-3 dB. Yksittäinen pudotus metallilavalle aiheuttaa 60 dB:n maksimiäänitason. Noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsevan valtatie 2:n liikenne aiheuttaa alueella arkipäivisin taustamelua, joka on suuruusluokkaa 40 dB Kettulantien kulmassa. Tehtyjen mittausten mukaan A-äänitasot alueen välittömässä ympäristössä eivät ylittäneet valtioneuvoston päätöksessä (Vnp 993/1992) annettua ohjearvoa 55 dB.

Metalliromun kuljettaminen aiheuttaa Järvikyläntien alkuosalle jonkin verran kuormitusta. Arkipäivisin laitoksella käy kuorma- ja pakettiautoja 5-10 kpl.

Hakemuksen mukaan toiminta alueella ei aiheuta merkittävää tärinää.

Ympäristön meluvaikutuksia on vähennetty rakentamalla aita laitosalueen ympärille. Lisäksi syksyllä 2006 on hankittu uusi dieselgeneraattori (700 kW, Caterpillar), jonka melupäästö on aikaisempaa pienempi ja myös hiukkaspäästöt ovat pienemmät. Melua voidaan ehkäistä tehokkaasti vähentämällä rautaromun pudotuskorkeutta.

Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen

Toiminnoissa syntyvien jätteiden määrä jää vuositasolla hyvin pieneksi. Toiminnassa syntyy vuoden aikana jäteöljyä noin 2 m3, hylkyjätettä (muovia, puuta, tekstiilejä yms.) 20 m3 ja vähäisiä määriä yhdyskuntajätettä sekä hiekkaa ja lietettä öljynerottimista ja kaivoista. Jäteöljyt kuljetetaan omalla kalustolla ongelmajätekeräykseen (Ekokem) ja muut jätteet yhdyskuntajätteen kaatopaikalle.

Jätenimikkeet:

Öljyjätteet ja polttonestejätteet

13 02 05* mineraalipohjaiset klooraamattomat moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt (ongelmajäte)

13 02 07* synteettiset moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt (ongelmajäte)

13 05 02* öljynerottien lietteet

13 05 06* öljynerottimen öljy (ongelmajäte)

Jätteiden mekaanisessa käsittelyssä syntyvät jätteet

19 12 01 paperi ja kartonki

19 12 04  muovi ja kumi

19 12 07 puu

19 12 08 tekstiilit

Yhdyskuntajätteet

20 01 01  paperi ja kartonki

20 01 08 biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet

20 03 06 viemärien puhdistuksessa syntyvät jätteet

Syntyvien jätteiden määrä on nykyisellään niin pieni, ettei niiden vähentämiseen tai hyödyntämiseen omassa toiminnassa nähdä tarvetta.

Käyttö- ja päästötarkkailu

Laitteiden toimintakuntoa ja mahdollisia päästöjä tarkkaillaan toiminnassa visuaalisesti. Öljynerotuskaivosta otetaan näytteitä, joita arvioidaan niin ikään aistihavainnoin.

Vaikutustarkkailu

Toiminnalle ei esitetä vaikutustarkkailua.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Laitoksella käsitellään pääasiassa rautaromua ja jonkin verran värimetalleja. Ongelmajätteitä ei käsitellä, joten haitta-aineita itse käsittelystä syntyy vähäisesti. Ympäristöä kuormittavat toiminnot ovat murskausmelu ja metalliromun pudottaminen metallilavoille. Lisäksi polttoainesäiliöiden mahdolliset vuoto- ja ylitäyttötilanteet aiheuttavat riskin maaperän ja pohjaveden pilaantumiselle. Käyttöhenkilökunta altistuu erilaisille onnettomuuksille käsitellessään ja liikutellessaan metalliromua alueella.

Onnettomuuksia ja häiriötilanteita ehkäistään pitämällä jäte- ja polttoöljysäiliöt pinnoitetulla ja allastetuilla alueilla. Kuormaus-, käsittely- ja varastointialueiden väliset kulkutiet pidetään riittävän suurina.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Ulvilan kaupungin ilmoitustaululla 9.3.-8.4.2009, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 4.3.-3.4.2009 sekä sanomalehti Satakunnan Kansassa 10.3.2009. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 4.3.2009.

Ympäristöluvan muutoshakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Ulvilan kaupungin internet -sivuilla 26.11.2024 – 8.1.2025 välisenä aikana.

Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Ulvilan kaupungintalolla ja Ulvilan kaupungin internet -sivuilla.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Laitoksella 2.6.2009 tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hakemukseen.

Lausunnot

Ympäristöluvan muutoshakemuksesta on 26.11.2024 pyydetty lausunto terveydensuojeluviranomaiselta.

Ulvilan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on 21.4.2009 antanut hakemuksesta seuraavan lausunnon.

Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta alueella on järjestettävä siten, että se ei aiheuta terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa tai -vaaraa ympäristössä asuville ja oleville. Toiminta-aikaiset melupäästöt lähimmissä häiriytyvissä kohteissa eivät saa ylittää valtioneuvoston ja sosiaali- ja terveysministeriön melulle antamia ohjearvoja. Öljyjen, jätteiden yms. käsittely on suoritettava siten, ettei terveyshaittaa aiheudu maaperän tai talousveden pilaantumisen vuoksi.

Ulvilan kaupungin ympäristölautakunta on 13.5.2009 antanut hakemuksesta seuraavan lausunnon.

Hakemuksen kaltainen jätteiden vastaanottaminen ja prosessoiminen raaka-aineeksi on ympäristön kannalta edullista toimintaa. Materiaalien hyödyntäminen ja kierrättäminen säästää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja edistää kestävän kehityksen toteuttamista. Lupahakemus on laadittu selkeästi ja siinä on tuotu esiin riittävästi toiminnan luonne ja laatu ja toiminnan mahdolliset ympäristövaikutukset. Toiminta on olemassa olevaa toimintaa, jolle on jo myönnetty ympäristölupa kyseiseen paikkaan ja toimintaa on harjoitettu kiinteistöllä huomattavan pitkän ajan.

Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristön pilaantumista aiheuttavaa toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Aikaisemman lupakäsittelyn jälkeen alueen kaavatilanteeseen on tullut muutoksia, jotka tulee ottaa huomioon lupapäätöksessä. Laitosaluetta koskee kokonaisuudessaan yleiskaavamerkintä TP1 ja alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa, jossa osa laitosalueesta merkittäisiin kaavamerkinnällä T. Kaavaehdotuksen kaavamääräyksissä ympäristöhaitoista todetaan seuraavaa:

Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka ympäristövaikutustensa vuoksi aiheuttaa terveydellistä tai muuta haittaa ympäristössä asuville tai oleskeleville. Mikäli tontille varastoidaan ympäristöä rumentavaa kalustoa, raaka-ainetta tai tuotteita eivätkä rakennukset, istutukset tai puusto suo näköeristystä, on tontille rakennettava näkösuojan antava ja ympäristöön soveltuva aita.

Istutuksista kaavaehdotuksen kaavamääräyksissä todetaan seuraavaa:

Tonttien välisille rajoille on rajan molemmille puolille istutettava puita 3 metrin levyiselle alueelle. Istutettavien puiden on oltava vähintään 3 metrin mittaisia. Istutukset on suoritettava enintään 6 metrin välein.

Kun otetaan huomioon toiminnan luonne ja toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset, on selvää, että alueelle suunnitellun tulevan oikeusvaikutteisen asemakaavan kaavamääräykset antavat toiminnalle erityisiä velvoitteita, jotka tulee ottaa huomioon lupamääräyksissä. YSL 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa mm. terveyshaittaa tai eräissä naapuruussuhteissa annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Merkittävimmät laitoksen ympäristöhaitat liittyvät toiminnasta aiheutuvaan meluun, joka on muistutusten mukaan koettu lähialueella haitalliseksi. Lupa-asiaa ratkaistaessa tulee ottaa huomioon, että lähialueella on olemassa asutusta ja alueelle on asemakaavoissa suunniteltu uutta asutusta. Toinen merkittävä laitoksen ongelmakohdista ovat jätteiden käsittelyalueen sade- ja valumavedet. Toiminnalta puuttuvat pintavesien tarkkailuvelvoitteet kokonaan, joten laitoksen ympäristövaikutuksia ei juurikaan pystytä nykytiedoilla arvioimaan. Kiinteistön maaperän- eikä kiinteistön alapuolisen pohjaveden pilaantuneisuutta ole aikaisemmin tutkittu. Erityisen herkäksi alueen tekee se, että lähiympäristössä on edelleen kiinteistöjä, joilla on talousvesikaivot. Alueella on harjoitettu toimintaa jo pitkään ja osin jätteiden käsittely- ja varastoalueen pohjat ovat pinnoittamattomat. Vuosien saatossa maaperään on suurella todennäköisyydellä joutunut erilaatuista metalliyhdistettä ja mahdollisesti muita maaperää pilaavia aineita, kuten öljyhiilivetyjä.

Muistutuksissa on tuotu esiin kiinteistön aiheuttama maisemallinen haitta. Kiinteistöä kiertävä aita on varastokasojen korkeuteen nähden selkeästi liian matala ja osin huonokuntoinen. Lautakunta katsoo, että aidan korottamisella saadaan aikaan myös melua lieventävä vaikutus. Maisema- ja meluhaittaa voidaan lautakunnan mukaan ehkäistä myös suojapuustoa istuttamalla. Tulevassa asemakaavassa on nimenomaan suojapuustoa ja aitausta koskevia määräyksiä.

Lautakunta esittää, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa nyt haettuun paikkaan, kun otetaan huomioon lupamääräysten vaikutukset. Lupamääräyksiä tulee antaa vähintään seuraavista seikoista:

-Toiminnan kellonaikoja ei tulisi entisestään kasvattaa, vaan aikaisemman käytännön mukaisesti murskausleikkuria saa käyttää maanantaista perjantaihin klo 7.00 – 16.00. Kuormausta ja purkausta voidaan alueella tehdä mainittuna aikana 7.00 – 21.00.

-Laitosalue, jätteiden käsittelyalue sekä varastokenttien pohjat on päällystettävä kokonaisuudessaan ja valumavedet tältä alueelta on kerättävä sekä ohjattava paikkaan, josta niitä voidaan tarkkailla. Käsittely- ja varastointikentän pintavesien kerääminen tulee tapahtua hiekan- ja öljynerotinkaivojen kautta. Öljynerottimet tulee varustaa hälyttimillä.

-Toiminnalle tulee asettaa riittävät YSL 46 §:n tarkoittamat tarkkailuvelvoitteet. Pintavesinäytteitä tulee ottaa alueelta johtavien sade- ja jätevesiviemäriputken päästä tai erikseen asennettavasta tarkkailukaivosta vähintään kerran vuodessa syksyllä tai keväällä. Näytteistä tulee analysoida vähintään sähkönjohtavuus, pH, mineraaliöljyt, rauta, lyijy, kadmium, kromi, kupari, elohopea, nikkeli ja sinkki ja arseeni. Tarkkailuohjelmaan on mahdollisuuksien mukaan liitettävä myös lähialueen talousvesikaivoja. Kiinteistön maaperän ja alapuolisen pohjaveden pilaantuneisuus on selvitettävä. Tarkkailun tuloksista ja tehdyistä mittauksista tulee tiedottaa sekä lupaviranomaista, että Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaista.

-Toiminnasta syntyvälle melulle tulee asettaa raja-arvot, jotka eivät saa lähimpien asuinrakennusten kohdalla ulkona ylittää klo 7.00–22.00 arvoa 55 dB (LAeq) ja klo 22.00–7.00 50 dB (LAeq). Lisäksi lautakunta esittää, että toiminnanharjoittaja velvoitetaan suorittamaan melumittauksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset tulisi suorittaa sellaisena aikana, jolloin sääolosuhteet ovat suotuisat ja toiminta laitoksella käynnissä. Mikäli melun ohjearvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimiin melun vähentämiseksi, kunnes uusintamittauksilla pystytään osoittamaan melutason olevan hyväksyttävällä tasolla.

