Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 08.04.2024/Pykälä 107

Kaupunginhallitus 08.04.2024 § 107  

27/10.02.02/2023  

Valmistelija Kaupunkisuunnittelun johtaja Juha Virola, p. 0400 134 718

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Ulvilan kaupungin lausuntoa IBV Suomi Oy:n Ulvilan aurinkoenergiahanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointisselostuksesta (YVA-selostus) 29.4.2024 mennessä. Lisäksi pyydetään varaamaan mm. ympäristönsuojelu-, maankäyttö-, terveydensuojelu- ja sosiaaliasioita käsitteleville lautakunnille tai viranhaltijoille tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa.

Hanketoimija IBV Suomi Oy on laatinut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tarkoittaman YVA-selostuksen, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista. YVA-selostuksen ja siihen liittyvät selvitykset on yhtä lukuun ottamatta tehnyt konsulttiyhtiö Sitowise Oy. Arkeologisen selvityksen on tehnyt Maanala Oy.

IBV Suomi Oy suunnittelee aurinkoenergiahanketta Ulvilan kaupunkiin Kaasmarkun alueelle noin kymmenen kilometrin päähän Ulvilan keskustasta (Friitala) koilliseen. Hankealueelle suunnitellun aurinkovoimalan arvioitu verkkoon liitettävä kapasiteetti on 250 MWac. Hankealue on laajuudeltaan enintään noin 279 hehtaaria. Hankkeen liittäminen valtakunnanverkkoon suunnitellaan tapahtuvan Fingrid Oyj:n Ulvilan sähköaseman kautta. Aurinkovoimalan oma sähköasema sijaitsee hankealueen länsiosassa, josta voimala liitetään Fingrid Oyj:n sähköasemalle noin 2,9 kilometriä pitkällä maakaapelilla.

Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan seuraavia toteutusvaihtoehtoja:

-          Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta.

-          Vaihtoehto VE1: Hankealue koostuu kuudesta eri paneelialueesta ja on laajuudeltaan 279 ha. Akkusäiliöalue sijaitsee Fransinojan länsireunassa.

-          Vaihtoehto VE2: Hankealue koostuu kuudesta eri paneelialueesta ja on laajuudeltaan 271 ha. Akkusäiliöalue sijaitsee Fransinojan itäpuolella.

Hankkeessa arvioitavat toteutusvaihtoehdot ovat tarkentuneet arviointiohjelmassa esitetyistä. YVA-menettelyn yhteydessä on laadittu luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi Kaasmarkunmäki-nimiselle kohteelle (FI0200143). Natura-arviointi on YVA-selostuksen liitteenä.

YVA-selostus selvityksineen on asetettu nähtäville 29.2.2024–29.4.2024 väliseksi ajaksi. Viranomaisilla on mahdollisuus antaa lausunto ja kansalaisilla sekä yhteisöillä esittää mielipide YVA-selostuksesta. Yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus julkaisee perustellun päätelmänsä sähköisenä ympäristöhallinnon verkkosivuilla viimeistään 29.6.2024. Arviointiselostus liitteineen on luettavissa ympäristöhallinnon verkkosivuilla (www.ymparisto.fi/ulvilaaurinkoenergiaYVA). Hanketta ja YVA-selostusta on esitelty yleisötilaisuudessa 27.3.2024 klo 17.00–19.00 Ulvilan kaupungintalon valtuustosalissa.

Ulvilan kaupunki on aiemmin antanut lausunnon IBV Suomi Oy:n Ulvilan aurinkoenergiahanketta koskevasta YVA-ohjelmasta (KH 11.4.2023 § 120).

Hankealueen kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. Hankealue on nykyisin maankäytöltään yksinomaan metsätalousaluetta, joka koostuu pääasiassa nuorehkoa talousmetsää kasvavista metsäkiinteistöistä.

