Lupalautakunta
Pöytäkirja 30.01.2024/Pykälä 10

Lupalautakunta 30.01.2024 § 10  

302/11.01.00/2022  

Valmistelija Ympäristöinsinööri Eerika Laivonen

ASIA

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-aineslupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisesta hakemuksesta kallion louhintaan ja murskaukseen.

LUVAN HAKIJA

Jyrki Järvenpää

Harjulantie 441

29340 Ulvila

OTTAMISALUEEN SIJAINTI- JA KIINTEISTÖTIEDOT

Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu Kullaalle Ehvaan kiviainesalueelle Harjulantien lounaispuolelle os. Harjulantie 488, 29340 Ulvila. Toiminta sijoittuu kiinteistölle Juho Jere 886-423-8-3. Tilan pinta-ala on 23,26 ha.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. Kivenlouhinta sekä murskaus ovat luvanvaraisia toimintoja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 c ja e mukaan.

Maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä erityisestä syystä ole pidettävä tarpeettomana.

TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

Ulvilan kaupungin lupalautakunta on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 6 a ja 6 b mukaisen lupahakemuksen käsittelyssä (Ulvilan kaupungin hallintosääntö § 41).

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluun 17.3.2022, jolloin asia on tullut vireille. Hakemusta on täydennetty 8.9.2022 ja 26.9.2023.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Alueella ei ole aiempia maa-aines- tai ympäristölupia.

Ottamisalueelle ei ole laadittu asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Alueelle tai sen läheisyyteen ei ole merkitty olemassa olevia tai tulevia yleis- tai asemakaavoituksellisia tarpeita. Ehvaan kiviainesalue sijoittuu Satakunnan maakuntakaavassa (vahvistettu 13.3.2013) alueelle, jossa erityisiä huomioitavia merkintöjä on: hil (hiljainen alue) ja mv-3 (Matkailun kehittämisvyöhyke). Muut kohteet sijoittuvat etäälle mm. pv-alue (yli 480 m), ge-2 kohde (yli 550 m) ja Pyhäjärven SL (yli 860 m).

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

Ehvaan kiviainesalue sijoittuu Ulvilaan Kullaan alueelle 5,0 km Valtatie 11:sta luoteeseen. Kiviainesten kuljetukset tapahtuvat aluksi pääasiassa Harjulantien kautta esim. Ulvilaan.

Ottamisalue on pintamaalajiltaan osaksi kalliomaata ja kallioperäkartan mukaan se koostuu yhdestä kiviaineslajista, eli tonaliitista. Ottamisalueen kallion päällä esiintyy hiekkamoreenia. Maastossa tehtyjen havaintojen mukaan Hietikonkallion koillispuolen pintamaassa esiintyy hienoainesmoreenia. Lähiympäristön maaperä koostuu siis hiekkamoreenista ja esimerkiksi Harjulantie sijoittuu harjuaineksen päälle. Kalliomaata on pinnassa muun muassa luoteissuuntautuneena. Ottamisalueesta lounaaseen on Intermediäärinen metavulkaniitti -alue.

Ottamisalueen pinta-alasta 7 % on sammaleiden ja jäkälien peittämää kalliopintaa mutta valtaosa (93 %) on puustoista metsämaata. Maastokartta esittää aluetta osaksi avokallioiseksi mutta ottamisalueen korkeimmilla kallioalueilla on silti moreenimaita ja niillä kasvavaa puustoa ja varvikkoista kasvillisuutta. Kallion paljastumat ovat pieniä.

Maastossa ei ole virkistysmerkitystä eikä siellä esiinny polkuja. Ottamisalueen keskiosa on puuston runkokoon osalta valmis hakkuisiin. Puustoa on sen vuoksi harvennettu. Metsäalueesta koilliseen on avointa peltomaata. Pellon ja reunametsän välissä on leveä oja. Ojan viereisen metsämaan tasainen reunavyöhyke on hakattu puista.

Ottamisalue sijoittuu ympäristöön, jossa on pientä mäkisyyttä ja 5-7 metrin paikallisia korkeusvaihteluita. Ympäristö nousee laajalla alueella tasaisesti kohti Hietikonkalliota ja itse kallioalue on pääosin tasojen +38,0 … +48,0 (mpy) välillä. Ympäristöön tekee oman leimansa kallioalueen puustoisuus, joka tasoittaa visuaalisesti korkeuseroja. Koko ottamisalueella korkeustaso vaihtelee +31,5 m … +48,5 m välillä.

Alueella tai sen lähistöllä ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Alueella tai välittömästi sen vieressä ei ole luonnon-, kallion- tai moreeniensuojelualueita. Natura 2000 -verkoston aluetta ei ole vaikutuspiirissä. Lähialueilla ei ole tiedossa olevia metsälakikohteita.

Naapuritiloja on kaikkiaan kahdeksan, kun lasketaan naapuritilat kulmittain Harjulantien ylitse. Niistä useilla on pääasiassa metsätaloutta ja naapuritilojen metsämaata on yleisesti hiukan ojitettu. Maataloutta harjoitetaan pääasiassa idässä ja pohjoisessa. Lähialueille (< 500 m) sijoittuu kaksi asuinrakennusta ulkorakennuksineen.