-Lupamääräyksissä tulee antaa määräykset alueen siisteydestä. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista laitosalueen ympäristöön. Mikäli sellaista havaitaan, on roskaantunut alue siivottava viipymättä. Laitosalue tulee pitää siistinä koko toiminnan ajan. Aluetta ympäröivä aita tulee kunnostaa ja laitoksen yleisilmettä kohentaa.

-Laitosta ei ole liitetty viemäriverkkoon. Laitoksella muodostuvien saniteettijätevesien käsittelyssä on noudatettava, mitä valtioneuvoston asetuksessa talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määrätään. Asetuksen päästövaatimusten on täytyttävä 1.1.2014 mennessä. Jos kiinteistöllä ennen tätä tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa taikka ilmoitusta edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä, jätevesijärjestelmä on samalla muutettava asetusten vaatimusten mukaiseksi.

-Kiinteistölle muiden jätteiden mukana kulkeutuvien ongelmajätteiden (akut, öljyt, liuottimet yms.) varastointi alueella tulee järjestää lukittavassa, tiivispohjaisessa ja katetussa tilassa.

Ulvilan kaupunginhallitus on lausuntonaan 18.5.2009 ilmoittanut yhtyvänsä sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä ympäristölautakunnan lausuntoihin.

Terveydensuojeluviranomainen esittää lausunnossaan ympäristöluvan muutoshakemuksesta seuraavaa:

Toimintaa tulee harjoittaa siten, etteivät toiminnan aiheuttamat päästöt maaperään tai vesiin aiheuta terveydensuojelulain tarkoittamaa vaaraa tai haittaa toiminnan vaikutuspiirissä oleville.

Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella, joten toiminnasta ei katsota aiheutuvan erityistä riskiä pohjavesien laadulle. Mikäli toiminnanharjoittaja tarkkailee alueen pohjavesien ja maastoon johdettavien vesien laatua ympäristöluvan lupamääräyksen 25. mukaisesti ja omavalvonnassa ei havaita poikkeamia, voidaan selvitys alueen maaperän tilasta ja puhdistamistarpeesta tehdä terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta hakemuksen mukaisesti vasta toiminnan loppuessa.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta on jätetty määräaikaan mennessä kaksi muistutusta (jäljempänä muistutukset A ja B). Muistutuksen A on allekirjoittanut seitsemän henkilöä neljästä eri asuinkiinteistöstä Höyläämöntien ja Järvikyläntien varrelta. Muistutuksen B on allekirjoittanut kaksi keskenään samassa asuinkiinteistössä Järvikyläntien varrella asuvaa henkilöä. Nämä ovat osallisina myös muistutuksessa A.

Ympäristöluvan muutoshakemuksesta ei jätetty määräaikaan mennessä muistutuksia tai mielipiteitä.

Muistutus A

Muistuttajien mukaan romunkäsittelystä aiheutuu toisinaan kovaa kolinaa, eikä laitokselle ole rakennettu meluvalleja. Samoin muistuttajat ovat huolissaan metallipölyn ja ruosteen mahdollisesti aiheuttamasta pohjaveden ja ympäristön pilaantumisvaarasta. Lisäksi romuautojen käsittelyssä nestevuodot täytyy kyetä estämään ja valuma-altaiden kuntoa pitää valvoa. Muistuttajat huomauttavat laitoksen nykyisellään myös rumentavan ympäristöä mm., koska nykyinen aita ei anna näkösuojaa eikä sovellu ympäristöönsä. Lopuksi muistuttajat kehottavat harkitsemaan, sopiiko hakemuksen mukainen toiminta lainkaan alueelle, varsinkin kun muutaman sadan metrin etäisyydelle on suunniteltu suurehkoa omakotitaloaluetta.

Muistutus B

Muistuttajat ovat huolissaan lähinnä toiminnan vaikutuksista 300 metrin etäisyydellä sijaitsevan kiinteistönsä porakaivoveteen, joka on tutkimuksissa todettu erittäin rautapitoiseksi. Muistuttajat ovat huolissaan myös muiden haitallisten aineiden mahdollisesta kulkeutumisesta porakaivoveteen, erityisesti, koska hakemuksen mukaan hulevedet johdetaan suoraan maastoon. Laitokselle tulee laatia ja hyväksyä tarkkailuohjelma. Melu ei toistaiseksi ole kovin häiritsevää, mutta yrityspuistohankkeen vuoksi joudutaan kaatamaan metsää, mikä saattaa lisätä meluhaittoja. Muistuttajien mielestä laitoksen tontin aitaus on liian matala estääkseen melun leviämistä ja muutenkin erittäin huonokuntoinen.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on antanut muistutuksiin ja ympäristölautakunnan lausuntoon vastineen 14.10.2009. Lisäksi hakija on 5.11.2009 ilmoittanut, että vastinetta Ulvilan kaupunginhallituksen sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoihin ei ole tarvetta antaa, koska kaikki ko. lausunnoissa esiin tulleet asiat on käsitelty muistutuksiin ja ympäristölautakunnan lausuntoon annetuissa vastineissa.

Luvan hakijalle on annettu lausunto ympäristöluvan muutoshakemuksesta tiedoksi 8.1.2025. Luvan hakija ei ole antanut erillistä vastinetta.

Vastine muistutukseen A

Toimintaa ei saa täysin meluttomaksi ja kolahteluja kuuluu ajoittain, mutta vain päivällä. Aitaa on jo parannettu ja korotettu Järvikyläntien puolelle. Myös muita suuntia on aiottu korottaa.

Tontilla ei käsitellä ongelmajätteitä. Pohjavesien tarkkailua (metallit, hiilivedyt) ei ole toistaiseksi tehty, mutta tarkkailu tullaan aloittamaan annettavien lupamääräysten mukaisesti. Kiinteistöllä ei oteta vastaan romutettuja henkilöautoja.

Kierrätettävän metallin kasat näkyvät valitettavasti aitojen yli; näkymän peittävää aitaa ei ole järkevää rakentaa, mutta aitausta kohennetaan jatkossa. Haistilantien varrella kiinteistöllä nro 1:76 sijaitseva asuinrakennus ei kuulu M Hirvikoski Oy:lle. Valmisteilla olevassa asemakaavassa katu on merkitty rakennettavaksi romuliikkeen itäpuolelle, mikä tulee vaikuttamaan meluun ja ulkonäköseikkoihin tavalla, joka ei ole romuliikkeen omistajan hallittavissa.