Satakunnan maakuntakaavassa ja vaihemaakuntakaavoissa 1 ja 2 hankealueelle kohdistuu vain vähän kaavamääräysmerkintöjä tai aluevarauksia. Itse hankealueelle sijoittuu vain voimalinjan ja ohjeellisen voimalinjan merkinnät. Hankealueen eteläreunalla, aivan vt11:n vieressä on muinaismuistoalueen merkintä (sm). Hankealueen vieressä lännessä on luonnonsuojelualue (SL, Kaasmarkunmäen Natura 2000-alue). Hanke ei sijoitu maisemallisesti tärkeälle alueelle tai valtakunnallisesti/maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle. Hankealueen länsipuolella lähimpänä on laaja maisemallisesti tärkeä alue (Harjunpäänjoen kulttuurimaisema). Hankealueen ja vt11 eteläpuolella on maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön aluetta (Kaasmarkun kylä ja kulttuurimaisema), samoin etäämmällä lännessä (Harjunpään kylä ja kulttuurimaisema).

Hankealueella ei ole voimassa osayleiskaavoja. Hankkeen osa-alueen 4 eteläpää rajautuu noin 600 metrin matkalta Kaasmarkun osayleiskaavassa (KV 10.11.2014) osoitettuun maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen (M). Osayleiskaava-alueen pohjoisreunassa on voimajohto tai -linja merkintä. Lähellä valtatie 11:ta on merkintä: alueen osa, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (my). My-merkinnän kanssa päällekkäin kaavassa on valtatien melualueen merkintä me. Lisäksi M-alueen itäosassa on merkintä: alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös SM(5). Kyseessä on Pikatienvarsi-niminen muinaisjäännösalue, jolla sijaitsee pronssikautinen hautapaikka.

Hankealueella ei ole voimassa asemakaavoja. Hankkeen osa-alue 4 sijaitsee lähimpänä valtatie 11:n eteläpuolella olevaa Kaasmarkun keskustan asemakaava-aluetta (KV 10.2.1988). Fatiporin pientaloalue on lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä.

YVA-menettelyn rinnalla etenee aurinkovoimahankkeen osayleiskaavoitus. YVA-menettely ja osayleiskaavoitus sovitetaan yhteen mm. yhteisten selvitysten sekä vaikutusarviointien osalta. Osayleiskaavan laadinnassa hyödynnetään YVA-menettelyn yhteydessä laadittavia luonto- ja ympäristöselvityksiä. Osayleiskaavaluonnos on nähtävillä 14.3.–12.4.2024 välisenä aikana. Myöhemmin kaavaehdotuksessa tullaan huomioimaan yhteysviranomaisen (Varsinais-Suomen ELY-keskus) perusteltu päätelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.

Lausuntoa täydentävä karttaesitys, YVA-selostus, lausuntopyyntö ja kuulutus ovat liitteinä.

LAUSUNTO

Kaupunginhallitus katsoo, että YVA-selostus on laadittu perusteellisesti ja asiantuntevasti. YVA-selostuksen laatineella työryhmällä on ollut riittävä asiantuntemus ja kokemus tehtävään. YVA-selostus selvityksineen antaa riittävät tiedot toiminnan vaikutuksista ja vaihtoehdoista.

Vaikutukset elinvoimaan, huoltovarmuuteen ja vihreään siirtymään

Ulvilan aurinkoenergiahankkeen tavoitteena on lisätä Suomen uusiutuvan energian tuotannon kapasiteettia ja edistää näin Suomen ilmasto- ja energiastrategian sekä energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden tavoitteita. Kyseessä on merkittävä vihreää siirtymää ja energiamurrokseen liittyvää puhdasta siirtymää tukeva hanke ja investointi, jolla on myönteisiä vaikutuksia Ulvilan kaupungin elinvoimalle ja taloudelle. Omassa kunnassa tuotettu vihreä sähkö on hyvin tärkeä vetovoimatekijä vihreän teollisuuden investointien sijoittumiselle. Aurinkovoimalasta saadaan kiinteistöverotuloja kunnan palveluiden järjestämiseen. Investoinnilla on työllistäviä vaikutuksia, jotka vaihtelevat hankkeen elinkaaren eri vaiheissa.

Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa sekä vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ekologisiin yhteyksiin, huomioitaviin luontotyyppikohteisiin, eläimistöön ja linnustoon

Ulvilassa on vireillä kaksi teollisen kokoluokan aurinkoenergiahanketta, IBV Suomi Oy:n ja SAJM Holding Oy:n aurinkovoimalahankkeet, joista molemmista on käynnissä YVA-menettely ja osayleiskaavoitus. Hankkeet sijoittuvat vierekkäin Kaasmarkun ja Harjunpään alueilla. YVA-selostuksessa on arvioitu yhteisvaikutuksia myös muiden uusiutuvan energian hankkeiden kanssa, mutta erityisesti on huomioitu IBV Suomi Oy:n hankealueen luoteispuolella oleva SAJM Holding Oy:n aurinkoenergiahanke. Näiden kahden, toisistaan riippumattoman teollisen kokoluokan aurinkoenergiahankkeen yhteisvaikutukset on arvioitu tarkoituksenmukaisella tavalla ja riittävällä laajuudella. Hankkeen vaikutukset ekologisiin yhteyksiin on selostuksessa arvioitu myös yhteisvaikutusten osalta kohtalaisiksi.

Ekologisten yhteyksien ja viherkäytävien merkityksellisyys juuri näiden kahden hankkeen yhteisellä raja-alueella on käynyt ilmeiseksi molempien aurinkoenergiahankkeiden YVA-menettelyjen yhteydessä. Molemmat hankkeet vääjäämättä heikentävät jossain määrin Satakunnan viherrakenneselvityksessä osoitetun viherkäytävän H kapeampaa eteläistä haaraa. Eteläisemmällä haaralla on merkitystä erityisesti Kaasmarkunmäen Natura 2000-alueen ekologiselle kytkeytyvyydelle pohjoisen ja kaakon suuntaan. Hankkeiden aiheuttamaa haittaa viherkäytävän eteläiselle haaralle on mahdollista vähentää osoittamalla riittävä, karttaesityksen mukaisesti kapeimmalla kohdallaan noin 450 metriä leveä viheralue näiden kahden hankkeen väliin. Alueen jättäminen pois tuotantokäytöstä mahdollistaa myös tämän osittain hakatun ja ekologisena käytävänä heikentyneen alueen uudelleenmetsittymisen. Näin on mahdollista tukea Natura-alueen ekologisen yhteyden eheytymistä ja vahvistumista pohjoisiin ilmansuuntiin. Fransinojan säilyminen nykyisenkaltaisena uomana ja sen sisällyttäminen vahvistettavaan viherkäytävään tukee myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Metsäalueella sijaitsevan suurehkon Fransinojan kiemurteleva varsi tarjoaa elin- ja kasvuympäristöjä, jotka tuovat lisäarvoa uudelleenmetsittyvälle viherkäytävälle.

Kaupunginhallitus katsoo, että tämän lausunnon liitteenä olevassa karttaesityksessä esitetyt viherkäytävätarpeet olisi hyvä huomioida molempien aurinkovoimalahankkeiden tulevissa suunnitelmissa ja osayleiskaavoituksessa tarkoituksenmukaisella tavalla ekologisten yhteyksien vahvistamiseksi.

Vaikutukset kantaverkon kehittämismahdollisuuksiin ja vihreän siirtymän hankkeisiin

Hankkeen suunnittelussa tulee varmistaa, ettei kantaverkon tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksia heikennetä sijoittamalla tuotantoalueita liian lähelle voimajohtolinjoja. Ulvilan sähköasema on valtakunnallisestikin erittäin merkittävä kantaverkon kytkinasema, jolle tulee monesta eri suunnasta 400kV ja 110kV voimajohtolinjoja. On varsin todennäköistä, että asemalle tullaan tulevaisuudessa liittämään todella merkittäviä määriä sekä uuden sähköntuotannon kapasiteettia (merituulipuistot, maatuulivoimalat, mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen, aurinkovoima) että myös suuren sähkönkulutuksen liityntöjä (mm. vihreän siirtymän teollisuus). Tästä johtuen nykyisten johtokäytävien rinnalle on mahdollisesti jätettävä reilustikin laajentumisvaraa.

Vaikutukset vesistöihin ja kalastoon

YVA-selostuksessa vesistövaikutukset ja vaikutukset kalastoon on tunnistettu hankkeen kannalta hyvin keskeisiksi vaikutustyypeiksi. Vaikutuksia on arvioitu monipuolisesti ja tunnistettu merkittävimmät riskit sekä vesistöihin ja kalastoon liittyvät herkkyystekijät. Tuotantoalueen valumavesien käsittelyyn ja johtamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jottei hankkeesta aiheutuisi Kaasmarkunjoen/Harjunpäänjoen vesistön tilaa heikentäviä vaikutuksia. Valumavesien laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota varsinkin rakennusvaiheessa. Valumavesien mukana kulkeutuvien haitallisten aineiden päätymistä Kaasmarkunjokeen on mahdollista ratkaisevasti vähentää käyttämällä toimiviksi havaittuja teknisiä ratkaisuja (BAP), joilla valumavesien virtaamia pystytään hidastamaan ja hallitsemaan sekä estämään kiintoaineiden pääsy tuotantoalueen valumavesien purkupisteiltä alapuoliseen vesistöön.