Ottamisalueesta länteen sijaitsee lähin vakituinen asuinrakennus (Silvola). Sen päärakennus ja keskeinen käyttöpiha ovat yli 300 m päässä ottamisalueen lähimmästä rajasta ja 320 m päässä lähimmästä louhinta kohdasta. Murskaimien läheisin laskelmoitu sijainti on 350 m Silvolan talosta ja sen käyttöpihasta. Silvolan talo on aina kalliorintauksen takana, joka vähentää meluisuutta talon suuntaan. Itään sijaitsee asumaton talo (Harjulantie 456), josta on 340 m ottamisalueen rajaan, 350 m louhinta-alueen lähimpään reunaan ja 380 m murskaimien lähimpään sijaintiin. Keskeisellä lähivaikutusalueella ei ole toimitiloja, eläinsuojia, asuin- tai lomarakennuksia.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Maa-aineksen otto

Jyrki Järvenpää hakee Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta maa-aineslain (555/1981) 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 47 a §:n mukaista yhteislupaa maa-ainesten ottoon, kallion louhintaan ja murskaukseen Ulvilan kaupunkiin kiinteistölle Juho Jere 886-423-8-3.

Kallion ottaminen ja louhinta sijoittuvat kiinteistölle 886-423-8-3, kooltaan 23,26 ha. Ottamisalueen pinta-ala on 9,1 ha ja louhinta-alueen pinta-ala on 7,6 ha. Tukitoimintojen alue 1,0 ha sisältyy ottamisalueeseen. Kiviaineksia otetaan haettavalta ottamisalueelta yhteensä noin 236 700 m3ktr. Vuosittain otetaan keskimäärin noin 23 670 m3ktr. Vuotuinen ottomäärä voi vaihdella hiukan rakentamiskohteiden suuruuden ja sijainnin mukaisesti. Alueelta kuorittava pintamaa läjitetään kaivuualueen lounais-, luoteis-, pohjois- ja koillisreunoille, osaksi melusuojauksiin. Muuta maa-ainesta, joka maannoksen alla on moreenia, on laskelman mukaan 48 000 m3ktr. Lupaa haetaan 10 vuodeksi.

Louhinta ja murskaus

Ottamisalue sijoittuu naapureiden rajasta 30 metrin etäisyydelle ja länsiosassa pieneltä matkalta 10 metrin päähän, ko. naapurin suostumuksen mukaisesti. Kun ottaminen toteutetaan suunnitelman mukaisesti, ottamistoiminnasta ei aiheudu maa-aineslain 3§:ssä tarkoitettuja seuraamuksia.

Murskausta tehdään säännöllisesti 3-4 jaksossa vuosittain, arviolta 90 pv vuodessa. Murskauksen suorittaa B-luokan siirrettävä murskainlaitos, jossa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa ja käytännön kokemusta. Pölyn haitallinen leviäminen estetään mm. suojaamalla pölynlähteet peitteillä ja koteloinneilla sekä käytetään vettä prosessin pölynsidontaan. B-luokan murskainlaitos koostuu etu- ja välimurskaimesta ja jälkimurskaimesta. Tarvittaessa käytetään seulaa, joka jakaa murskeet eri lajikkeisiin.

Hakemuksen mukaan murskausta suoritetaan arkipäivisin (ma–pe) klo 07:00–22:00, porausta tehdään arkipäivisin (ma-pe) klo 07:00-21:00 ja louhinta (räjäytykset) tehdään (ma-pe) klo 10:00-16:00 välisenä aikana. Maan kaivuutöitä tehdään tilan alueella kaivinkoneilla (1-2 kpl) satunnaisesti ja tarvittaessa lähinnä pintamaan ja moreenin siirtojen osalta arkisin (ma-pe) klo 07:00-22:00 ja lauantaisin klo 08:00-16:00. Murskausta ei tehdä heinäkuun aikana (1.-31.7.) eikä joulun ja uudenvuoden aikana (20.12.-10.1.). Siten murskausta voidaan tehdä murskauksen haittaavuuden vähentämiseksi sellaisina ajankohtina, jolloin sää ja kosteusolosuhteet ovat soveltuvia mm. hienojakoisten sepelien valmistukseen. Hakemuksen mukaan ylisuuret louheet ja moreenikivet rikotetaan (ma-pe) klo 8:00-18:00. Kuormausta ja kuljetuksia tehdään ympäri vuoden (ma-pe) klo 07:00 - 22:00 ja lauantaisin klo 10.00 - 15:00. (Lauantaisin varaus vain satunnaiskuormille). Lauantaisin ei tehdä porausta, murskausta, rikotusta eikä louhintaräjäytyksiä. Laitoksella ei ole mitään toimintaa arkipyhäisin eikä sunnuntaisin.

Vuodessa tuotetaan kiviainesta arviolta keskimäärin 23 670 m3ktr. Enimmillään kiviainesta tuotetaan 236 700 m3ktr 10 vuoden aikana. Kiviaineksesta valmistetaan kalliomursketta ja -sepeliä, joita voidaan käyttää mm. alueellisessa tie- ja talorakentamisessa sekä kunnossapidossa. Päivässä murskeita kuljetetaan alueelta enintään 8 krt (á 40 tn/kuorma).

Työvaiheet ja käytettävä kalusto

Ottaminen toteutetaan laaditun suunnitelman pohjalta. Aluksi poistetaan puusto ja juurakot sekä tasataan maanpintaa, jotta alueelle voidaan luoda sopivat olosuhteet muun muassa sosiaalitilat sekä tukeva alueelle johtava tie. Toiminnassa puusto hyödynnetään tukkipuina ja nuoremmat rangat ja juuret hakkeena sekä irroitettava maanpinta melusuojauksissa. Kantava maa-aines tasataan pohjaksi tukitoimintojen alueelle.

Ottamisen eteneminen alkaa kapeana rintauksena, josta ottamista vähitellen levennetään. Työssä edetään lohko kerrallaan ja aluksi murskeita tarvitaan työmaatiehen ja pohjiin.

Kalustona ottamisalueella on murskaamon toiminta-aikana etu-, väli- (ja jälki) murskain, (seula) ja kaivinkone syöttämässä louhetta. Etukäteen tehtävänä työnä kaivinkone on rikottanut louheen iskuvasaralla eriaikaisesti. Kauhakuormaaja varastoi murskeet lajikkeiden mukaisiksi kasoiksi.