Vastine muistutukseen B

Porakaivoveden korkea rautapitoisuus on tuskin aiheutunut romuliikkeen toimista, koska pohjavesien päävirtaussuunta on alueelta pohjoiseen. Pohjavesiä ei ole tähän mennessä tarkkailtu, mutta tarkkailu tullaan aloittamaan erikseen hyväksyttävän tarkkailuohjelman mukaisesti. Erottimen poistovedestä on otettu vesinäyte 7.10.2009. Vedestä analysoidaan ns. PIMA-metallit, elohopea ja mineraaliöljyt (C10-C40).

Uuden asemakaavan mukaan asuntoalueen ja romuliikkeen väliin rakennetaan katu ja mahdollisesti muita teollisuusrakennuksia, jotka muuttavat melun laatua oleellisesti. Mahdollinen nykyisen melulta suojaavan puuston poistaminen otetaan huomioon mahdollisilla istutuksilla.

Aita tullaan korjaamaan ja korottamaan, muttei niin, ettei kasoja näkyisi ulkopuolelle.

Vastine kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon

Toiminnan laajuus tulee jatkossa pienenemään. Leikkuria käytetään päivässä noin kaksi tuntia.

Käsittelyalueilla on jo nyt päällyste, josta vedet ohjautuvat sadevesikaivoihin ja edelleen erottimelle. Öljynerotin voidaan varustaa hälyttimillä.

Pintavesien ja pohjavesien tarkkailu voidaan aloittaa, mutta kuitenkin niin, että ympäristön pora- ja talousvesikaivot jätetään sen ulkopuolelle kohtuuttomien kustannusten ja vähäisen hyödyn vuoksi. Maaperän pilaantuneisuutta selvitetään siinä vaiheessa, kun pohjavesitarkkailun havaintoputkia asennetaan.

Romuliikkeen melua on mitattu aikaisemmin, joten toiminnanharjoittaja katsoo uuden mittauksen tarpeettomaksi.

Järvikyläntielle näkyvää aitaa on jo kunnostettu. Muualle alue näkyy huonosti.

Kiinteistöä ei ole liitetty eikä aiota liittää kunnalliseen viemäriverkkoon, koska sillä ei muodostu saniteettijätevesiä.

Akut ja muut alueelle tuotavan metallijätteen mukana mahdollisesti kulkeutuvat ongelmajätteet on varastoitu kontissa; jäteöljyvarasto on erillinen.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää M. Hirvikoski Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Ulvilan kaupungin Pitkärannan kylässä, kiinteistöillä Suunnikas 886-409-1-206, Etusuunnikas 886-409-1-226 ja Lisäsuunnikas 886-409-1-271, sijaitsevan metalliromun keräys-, käsittely- ja kierrätyslaitoksen toimintaan. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

Yleiset lupamääräykset:

1. Laitoksessa tapahtuvaa jätteiden vastaanottoa, kuormausta, lajittelua ja muuta käsittelytoimintaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin seuraavasti.

Lastien kuormaus ja purku sekä materiaalien lajittelu

ja siirtely laitoksella   ma – pe klo 7.00 – 21.00

Leikkaus ja murskaus   ma – pe klo 7.00 – 16.00

(YSL 86/2000 § 43, JL 1072/1993 § 6, YSA 169/2000 § 8, NaapL 26/1920 § 17)

2. Laitoksella on oltava nimettynä asianmukaisesti koulutettu vastaava hoitaja, jonka vastuulla on mm. jätteiden vastaanotto, laitoksen toiminta ja tarkkailu. Vastaavan hoitajan henkilöllisyyttä ja yhteystietoja koskevat muutokset on ilmoitettava kirjallisesti tämän luvan valvonnasta vastaavalle viranomaiselle sekä Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vastaavan hoitajan ja muunkin laitoksella toimivan henkilökunnan asiantuntemuksen ylläpidosta on huolehdittava. (YSL 86/2000 § 42, JA 1390/1993 § 10)

3. Laitoksella on sen aukioloaikana oltava valvoja, joka tarkastaa jätekuormat ja niitä koskevat asiakirjat sekä osoittaa jätteelle vastaanotto tai välivarastointipaikan. (YSL 86/2000 § 43, JL 1072/1993 § 6, JA 1390/1993 § 8)

4. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa laitoksella ei ole hyväksytty, on jäte viipymättä palautettava jätteen tuottajalle tai toimitettava paikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa kyseisen jätteen vastaanottoon. (JL 1072/1993 § 9, 15)

5. Asiaton pääsy ja luvaton jätteen tuominen alueelle on estettävä. Alue on pidettävä suljettuna muulloin kuin aukioloaikoina. (YSL 86/2000 § 43, YSA 169/2000 § 19, JL 1072/1993 § 6, JA 1390/1993 § 8)

6. Toiminta-alue on aidattava kokonaisuudessaan 31.12.2010 mennessä. Aitauksen on annettava riittävästi näkösuojaa ja sen on sovelluttava maisemaan. Aidan rakentamiseen on haettava maisematyölupa Ulvilan kaupungin rakennusvalvonnalta. (YSL 86/2000 § 42, JA 1390/1993 § 8)

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt

7. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä on hyödynnettävä laitoksen kaikissa toiminnoissa niin, että toiminnan päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. (YSL 86/2000 § 4, 42, 43, YSA 169/2000 § 37)

Jätteiden vastaanotto ja käsittely

8. Laitoksella saa vastaanottaa, käsitellä, välivarastoida ja toimittaa hyötykäyttöön vuodessa enintään 11 000 tonnia romumetallia, joka voi koostua rautaromusta, värimetalleista, sorvilastuista sekä kupari- ja messinkijätteestä. Lisäksi laitoksella on lupa vastaanottaa, välivarastoida ja toimittaa edelleen käsiteltäväksi vuodessa enintään 5 tonnia akkuja.