Sulfiittisavien mahdollinen esiintyminen hankealueella on huomioitava erityisen hyvin ja varmistettava, ettei niistä johtuvia haitallisia vesistövaikutuksia pääse syntymään missään tilanteessa. Vaikka sulfiittisavien esiintymisen riski olisi arvioitu vähäiseksi, tulee valumavesien johtamisen ja käsittelyn järjestelmien mahdollistaa sulfiittisavista johtuvien haitallisten aineiden havaitseminen, tarkkailu ja neutralointi mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kaikkien hankealueelta Kaasmarkunjokeen ja Harjunpäänjokeen johtavien merkittävien purkuojien ja muiden merkittävien purkupisteiden yhteyteen tulisi toteuttaa valumavesien hidastamista ja laskeuttamista varten tarpeelliset rakenteet, jotta erityisesti rakentamisaikana herkemmin valumavesien mukaan lähtevän kiintoaineksen kulkeutuminen alapuoliseen vesistöön pystyttäisiin minimoimaan.

Alapuoliseen vesistöön johdettavien vesien tarkkailussa on lisäksi syytä ottaa huomioon Ulvilan ympäristönsuojeluviranomaisen mahdollisessa lausunnossaan asettamat tekniset vaatimukset.

Esitettyjen vaihtoehtojen välinen ero

Esitetyt vaihtoehdot VE1 ja VE2 eroavat käytännössä vain hankkeen osa-alueiden 1 ja 2 länsireunan alueella. Vaihtoehtojen välinen ero pinta-alassa on melko pieni, mutta vaikutusten välinen ero on hankkeen kielteisten vaikutusten vähentämisen kannalta merkittävämpi kuin pelkästä pinta-alaerosta voisi päätellä. Vaihtoehto VE2 antaa merkittävästi paremmat edellytykset luonnon arvokohteiden huomioimiseen ja ekologisten yhteyksien vahvistamiseen. Vaihtoehdon VE2 paremmuus korostuu erityisesti, kun otetaan huomioon yhteisvaikutukset SAJM Holding Oy:n Harjunpään aurinkovoimalahankkeen kanssa.

YVA-prosessissa ei päätetä hankkeen toteuttamisesta eikä valita vaihtoehtoja. Mikäli YVA-prosessin päätteeksi hankevaihtoehdot todetaan toteutuskelpoisiksi ja IBV Suomi Oy päättää edistää Kaasmarkun aurinkoenergiahankettaan, on hanketoimijan syytä huomioida erityisesti merkittävyydeltään kohtalaisiksi arvioidut ekologisiin yhteyksiin, pintavesiin ja Kaasmarkunjoen/Harjunpäänjoen kalastoon kohdistuvat vaikutukset. Tästä syystä tulisi ensisijaisesti tutkia hankkeen toteuttamista vaihtoehdon VE2 mukaisesti ja pyrkiä jatkosuunnittelussa edelleen löytämään haitallisten vaikutusten vähentämiseen ja ehkäisyyn tähtääviä parannuksia.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Löfbacka Mikko

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää antaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle yllä olevan lausunnon IBV Suomi Oy:n Ulvilan aurinkoenergiahankkeen YVA-selostuksesta VARELY/1194/2023

Käsittely Heikki Pukkila poistui esteellisenä kokoushuoneesta ennen asian käsittelyn alkua kello 17.33 ja oli poissa asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan, koska hän on Tuulia Palvelut Oy:n toimitusjohtaja. Esteellisyyden peruste hallintolain 28.1 § kohta 5 (yhteisöjäävi).

 Juha Virola saapui kokoukseen asian käsittelyn alkaessa kello 17.33.             

Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

Heikki Pukkila saapui takaisin kokoukseen asian päätöksenteon jälkeen kello 17.58.