Alueella muodostuva pintamaa varastoidaan aluksi meluvalleiksi, jotka suojaavat ympäröivää aluetta melulta ja pölyltä. Alueelle ei tuoda pintamaita tai louhetta/kiviä muualta. Alueella tapahtuvasta tuotannosta johtuvat riskit on minimoitu toiminnanharjoittajan toimintatavoilla. Ne perustuvat kokemukseen kalliomaa-ainesten käsittelystä sekä ympäristön (asutus, naapurit, luonto ja maaperä) huomioimisesta.

Louhintatyöt aloitetaan poraamalla kallioon panostusta varten reiät. Kun riittävä määrä reikiä on porattu, aloitetaan räjäytyskentän panostus. Räjäytystyön suunnittelee siihen erikoistunut ammattilainen (louhintaliike) siten, että ympäristölle ei aiheudu vaaraa tärinän tai kiviheitteiden vuoksi. Kerralla louhittava kiviainesmäärä vastaa murskauslaitoksen 3-4 viikon kivilouheen tarvetta. Louhintaprosessi koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta (räjäytys) ja rikotuksesta (lohkareet pienentäminen murskauslaitosta varten). Louhe murskataan B-luokan siirrettävällä murskauslaitoksella. Valmiit murskeet ja sepelit siirretään kasoiksi kauhakuormaajalla.

Murskauslaitos koostuu ylisuurten lohkareiden rikotuksesta (kaivinkoneella ja Rammerilla tehtävä työ), etu-, väli- ja jälkimurskaimista sekä tuotannosta syntyneiden lajikkeiden varastoinnin osalta pyöräkuormaajan toiminnasta (1 kpl). Pyöräkuormaaja kuljettaa murskelajikkeet varastokasoihin, jotka sijoittuvat tukitoimintojen alueelle. Etu-, väli- ja jälkimurskaimien sijainti murskauksen alkuvaiheessa on koordinaateissa N6827660 ja E239520.

Ottamissyvyys tulee olemaan välillä +35,3 … 35,6 m. Ottamissyvyys on tarkoin harkittu. Pohjaveden tason arvellaan olevan mäkialueella läheisen pellon tasoon yhdistyvä eli eroa on n. 2,5-3,0 metriä. Murskaustoimintaa voidaan tehdä siten kuivassa ympäristössä. Pintavedet ohjautuvat pois louhoksen pohjalla etelästä pohjoiseen louhoksen pohjan muodon perusteella. Pohjan kaltevuutta muotoillaan ottamisen edetessä suunnitelmallisesti, jolloin vedet ohjautuvat aina oikein. Selkeytysaltaassa (10 m x 15 m) pohjan taso on noin +33,3, joka mahdollistaa koko toiminnan aikaisen hienojakeen laskeutumisen altaan pohjalle. Noin 150 m2 kokoisen altaan syvyys on 2,0 metriä. Suunnitelmallinen louhospohjan kaltevuus on olennainen osa alueelta muodostuvien pintavesien puhdistamisessa ja johtamisessa eteenpäin puhdistettuna avo-ojassa.

Kallion poraus tehdään 5° (asteen) kulmassa. Louhoksen sisälle päin luiskatut seinämät ovat vakaita. Kallion kielekkeelle ei jätetä räjäytysten jälkeisiä irtolohkareita. Kookkaat irtolohkareet rikotetaan iskuvasaralla (Rammer). Tarvittaessa suuri lohkare panostetaan ja räjäytetään louhoksessa. Kun suunnitelman mukainen ottaminen on louhoksessa edennyt, maisemoinnin toimenpiteet voivat alkaa tehdyn maisemoinnin suunnitelman pohjalta; ottamisalueen reunat luiskataan 1:3 -kaltevuuden mukaisesti. Pääosin rintaukset ovat melko matalia ja moreenia on maisemointia varten hyvin saatavilla.

Tukitoimintojen alue (1,0 ha) sijoittuu tulotien varteen ottamisalueen pohjois- ja koillisreunaan. Siellä sijaitsevat parakki ja tarvikevarasto. Sosiaalitiloja ei alueella tarvita, koska toiminnanharjoittaja asuu hyvin lähellä. Myös varastokasat eri murske- ja sepelilajikkeille sijoittuvat tukitoimintojen alueelle. Ottamisalueella on käytössä pääasiassa kauhakuormaaja, jolla kuormataan kuorma-autoihin ja ns. kasettiyhdistelmiin kulloinkin tarvittava määrä murskattua kiviainesta. Toiminnan eri työvaiheiden mukaiset työkoneet ja -laitteet kuten esim. porauskalusto, kaivinkone + iskuvasara, maansiirtoauto, etumurskain, välimurskain, jälkimurskain, seula ja 1-2 kaivinkonetta. Toiminnan aikana työkoneita ja tarvikkeita sijoitetaan pääasiallisesti aina tukitoimintojen alueelle. Työjaksojen päätyttyä työkoneet (pyöräkuormaaja) tuodaan tukitoimintojen alueelle taukojen ja viikonloppujen ajaksi. Arviolta 6 kk vuodessa on alueella ajoittain toiminnassa kauhakuormaaja, jolla kuormataan kuormia tai kaivinkone, jolla tehdään huoltokaivuuta eli maa-aineksen siirtoa ja kiviaineskasojen järjestelyä ko. seuraavia vaiheita ja tulevia murskauskertoja varten. Poraus aloitetaan noin 2 viikkoa ennen panostusta ja räjäytystä. Rikotus ja murskaustyö käynnistyy, kun louhe on valmista etumurskaimeen.