Asbestia sisältävien materiaalien ja muiden kuin edellä mainittujen jätteiden sekä vaarallisia aineita sisältävien tai niiden saastuttamien materiaalien vastaanotto ja käsittely on kielletty. (YSL 86/2000 § 43, 45)

9. Laitoksella saa 1.1.2011 alkaen olla kerralla välivarastoituna käsittelemätöntä ja käsiteltyä romumetallia yhteensä enintään noin 1 500 tonnia. Lisäksi varastoituna saa olla romuakkuja kerrallaan enintään kaksi tonnia. Hyödynnettävät jätemateriaalit on toimitettava hyötykäyttöön vähintään kerran vuodessa. (YSL 86/2000 § 43, 45, YSA 169/2000 § 19, JL 1072/1993 § 6, JA 1390/1993 § 8)

10. Hyötykäyttöön soveltumaton tavanomainen jäte tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kuukauden välein. (YSL 86/2000 § 43, 45 §, YSA 169/2000 § 19, JL 1072/1993 § 6, JA 1390/1993 § 8)

11. Työstölastuista peräisin oleva työstöneste tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan käytettäväksi uudelleen työstönesteenä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on työstöneste toimitettava asianmukaiseen ongelmajätteitä käsittelevään laitokseen. Työstölastut on varastoitava umpinaisessa säiliössä siten, että lastuista valuvat työstönesteet saadaan kerättyä talteen. (YSL 86/2000 § 43, JL 1072/1993 § 6)

12. Romumetallierien mukana tahattomasti tulevat ja omasta toiminnasta peräisin olevat ongelmajätteet on säilytettävä sisätiloissa, lukitussa ja tiivispohjaisessa varastossa siten, että niiden jäätyminen ja sekoittuminen keskenään tai muihin jätteisiin on estetty eikä ongelmajätteitä voi joutua maaperään. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava suoja-altain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että mahdollisissa vuototapauksissa valumat saadaan kerätyksi talteen. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään samansuuruinen kuin suurimman säiliön tilavuus. (JL 1072/1993 § 6, JA 1390/1993 § 5, 8, TSL 763/1994 § 22)

13. Ongelmajätteet on toimitettava vuoden välein tai useammin laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. (JL 1072/1993 § 6, 8, 15, JA 1390/1993 § 5, 6, TSL 763/1994 § 22)

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

14. Jätteitä saa varastoida ja käsitellä vain kestopinnoitetulla alueella 1.1.2011 alkaen. Toiminta-alueen kaikki sade- ja sulamisvedet on johdettava hiekanerottimen, sulkuventtiilillä ja hälyttimellä varustetun öljynerottimen sekä tarkkailukaivon kautta avo-ojaan siten, että valumavesien laaduntarkkailu on helposti järjestettävissä. Tämän luvan valvonnasta vastaava viranomainen voi tarvittaessa asettaa raja-arvoja avo-ojaan johdettavan veden epäpuhtauskomponenteille.

Mikäli toiminnan järjestäminen tämän määräyksen mukaiseksi edellyttää kestopinnoitteen lisärakentamista alueelle, pinnoittamisen edellyttämiin maansiirto- ja rakennustöihin saa ryhtyä vasta, kun määräyksessä n:o 15 tarkoitettu selvitys on tehty ja mahdollisesti tarvittavat puhdistustyöt on saatettu hyväksytysti loppuun. (YSL 86/2000 § 4, 7, 8, 43, JA 1390/1993 § 8)

15. Toiminta-alueen maaperän puhdistustarve on selvitettävä ulkopuolista asiantuntijaa apuna käyttäen hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Selvitys toiminta-alueen maaperän tilasta sekä arvio puhdistustarpeesta on toimitettava tämän luvan valvonnasta vastaavalle viranomaiselle.  Mikäli maaperän puhdistaminen arvioidaan tarpeelliseksi, ilmoitus maaperän puhdistamisesta tulee tehdä valtion valvontaviranomaiselle. Selvitystä varten alueelta on otettava riittävä määrä edustavia maaperänäytteitä. Selvityksessä on esitettävä ainakin maaperän rakenne ja pohjavesiolosuhteet, mahdollisesti likaantuneiden maamassojen määrät ja sijainnit, maaperän haitta-ainepitoisuudet ja haitta-aineiden levinneisyys. (YSL 527/2014 § 6, 16, 17, 52, 62, 133)

16. Laitoksen toiminnot on järjestettävä ja sen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, etteivät toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista, ympäristön roskaantumista, yleistä viihtyisyyden alenemista tai muuta näihin verrattavaa haittaa.

Jätteet on säilytettävä riittävän etäällä toiminta-alueen rajasta ja sopivan kokoisina varastokasoina, jottei niitä päädy alueen ulkopuolelle esimerkiksi vierimällä. Roskaantuneet alueet on siivottava välittömästi. (YSL 86/2000 § 7, 8, 42, 43, 84, JL 1072/1993 § 6, 19, JA 1390/1993 § 8, NaapL 1390/1993 § 17)

17. Laitoksen toiminnoista ympäristöön aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmillä asumiseen tarkoitetuilla alueilla klo 7.00-22.00 ekvivalenttitasoa 55 dB (LAeq). Iskumaisen tai kapeakaistaisen melun erityinen häiritsevyys on otettava huomioon verrattaessa mittaus- tai laskentatulosta annettuun raja-arvoon. Mikäli laitoksen toiminnasta aiheutuu ympäristöön meluhaittaa, luvansaajan tulee selvittää päästölähteittäin laitoksen melupäästöt ja melun leviäminen sekä ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan pienentämiseksi. (YSL 86/2000 § 42, 46, NaapL 1390/1993 § 17, JL 1072/1993 § 6, JA 1390/1993 § 8)

18. Laitoksen jätteenkäsittely-, liikenne- ja varastoalueita on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu pölyhaittoja. Pinnoitetut alueet on tarvittaessa pestävä ja pinnoittamattomat alueet kasteltava tai pölyäminen estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä. (YSL 86/2000 § 42, JL 1072/1993 § 6, JA 1390/1993 § 8, NaapL 1390/1993 § 17)

19. Työkoneiden tai laitteiden tankkauksiin käytettävät polttonesteet on varastoitava 1.1.2011 alkaen joko vuodonilmaisimin ja hälyttimin varustetuissa kaksoisvaippasäiliöissä tai yksivaippasäiliöissä, jotka on sijoitettu tilavuuttaan vastaavaan sateelta suojattuun suoja-altaaseen.