Pysäköinti tapahtuu parakin vieressä tukitoimintojen alueella. Voimanlähteenä alueella on polttoainekäyttöinen rekassa siirrettävä generaattori. Alueella käytetään korjauksiin pientyökaluja, jotka ovat sähkö-, akku- tai polttomoottorikäyttöisiä. Koska toiminta on ympärivuotista, tarvitaan alueen kunnossapitoa varten vastaavaa kalustoa mm. auraus- ja korjauskalusto. Alueella tehtävää tela-alustaisten laitteiden siirtoon käytetään lavettia ja kuorma-auton lavoja.

Raaka-aineet

Alueen pölyämistä hillitään tarvittaessa selkeytysaltaaseen kertyneellä pintavedellä. Tarvittaessa alueelle voidaan tuoda puhdasta vettä säiliöauton vesitankissa. Puhdas käyttövesi (juomavesi) tuodaan alueelle pienissä 10–30 litran kanistereissa. Pölyämistä vähennetään porauksen aikana koteloidulla porausjärjestelmällä ja murskauslaitoksessa pölylähteiden kattein, peittein ja koteloinnein sekä suihkuttamalla kesäaikana tarvittaessa murskausprosessiin vettä.

Varastokasat on suunniteltu sijoitettaviksi suunnitelman mukaisille paikoille lähelle alueen tulotietä. Varastokasat vähentävät työkoneista aiheutuvaa melun/pölyn leviämistä. Varastoitava kiviainesmäärä on arviolta enintään 12 000 m3ktr, joka vaihtelee vuosikierron mukaisesti. Kun murskaus aloitetaan, murskataan ensiksi karkeita murskeita (0-125 mm, 0-90 mm ja 0-63 mm) ja varastoidaan ne soveltuvaan kohtaan tukitoimintojen alueelle. Hienoja murskeita (0-32 mm, 0-16 mm ja 0-11 mm) ja seulottuja sepelilajikkeita tehdään vuosittaista menekkiä vastaavat määrät. Ne sijoitetaan myös tukitoimintojen alueelle.

Polttoaineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi

Toiminnanharjoittaja varastoi pieneriä öljytuotteita ja voiteluaineita ottamisalueella kaivu- ja murskausjaksojen aikana. Poltto- ja voiteluaineet sekä mahdolliset kemikaalit ja vaaralliset jätteet varastoidaan lukitussa paikassa varikolla (eli poissa ottamisalueelta) ja käsitellään siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, vesistöön, maaperälle tai muulle ympäristölle. Ne tuodaan alueelle laitteistoa ja niiden aikaista käyttöä varten ja poistetaan alueelta varikolle, kun niitä ei toiminta-alueella enää tarvita. Jos murskauksen aikana alueella tarvitaan tankkauspistettä, voidaan alueella pitää kaksoisvaipallista siirrettävää polttoainesäiliötä. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä tai säiliöt sijoitetaan suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Polttoainesäiliöt varustetaan ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Polttoainesäiliöiden laitteet ovat lukittavissa ja säiliöt pidetään hyvässä kunnossa. Murskausasemassa on kiinteä polttoainesäiliö, joka täyttää työkoneille asetetut vaatimukset. Polttoaineiden varastopaikan läheisyyteen varataan riittävä määrä imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Koneiden ja laitteiden tankkaus-, huolto- ja säilytyspaikat suojataan asiallisesti. Vaativampaa työkoneiden ja laitteiden korjausta vaativat toimenpiteet suoritetaan soveltuvissa huoltoliikkeissä tai omalla varikolla. Murskaimen huoltotoimenpiteet tehdään pääsääntöisesti ottamisalueella.

Sähkö hankitaan aggregaatista ja arvion mukaan sähkönkulutus on n. 4,2 MWh haetun 90 päivän murskausajan puitteissa. Aggregaatti sijoittuu suljettuun perävaunuun.

Nallit ja räjähdeaineet tuodaan alueelle vain räjäytystyön ajaksi. Nalleja tai räjähdysaineita ei säilytetä alueella eikä ilman valvontaa. Kerralla panostetaan soveltuvan kokoinen kenttä ja se räjäytetään ennen työpäivän päättymistä. Räjäytyksistä ilmoitetaan lähimmille naapureille etukäteen.

Liikennöinti

Tiestö alueella on ollut pitkään samankaltainen. Harjulantieltä on ottoalueelle metsätieyhteys, joka oli 2021 lopussa pituudeltaan 100 m. Vuosina 2022–2023 yhteys parannettiin pituuden, kantavuuden ja leveyden suhteen, jotta sen kautta voitiin tuoda mm. alkuvaiheessa tarvittavaa kalustoa (harvesteri, kaivinkoneet ja kuorma-autot). Olemassa olevasta liittymästä on hyvät yhteydet ja näkymät Harjulantielle, joka on kyseisessä kohdassa sopivalla tavalla kaarevalinjainen. Harjulantie on asfalttipintainen yhdystie nro 2550. Tien käyttö ei vaikuta muuhun liikenteeseen Harjulantiellä.

Raskas liikenne muodostuu kalliokiviainesten kuljetuksista sekä lavetilla tapahtuvista kaivinkoneiden, murskaimien ja pyöräkuormaajien siirroista. Kiviaineskuljetuksien määrät riippuvat rakentamisen määrästä alueellisesti ja ajallisesti. Voimakkaan rakentamisen aikana kuljetuksia on keskimääräistä enemmän ja vähäisen rakentamisen aikana keskimääräistä vähemmän. Alueelle johtava tie on murskepintainen ja muut tiet kestopäällysteisiä teitä. Tieyhteys ottamisalueelle parantuu toiminnan alkuvaiheessa.

Kaivannaisjätteet

Ottamisalueelle on laadittu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Siinä esitetään pintamaiden sijoittelupaikat ennen kuin murskaustyö aloitetaan. Kaivannaisjätteet sijoitetaan kaivualueen reunoihin, painotuksena vallit länsi- ja itäreunoilla.

Pintamaat ovat puhtaita maan päältä kuorittuja luonnonmaita - kivikkoa, moreenia, kariketta ja humusta. Pintamaita ja moreenia siirretään säännöllisesti niiden läjityspaikoille, meluvalleiksi. Pintamaat sijoittuvat ottamisalueen reunan/rintauksen eteen, maanpintaan. Läjitysalueiden yhteispinta-ala on noin 0,25 hehtaaria. Ottamisen edettyä pidemmälle niitä käytetään luiskien rakentamiseen alueen rintauksia vasten. Pintamaat ovat pysyviä myös väliaikaisesti läjitettynä eikä niistä valu haitta-aineita alueelle tai sen ulkopuolelle. Jätealueen pintamailla tehdään maisemointia ottamisalueen luoteisesta reunasta ja läntisestä kulmasta aloittaen. Jälkihoito toteutetaan ottamissuunnitelman mukaisesti.

Jälkihoitotyöt ja maisemointi

Louhintasuunnitelman mukaan rintauksen suurin korkeus olisi luoteisella reunalla. Kun Ehvaan tilan louhinta päättyy, nähdään tämän rintauksen pitäminen tärkeänä pystysuorassa muodossa, jolloin sen yläpuolinen suojaus (kiveys tai aita) jätetään alueelle. Pohjalle voidaan jättää moreenimaata, jossa puusto voi kasvaa ja se puolestaan maisemoi siten kallioseinämän reunaa. Lounaisen kalliorintauksen keskikorkeus on noin 5,5 metriä ja vastaavasti kaakkoisreunalla 5,0 metriä ja koillisreunassa keskikorkeus on 1,5 metriä.

Alueelle ei tuoda loppuvaiheessa muualta irtaimia maalajeja läjitettäväksi. Arviolaskelman mukaan maa-aines riittää hyvin maisemoinnin omavaraisuuteen.

Ottamisalueen reuna-alueet sopeutetaan ympäröivään maisemaan luiskaamalla reunat 1:3 kaltevuuteen. Toiminnan etenemisen aikana kuorittuja pintamaita käytetään luiskien muotoiluun.

Maisemointitoimenpiteitä aloitetaan louhoksen normaalin toiminnan aikana, työn teknisten edellytysten ja yleisjärjestelyjen puitteissa. Lopputilanteen mukaista muotoilua varten tarvittava pintamaakerros on laskettu saatavan alueelta. Tarkoituksena on hyödyntää kiviä ja moreenia. Ottamisalueen lounaisella sivustalla olevan irtaimen maa-aineksen paksuudesta ei ole täyttä varmuutta, mutta paksuuden vaihtelun arvellaan olevan noin 0,8 m … 1,4 m. Kuvassa 4. esitetään näkymä Harjulantieltä päin katsottuna kohti ottamisalueen eteen jäävää metsää. Näin ollen, kun metsää ei enempää poisteta, maisema säilyy kuvan osoittamassa kunnossa luvan alusta luvan loppuun saakka. Varsinainen maisemointi jää metsäalueiden taakse piiloon.

Tarvittaessa voidaan louhokseen jättää suurta räjäytyslouhetta, joka tukevoittaa luiskien pohjarakenteen. Tavoite ja suunnitelma tarkistetaan aina uuden pintamaiden kuorintajakson alussa/päättyessä. Maisemointia tekee maanomistaja.

Alue palautetaan toiminnan päätteeksi metsätalouskäyttöön.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN

Maisema, ympäristö- ja luonnonolosuhteet

Ottamisalue ei sijoitu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Nykyinen maisemakuva muodostuu metsäisestä ympäristöstä. Lähimaisema ottamisalueella on sulkeutunutta ja metsäistä mäkimaastoa.

Hietikonkallion alueen puusto ja kasvillisuus tarkistettiin elokuu- ja lokakuussa 2021 ja päivitettiin useiden ohjekirjojen ja oppaiden perusteella kaikkiaan 7 maastopäivän aikana vuoden 2023 kuluessa. Tarkistuksessa alue todettiin puustoltaan ja kasvillisuudeltaan tavanomaiseksi. Alueelta löydettiin ko. kasvillisuusvyöhykkeelle tyypillistä puustoa, kenttä- ja pohjakerroksen tyyppilajistoa, mutta ei suojeltuja kallioiden tai paisterinteiden kasvi- tai eläinlajeja. Selvitysalueelta puuttuvat vanhat metsät kokonaan eikä ottamisalueelle tai sen lähivaikutusalueelle sijoitu kallio-, suo- tai metsäluontotyyppejä, jotka olisivat luonnonarvoiltaan poikkeuksellisia. Alueella ei ollut kolopuita, maapökkelöitä, arvokkaita kosteikkoja eikä kallioalueiden kasvilajeja. Puulajeista tyypillisimmät ovat mänty ja kuusi, joiden lomassa kasvaa hieskoivua, rauduskoivua, pihlajaa, haapaa ja raitaa. Kenttäkerroksessa varpukasvillisuutta edustavat mustikka, puolukka, kanerva ja paikoin juolukka. Alueella heinikkoisuutta esiintyy mutta lajisto on tavanomaista ja tyypillistä. Metsissä kasvaa lisäksi mm. metsätähtimöä, käenkaalta, oravanmarjaa, kultapiiskua, metsäkortetta ja vanamoa. Ottamisalueelle tehtyjen hakkuiden alueilla heinävaltaisuus on jo lisääntynyt. Pohjakerroksen tyyppilajeja ovat pallero- ja harmaaporon-, hirvenjäkälä ja seinä-, karhun-, metsäkerros- ja kynsisammal. Hietikonkallion kalliomaa on pääosin peitteellinen eikä kallioalue edusta poikkeuksellisen kaunista avokalliota, ei ole metsälain mukainen vähätuottoinen kallioalue eikä omaa jyrkänteitä tai luonnon- tai kulttuurimaiseman erityisiä arvoja.