Alue, jolla ajoneuvoihin, työkoneisiin tai laitteisiin lisätään tai niistä poistetaan polttoainetta tai öljyä, on päällystettävä tiiviillä vettä läpäisemättömällä päällystysmateriaalilla. Mikäli ajoneuvojen tankkaamiseen ja huoltamiseen käytettävää aluetta ei ole katettu, alue on muotoiltava niin, etteivät ympäröivän piha-alueen valumavedet pääse sinne, ja alueen valumavedet tulee käsitellä hälytyksellä varustetussa I luokan öljynerottimessa ennen vesien johtamista ojaan. (YSL 86/2000 § 43, JL 1072/1993 § 6, JA 1390/1993 § 8)

Häiriötilanteet ja poikkeukselliset tilanteet

20. Sellaisen häiriön, onnettomuuden tai muun tavanomaisesta poikkeavan tilanteen sattuessa, jonka yhteydessä aiheutuu tavallista enemmän tai tavanomaista haitallisempia päästöjä ympäristöön, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi ja niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapahtuneesta on ilmoitettava viipymättä Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tämän luvan valvonnasta vastaavalle viranomaiselle. Laitos tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. (YSL 86/2000 § 4, JL 1072/1993 § 51)

21. Laitoksella on oltava jatkuvasti saatavilla imeytysainetta öljyvuotojen keräämiseksi talteen. (YSL 86/2000 § 4, JA 1390/1993 § 8)

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

22. Luvansaajan on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava tämän luvan valvonnasta vastaavalle viranomaiselle ja Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai muista laitoksen valvonnan kannalta merkittävistä muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan kirjallisesti ilmoitettava vaihdoksesta edellä mainituille viranomaisille. (YSL 86/2000 § 81)

23. Luvansaajan tulee hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, jättää ympäristölupaviranomaiselle toiminnan lopettamisen edellyttämiä ympäristönsuojelua koskevia toimia ja toiminnan lopettamisen jälkeistä tarkkailua koskeva hakemus. Hakemuksessa tulee esittää riittävän yksityiskohtaisesti suunnitelma vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista sekä lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 86/2000 § 43, 46, 90, JA 1390/1993 § 9)

Tarkkailu

24. Varastointi- ja käsittelykenttien sekä liikennealueiden rakenteiden kuntoa, kuten halkeilua ja painumista, on tarkkailtava säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Havaitut viat on korjattava viipymättä. (YSL 86/2000 § 45, JL 1072/1993 § 4, JA 1390/1993 § 8)

25. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava pinnoitetuilta alueilta ojaan tai maastoon johdettavien vesien sekä alueen pohjavesien laatua. Pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelma on toimitettava tämän luvan valvonnasta vastaavan viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

Toiminta-alueelta kertyvistä ja ojaan tai maastoon johdettavista valumavesistä on otettava näytteet öljynerottimen jälkeen vähintään kahdesti vuodessa ajankohtana, jolloin veden virtaama on riittävä näytteenoton kannalta. Pohjaveden tarkkailupisteisiin on sisällytettävä ainakin lähin talousvesikaivo (Rintala 886-409-3-31).

Näytteistä on tutkittava pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus, rauta-, lyijy-, kadmium-, kromi (Crkok)-, kupari-, elohopea-, nikkeli-, sinkki- ja arseeni- sekä mineraaliöljypitoisuus. Näytteenottajana tulee käyttää ulkopuolista asiantuntijaa ja näytteet on toimitettava analysoitaviksi julkisen valvonnan alaiseen laitokseen. Tulokset on niiden valmistuttua toimitettava tiedoksi tämän luvan valvonnasta vastaavalle viranomaiselle ja Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi tehdä tarkkailuohjelmiin tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa muutokset ja lisäykset. (YSL 86/2000 § 46, YSA 169/2000 § 19)

26. Toiminnan aiheuttamaa melua laitoksen ympäristössä on seurattava ainakin vuoden ajan ja vähintään kahden melulle eniten altistuvan asuinkiinteistön kohdalla. Seurantaa varten on laadittava suunnitelma ulkopuolista asiantuntijaa apuna käyttäen. Suunnitelma on toimitettava tämän luvan valvonnasta vastaavalle viranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Suunnitelmassa on otettava huomioon impulssimaisten ja kapeakaistaisten äänielementtien vaikutus ja selvitys on suunniteltava siten, että se kuvaa laitoksen toimintaa edustavasti. Seurannan perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä meluntorjuntatoimenpiteistä ja tarkkailusta. Mikäli seurannan tulokset osoittavat, että melutaso asuinkiinteistöllä ylittää luvassa asetetut raja-arvot, on seurantaraportin yhteydessä esitettävä aikataulutettu suunnitelma melun vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä (YSL 86/2000 § 46, YSA 169/2000 § 19)

Kirjanpito ja raportointi

27. Luvansaajan on kalenterivuosittain toimitettava tämän luvan valvonnasta vastaavalle viranomaiselle ja Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle laitosta käsittelevä vuosiraportti seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raporttiin tulee sisällyttää tiedot laitoksen toiminnasta, mahdollisista ympäristövahingoista ja näiden ympäristövaikutuksista sekä seurannan tuloksista. Lisäksi raporttiin tulee sisältyä tiedot vastaanotetuista sekä edelleen hyötykäyttöön ja muualle käsittelyyn toimitetuista jätteistä ja niiden alkuperästä sekä syntyneiden, käsiteltyjen ja varastoitujen jätteiden määrät, sijoitus- tai toimituspaikat sekä varastointitilanne vuodenvaihteessa. Tiedot tulee soveltuvin osin toimittaa sähköisesti tämän luvan valvonnasta vastaavan viranomaisen kanssa sovittavalla tavalla.

Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Tarvittaessa tietoja tehdystä kirjanpidosta on annettava valvontaviranomaiselle. (JL 1072/1993 § 51, 52, YSA 169/2000 § 22)

Vakuus

28. Toiminnanharjoittajan on asetettava jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa varten vakuus, jonka suuruus on 6000 euroa. Vakuustodistus on toimitettava tämän luvan valvonnasta vastaavalle viranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on tämän luvan valvonnasta vastaava viranomainen, tai pankkitalletuksena. Omavelkaisen pankkitakauksen on oltava voimassa 31.12.2018 saakka. Mikäli vakuus asetetaan pankkitalletuksena, siitä on toimitettava kuittaamattomuussitoumuksella varustettu talletustodistus tämän luvan valvonnasta vastaavalle viranomaiselle. Ympäristölupaviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrän erillisellä päätöksellä, mikäli se on tarpeen jätteiden käsittelykustannusten muutoksen tms. seikkojen vuoksi. (YSL 86/2000 § 42)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupa-asiaa ratkaistaessa on lisäksi noudatettu, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä annetun lain ja asetuksen vaatimukset. M Hirvikoski Oy:n harjoittama romumetallin vastaanotto- ja käsittelytoiminta ei edellytä kyseisen lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Toiminta edistää metallijätteiden asianmukaista käsittelyä sekä materiaalien uudelleenkäyttöä ja tukee siten myös kestävää kehitystä ja jätelain periaatteiden toteutumista.

Laitos sijaitsee pääosin asemakaavan teollisuusalueella. Lähimmät melulle altistuvat kohteet sijaitsevat kuitenkin laitoksen lähiympäristössä, mikä on otettu huomioon määräyksissä. Sijainti on toiminnan ympäristövaikutusten kannalta tarkoitukseen soveltuva, mikäli lupamääräyksiä noudatetaan.

Lupamääräysten perustelut

Yleiset perustelut

Lupamääräyksissä on erityisesti otettu huomioon keskeisimmät toiminnasta aiheutuvat haitat. Ennakolta arvioituna toiminta ei aiheuta lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa valtioneuvoston ympäristömelulle asettamien ohjearvojen ylittymistä.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 1: Jätteenkäsittelylaitoksen toiminta-aikaa on rajoitettu ympäristövaikutusten, erityisesti melusta aiheutuvien viihtyisyyshaittojen, rajoittamiseksi.

Lupamääräys 2: Jäteasetuksen 10 §:n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikalle on määrättävä vastuullinen hoitaja. Tämä valvoo päivittäin laitoksen toimintaa sekä toimii yhdyshenkilönä laitoksen ja valvontaviranomaisten välillä. Laitoksen henkilökunnan koulutuksesta tulee huolehtia, jotta toiminnan asianmukaisuudesta voidaan varmistua.

Lupamääräys 3: Jätteenkäsittelylaitokselle tulevien jätteiden vastaanoton on oltava valvottua, jotta jätemääriä ja tuotavan jätteen laatua voidaan seurata ja estää haitallisia aineita sisältävien jätteiden tuominen laitokselle.

Lupamääräys 4: Ympäristönsuojelulain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätetiedostoon hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on voimassa olevan ympäristöluvan mukaan oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä.

Lupamääräys 5: Jäteasetuksen 8 §:n mukaan jätteiden käsittelypaikka on suunniteltava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tästä syystä asiaton pääsy jäteaseman alueelle, ilkivalta ja jätteen luvaton tuominen alueelle on estettävä valvonnalla ja tarvittaessa myös rakenteellisin keinoin.

Lupamääräys 6: Aitauksen rakentaminen on tarpeen maiseman rumentumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi sillä saattaa olla melua ja ympäristöriskejä pienentävä vaikutus. Aitauksen rakentaminen edellyttää toimenpidelupaa, jonka yhteydessä kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi huolehtia mm. aitauksen soveltuvuudesta maisemaan.

Lupamääräys 7: Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on ympäristönsuojelulain 4 §:n mukaan sovellettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä. Tämä edellyttää, että toiminnanharjoittaja myös seuraa tekniikan kehitystä.

Lupamääräykset 8-10 ja 13: Asettamalla jätteiden käsittely- ja varastointimäärille rajat sekä rajoittamalla vastaanotettavia jätelajeja varmistetaan, että lupamääräykset ovat toiminnan kapasiteettiin nähden riittävät ja että laitokselle kertyvä jäte ei aiheuta ennakoimattomia ympäristöhaittoja. Samoista syistä on tarpeen antaa määräykset jätteiden pois kuljettamisesta.

Lupamääräys 11: Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, mikäli se on mahdollista. Työstölastuista peräisin oleva työstöneste voidaan yleensä toimittaa asiakkaille käytettäväksi uudelleen samaan tarkoitukseen. Mikäli työstöneste kuitenkin pilaantuu käyttökelvottomaksi, se tulee käsitellä ongelmajätteenä sisältämiensä mineraaliöljyjen vuoksi. Työstölastut tulee varastoida umpisäiliössä siten, ettei sadevesi tai lika pääse pilaamaan työstönestettä.

Lupamääräys 12: Toiminnasta, varastointi mukaan lukien, ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai ympäristöhaittaa. Ongelmajätteiden käsittelyltä edellytetään terveyden- ja ympäristönsuojelusyistä erityisiä toimia.

Lupamääräys 13: Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan.

Lupamääräys 14: Toiminnan laatu huomioon ottaen piha-alueen sade- ja sulamisvesiä ei saa johtaa ympäristöön ilman käsittelyä hiekan- ja öljynerottimissa. Öljynerotin ja sulkuventtiilit ovat tarpeen varmistamaan, ettei maastoon joudu öljyä tai muita hiilivetyjä sisältäviä vesiä. Hiekanerotin on tarpeen öljynerottimen toimintakunnon varmistamiseksi. Öljynerottimen toimintakunnon seuraamiseksi tarkastus- ja näytteenottokaivo on tarpeen.

Lupamääräys 15: Laitos on merkitty valtion ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän tilan tietojärjestelmään kohteena, jolla on olemassa selvitystarve maaperän puhdistustarpeen arvioimiseksi. Maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on siis selvitettävä. Selvityksestä saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida alueen maaperän tilaa ja haitta-aineiden aiheuttamaa riskiä alueella ja sen ulkopuolella sekä puhdistamisen tarvetta.