Luontoselvityksen mukaan ottamisalueelle tai sen lähialueelle ei sijoitu suojelullisesti arvokkaita luontotyyppejä tai lajeja. Luontoselvitykseen liittyvät keskeiset lajiselvitykset tehtiin luontotyyppitarkasteluna, ja esimerkiksi lepakoille, liito-oraville tai sammakoille soveltuvia alueita ei sijoitu ottamisalueelle tai sen reunan välittömään läheisyyteen. Olemassa olevat ojat metsäalueella ja pellon reunassa mahdollistavat (rusko)sammakoiden normaalit liikkeet ottamisalueen ulkopuolella. Lintujen osalta kallioalueella ei ollut havaintojen mukaan erityisen suurta merkitystä havaituille linnuille pesintäpaikkana, koska lajit pesivät pääosin tilan 8-3 koillisissa metsiköissä. Keskeiset huomionarvoiset luontokohteet säilyvät alueella muuttumattomina maa-ainesten otosta huolimatta.

Ottamistoiminnan vaikutuspiirissä ei ole suojeltuja luonto-, pohjavesi ja ympäristökohteita tai muinaisjäännöksiä. Ne sijoittuvat yleisesti kauemmaksi ottamisalueesta. Etäisyys ottamisalueelta luonnonarvojen kannalta arvokkaaseen geologiseen kohteeseen on yli 550 metriä, lähimpään luonnonsuojelualueeseen yli 860 metriä ja lähimpään pohjavesialueeseen yli 480 metriä. Lähimmillä muinaismuistoilla on yli 1,8 km etäisyyttä ottamisalueen lähimpään reunaan. Keskeiset huomionarvoiset luonto-, pohjavesi ja ympäristökohteet säilyvät alueella muuttumattomina maa-ainesten otosta huolimatta. Lähimmät metsäalueet eivät edusta poikkeuksellisia luontoarvoja, metsälain mukaisia kohteita eikä maisema-arvoja.

Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen

Ottamisalueelle tehtiin melumallinnus, josta näkyy lähtötilanteen mukaiset ympäristöön leviävät äänitasoalueet. Mallinnuksen on tehnyt Lemitor-yhtiö (Wroclaw, Puola) Pohjoismaisen standardin mukaisesti. Mallinnuksen pohjalta havaittiin, ettei haittaavan korkeita meluarvoja esiintynyt loma-asuntojen tai asuintalojen käyttöpihoilla.

Suunnitelman mukainen lähtötilanteen mallinnus osoittaa, että luvanvaraisen toiminnan sijoittaminen ottamisalueelle on mahdollista. Jos toiminta-alueella tai sen ympäristöstä havaitaan muutoksia, jotka voivat vaikuttaa viihtyisyyteen tai terveyteen, raportoidaan poikkeavat tilanteet, kerätään havainnoista tietoa, tehdään suunnitelma ja ratkaistaan ongelma parhaalla soveltuvalla tavalla.

Maaperä

Toiminnalla ei ole vaikutuksia alueen maaperään. Vaikutuksina voivat olla lähinnä pintamaahan onnettomuuden seurauksena joutunut öljy, voiteluaine tms. Sellaisten varalta ajoneuvoihin ja varikolle on varattu imeytysaineet ja erilaisilla laitteilla pintamaa (murske/sora) voidaan nopeasti puhdistaa.

Pohja- ja pintavedet

Pintavesien suojelun osalta tärkein tavoite on välttää kaikki muutokset ojaveden laadussa ja vesien hallinnassa. Tavoitteen saavuttamiseksi ottamisalueen pintavedet ohjataan selkeytysaltaan kautta, joka sijoittuu ottamisalueen reunaan. Laskutusallas pidättää suurimman osan kiintoaineista. Selkeytysaltaasta vesi purkautuu hitaana ylivirtaamana metsäojaan ja siitä edelleen 365 metrin pituista hakijan omalla tilalla sijaitsevaa ojaa pitkin Harjulantien varren ojaan. Vasta etäämpänä 970 metrin päässä sijaitsee Palusjärven eteläosan ruovikoitunut kosteikkoalue, jonne kaikki ojien vedet laskevat (mm. maatalousalueilta ja Harjulantien varrelta). Palusjärvi on säännöstelty järvi, jonka keskitaso on 30,5 m (vaihteluväli 29,62 m - 30,62 m).

Ottamisalueella ei ole vedenoton kannalta tärkeitä 1 tai 2 -luokan pohjavesialueita. Lähimmän 1 -luokan pohjavesialueen pohjaveden ulkoraja sijoittuu 480 metrin päähän ottamisalueesta ja varsinainen pohjaveden muodostumisalue 635 metrin päähän ottamisalueesta.

Alueelle muodostuneiden pintavesien hidastettu valunta selkeyttää alueelta poistuvan veden hyvin. Alueella vesi virtaa etelään eikä toiminnasta synny maastossa ja laskelmallisesti tehdyn tilannearvion mukaan päästöjä pohja- tai pintavesiin.

500 m etäisyydellä ottamisalueen reunoista ei ole tullut tietoon yksityisiä kaivoja tai poravesikaivoja eikä lampia tai lähteitä, joihin voisi selvitysten mukaan kohdistua ympäristövaikutuksia.

Melu ja tärinä

Melua aiheuttavista lähteistä keskeisimmät ovat kallion poraus, lohkareiden rikotus ja louheen murskaus. Louheen ja erikokoisten kiviainesten kuormaamisesta aiheutuu melua, samoin kuin kauhakuormaajan moottorista ja kauhan tyhjentämisestä. Kauhakuormaajan peruutuksen varoitusääni aiheuttaa kovan äänen (turvallisuusvelvoite). Kun murskauslaitos on paikalla ja toiminnassa, melua aiheutuu louhesyötteestä, murskauksesta ja seulomisesta. Melua tuottavat vielä kiviainesten vieminen kasoihin, kuormaaminen kuorma-auton lavalle ja kuljettaminen.

Alueelle tehdyn melumallinnuksen mukaan lähimpien asuntojen käyttöpihoille muodostuvat keskiäänitasot ovat alle raja-arvojen. Melumallinnuksen tulokset alittavat ns. Muraus-asetuksen mukaisen raja-arvon 55 dBA kaikkien asuntojen lähimmillä julkisivuilla ja muissa rakennuskohteissa 45 dBA sekä Joutsijärven ns. hiljaisen alueen länsireunan alueilla 27 dB … 29 dB, vaikka esimerkiksi metsäisyyttä tai varastokasoja ja rikotuksen taukoja ei ole mallinnuksessa huomioitu. Tätä melumallinnusta voidaan täydentää tarvittaessa melun mittauksilla, varsinaisista lähimmistä mahdollisesti häiriintyvistä kohteista (käyttöpihat 4 kpl), jos murskauksen olosuhteet olennaisesti muuttuisivat. Louhinnan edetessä melun muodostuminen vähentyy suojaavan kalliorintauksen vaikutuksesta.

Räjäytykset suunnitellaan kenttäkohtaisesti panostajan toimesta. Niissä huomioidaan mahdollisesti häiriintyvien lähikohteiden etäisyydet sekä havainnot kallion ja maaperän tärinän siirtyvyydestä rakennusten rakenteisiin. Räjähdyksen aiheuttama tärinä ei siten suurella todennäköisyydellä aiheuta vaurioita lähimmissä rakennetuissa kohteissa. Mahdolliset häiriintyvät kohteet on tarkoitus katselmoida, sillä ennakkokatselmointi on usein keskeistä (mahdollisissa) ristiriitatilanteissa. Räjäytykset tehdään räjäytystöitä koskevien määräysten ja säännösten mukaisesti (panostaja). Räjäytykset tehdään siten, että ilmaan lentäneet ampukivet eivät suuntaudu naapuritilojen puolelle. Räjäytysmattoja käytetään tarvittaessa estämään ylöspäin ja naapurustoon (metsä- ja peltoalueet) suuntautuvien ampukivien leviämistä.

Murskauslaitoksen aiheuttama melu-, tärinä- ja pölyhaitat minimoidaan siten, että niistä ei aiheudu haittaa ympäristön asutukselle, luonnolle tai liikenteelle. Melun ja pölyn leviämiseen vaikutetaan ensisijaisesti murskauslaitoksen ja murskeiden varastokasojen sijoittelulla suhteessa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Melua vähennetään kaluston säännöllisellä ylläpidolla ja huollolla sekä melumallinnuksen mukaisesti murskauslaitos sijoitetaan jo alkuvaiheessa alimmalle kaivutasolle. Pölyämistä vähennetään siirrettävän murskauslaitoksen pölylähteiden kattein, peittein ja koteloinnein sekä lisäämällä vettä tarvittaessa murskausprosessiin.

Päästöt ilmaan

Alueelta haetaan murskeita lähtökohtaisesti Koneurakointi Jyrki Järvenpään kuorma-autoilla tai hankekohtaisesti muilla kuorma-autoilla tai kasettiyhdistelmillä. Nämä pääasialliset noudot tehdään kuorma-autoilla ja täysperävaunuyhdistelmillä (kasettiautot), jotka kuuluvat Euro IV ja V -luokkiin sekä N2 tai N3-luokkiin. Alueella käytettävien laitteiden, koneiden ja ajoneuvojen perusteella ilmaan johtuvat päästöt on laskelmoitu seuraavasti:

Päästöjen puhdistaminen tapahtuu polttomoottoreiden katalysaattoreiden/suodattimien toimesta ja lähinnä liikenteellisestä näkökulmasta.

Jätteet

Toiminnanharjoittaja tekee itse murskauksen ja ilmoittaa syntyvien jätteiden määrät ja tiedot jätelajikkeittain (mm. sekajäte, metalliromu, hydrauliöljyt, voiteluöljyt, kiinteät öljyjätteet, akut ja muut vaaralliset aineet) asianmukaisesti eteenpäin Ulvilan Ympäristövalvontapalveluihin. Kaikkien lajiteltujen jätteiden (mm. jäteöljyt, kemikaalit ja voiteluaineet) noudon/huollon tekee Lassila & Tikanoja.

Vaarallisiksi luokiteltavista jätteistä pidetään kirjanpitoa. Siitä ilmenee jätteen laatu, varastointi, kuljetus, vastaanotto ja päivämäärät sekä allekirjoitukset tapahtumaketjun vastuuhenkilöiltä. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja -asetusta.