Lupamääräys 16: Jäteasetuksen mukaan jätteenkäsittelylaitoksen toiminta ei saa aiheuttaa haju- tai meluhaittaa, maaperän saastumista eikä ympäristön roskaantumista tai siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. Jätelain mukaan roskaaja on velvollinen puhdistamaan roskaantuneen alueen.

Lupamääräykset 1, 16 ja 17: Laitoksen meluntorjuntaa ja toiminta-aikoja koskevat määräykset ovat tarpeen, koska toiminnasta aiheutuu jossakin määrin melua ja laitosalueen vaikutuspiirissä on vakituista asutusta. Määräys n:o 17 perustuu valtioneuvoston päätökseen (VNp 993/1992) melutason ohjearvoista.

Lupamääräys 18: Pölyhaittojen ehkäisyyn on tarpeen kiinnittää huomiota, koska kuormien lastaus ja purku, materiaalien lajittelu sekä liikennöinti saattavat jossakin määrin aiheuttaa pölyämistä, varsinkin jos alueelle kulkeutuu materiaalin tai ajoneuvojen mukana maa-aineksia tai epäpuhtauksia.

Lupamääräys 19: Maaperän ja vesien pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi toiminnanharjoittajan tulee huolehtia ympäristölle haitallisten aineiden varastoinnissa rakenteellisista ja käyttöteknisistä suojaustoimenpiteistä. Toiminnasta, varastointi mukaan lukien, ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai ympäristöhaittaa.

Lupamääräys 20: Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskeva määräys on tarpeen ympäristövahingoista aiheutuvien päästöjen minimoimiseksi sekä valvonnan ja mahdollisten jälkitoimenpiteiden toteuttamiseksi.

Lupamääräys 21: Toiminnan luonteen vuoksi laitoksella tulee olla jatkuva valmius pienehköjen öljyvahinkojen omatoimiseen torjuntaan.

Lupamääräys 22: Ympäristönsuojelulain 81 §:ssä on säädetty toiminnanharjoittajan velvollisuudesta ilmoittaa valvonnan kannalta oleellisista muutoksista.

Lupamääräys 23: Toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista on tarpeen esittää suunnitelma hyvissä ajoin, jotta alueen kunnostamisesta, päästöjen ehkäisemisestä ja tarkkailun järjestämisestä voidaan päättää ajoissa. Kun toiminta päättyy, toiminnanharjoittajaa koskevat myös lopettamisen jälkeiset ympäristönsuojeluvelvoitteet, joihin on varauduttava etukäteen suunnitelmallisesti.

Lupamääräys 24: Rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisesti ja suunnitellusti, jotta rakenteet pysyvät jatkuvasti kunnossa ja täyttävät siten tehtävänsä.

Lupamääräys 25: Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön, mikä edellyttää pohjavesien ja hulevesien laadun suunnitelmallista tarkkailua.

Lupamääräys 26: Melun tarkkailu on tarpeen, koska toiminnasta jossakin määrin aiheutuu melua. Lisäksi ylisuuriksi kasvaneiden romumetallivarastojen purkaminen saattaa lähitulevaisuudessa aiheuttaa melutason lisääntymistä. Näin ollen on mahdollista, että tehdyt meluselvitykset eivät kuvaa laitoksen toimintaa lähimmän vuoden aikana riittävän hyvin (vrt. määräys n:o 9).

Lupamääräys 27: Ympäristövaikutusten seuraaminen ja lupamääräysten valvonta edellyttävät kirjanpitoa laitoksen toiminnasta, jätteistä ja päästöistä.

Lupamääräys 28: Vakuuden avulla varmistetaan, että alueella olevat jätteet saadaan toimitettua pois ja alue puhdistettua mahdollisessa vararikkotilanteessa.

Vastaus lausunnoissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin

Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt seikat on lupa-asiaa ratkaistaessa otettu huomioon yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi. Ulvilan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon erityisesti lupamääräyksissä n:o 1, 6, 12, 14-17, 21, 25 ja 26. Ulvilan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon erityisesti lupamääräyksissä n:o 12, 14, 16-17, 19 ja 21. Muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon erityisesti lupamääräyksissä n:o 6, 12, 14, 17, 19, 21, 24-26. Määräykset ovat tarpeen myös ympäristönsuojelun riittävän tason varmistamiseksi.

LUVAN VOIMASSAOLO

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava lupa.

Kumoutuvat päätökset

Tämä päätös kumoaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 19.11.2009 myöntämän ympäristöluvan (dnro LOS-2006-Y-1284-111).

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen (YSL 86/2000 § 56)

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000)

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)

Terveydensuojelulaki (763/1994)

Jätelaki (1072/1993)

Jäteasetus (1390/1993)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

Ulvilan kaupungin hallintosääntö (Valtuusto 12.6.2023 § 33)

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

ympäristönsuojeluasetus (713/2014)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1300 euroa.

Ympäristöluvan käsittelystä peritään 50 % ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta. Luvan teknisluontoisesta muuttamisesta tai muusta lupamääräysten vähäisestä muutoksesta, jonka vaatima työmäärä on merkittävästi keskimääräistä pienempi, voidaan käsittelymaksu määrätä 50 prosenttia 3 §:n mukaista maksua pienemmäksi. Maksu perustuu Ulvilan kaupunginvaltuuston 24.5.2021 § 30 hyväksymään Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan.

PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN

Päätös annetaan julkisella kuulutuksella.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

M. Hirvikoski Oy

Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö -vastuualue

Ulvilan kaupungin terveydensuojeluviranomainen

Ilmoitus päätöksestä

Lupapäätöksestä ilmoitetaan Ulvilan kaupungin internetsivuilla sekä ilmoitus päätöksestä lähetetään niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea YSL 190 §:n mukaista muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Esittelijä Ympäristöinsinööri Laivonen Eerika

Päätösehdotus Lupalautakunta hyväksyy ympäristöinsinöörin päätösesityksen.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Leena Jokinen-Anttila palasi kokoukseen pykälän käsittelyn aikana klo 17.07.