Roskat kuljetetaan alueelta pois ja alue pidetään siistinä alueelle järjestetyn roskien keräyspisteen myötä. Jäteöljyt kerätään talteen ja toimitetaan kierrätykseen tai käsittelyyn. Alueen yleinen ilme ja järjestys pidetään selkeänä.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Alueella pidetään riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa imeytystarkoitukseen kehitettyä imeytysainetta. Alueella varaudutaan käyttämään myös öljynkeräysvälineitä öljyvahingon tai polttoainetapaturman varalta (esimerkiksi Konto -ajoneuvopakkaus). Työnaikaiset vahingot ja riskit eliminoidaan ennalta varaamalla tukitoimintojen alueelle, kuorma-autoihin ja työkoneisiin imeytysaineet -rakeet ja -turpeet. Polttoaineiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikat suojataan tarvittaessa tiivisasfaltilla tai polttoaineiden kemiallista vaikutusta kestävällä muovialtaalla. Alueella varaudutaan murskausjaksojen aikana ns. PiMa-lavaan ongelmatilanteissa. Tiivis avolava on olemassa sitä varten, että sinne nostetaan ongelmatilanteessa öljyllä pilaantunut maa- tai kiviaines kauhakuormaajalla/kaivinkoneella. PiMa-lava tarkistetaan ja tyhjennetään pilaantuneen maan käsittelyyn erikoistuneessa jätekeskuksessa. Polttoaineiden varastopaikan läheisyyteen varataan riittävä määrä imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten.

Riskeihin varaudutaan ennalta mm. selventämällä kussakin työvaiheessa esiintyvät mahdolliset riskitilanteet. Mikäli poikkeustilanne kuitenkin sattuu, toiminta pysäytetään. Tuolloin paikallistetaan vika tai vuoto ja korjataan se. Onnettomuuksista tehdään välittömästi ilmoitus pelastus- ja ympäristöviranomaiselle. Samassa yhteydessä aloitetaan torjuntatoimet, joilla voidaan rajata ja vähentää ympäristöön aiheutunut vaurio sekä lopulta poistaa aiheutunut vahinko kokonaan.

Tulipalojen varalta alueelle varataan ensisammutuskalusto ja polttonesteiden vuodon varalta imeytysaineita riittävästi. Häiriötilanteissa tehdään vaadittavat ilmoitukset ympäristöviranomaiselle ja hätäkeskukselle.

Alueen luiskaamattomat vaaralliset rintaukset suojataan maastossa työn ajaksi huomioverkolla tai lippusiimalla. Vaihtoehtoisesti suojaus voi olla pysyvä metalliverkko. Ottamisalueen ympärille tulee asentaa varoituskylttejä (vrt. työmaa-alue/jyrkänne/tms.). Alueen tulotien varrelle asennetaan ensimmäisenä vuotena avattavissa oleva puomi. Ottamisalueen maastoon merkintä ja aitaus auttavat sekä louhinnan järjestämistä että estää luvatonta kulkua.

Tarkkailu

Ympäristöhaittoja tarkkaillaan viranomaisten asettamien lupaehtojen mukaisesti. Tarvittaessa alueella voidaan ryhtyä nopeasti toimiin, jotta alueella mahdollisesti tapahtuneet ympäristöhaitat voidaan tutkia, pienentää ja poistaa.

Tarkkailu muodostuu toiminta-aika seurannasta, tuotantomäärien tarkkailusta ja raportoinnista sekä ulkopuolisten urakoitsijoiden (poraus- ja panostusurakointi) tekemien omien mittaus- ja tarkkailuvelvoitteiden puolesta.

Toiminnanharjoittaja tarkkailee itse mm. louhosalueella ja ottoalueella tapahtuvia muutoksia käytön aikana ja arvioi tilannetta myös ilmaan ja vesistöön kohdistuvien päästöjen kannalta. Asiaan kiinnitetään erityistä huomiota metsäluonnon palautumista ajatellen. Ottaminen keskeytetään tarvittaessa, jotta alueelle voidaan kutsua Ulvilan ympäristövalvontapalvelujen valvova ympäristöviranomainen arvioimaan tilannetta.

Päästö- ja vaikutustarkkailua voidaan tehdä tarvittaessa pintavesien poistouomasta eli selkeytysaltaan purkuvedestä, kun selkeytysallas on valmistunut. Kahtena ensimmäisenä toimintavuonna otetaan vesinäytteet toukokuussa lännessä sijaitsevasta porakaivoista. Koillisen porakaivosta ei ole tarvetta ottaa näytettä, koska se sijoittuu eri kalliojaksoon ja välissä on savisia peltomaita. Jatkossa porakaivoa tutkittaisiin joka toinen vuosi. Melun mittauksia voidaan tehdä lähimpien asuintalojen käyttöpihoilta toiminnan alkaessa ja tärinää voidaan mitata lähimpien asuinrakennusten kivijalkaan asennettavalla tärinämittarilla.

Ottamistoiminnan aikana seurataan mahdollisia muutoksia kallion rakenteessa, kerroksien esiintymistä ja sijoittumista sekä havaintoja kallion rakoiluista. Riskien osalta tehdään seurantaa jatkuvasti alueella työskennellessä.

Louhinnasta ja kiviainesten otosta pidetään käyttöpäiväkirjaa, mistä ilmenee louhintajaksot, otetun kiviaineksen määrät ja laadut, havainnot kallion ruhjeisuudesta louhoksessa ja tehtyjen tutkimusten ajankohdat. Poistuvan veden laatua tarkkaillaan silmämääräisesti viikoittain. Poikkeukselliset havainnot kirjataan koko toiminnasta.

PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMINEN

Kiviainestoiminta on suunniteltu siten, että se vastaa soveltuvasti julkaisussa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) – Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa (SY 25/2010) esitettyjä kiviainestuotannon parhaita käyttökelpoisia tekniikoita ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä. Toiminnassa huomio kiinnitetään mm. nykyaikaisen kaluston käyttöön, ympäristökuormituksen vähentämiseen, jätteiden lajittelemiseen, vaikutusten ennakoimiseen, riskien ja vaarojen ennalta ehkäisemiseen, B-luokan murskaimien kotelointeihin ja suojauksiin sekä hyödynnetään pölyn ja melun hallintaan maastonmuotoja, varastokasoja, meluvalleja, puustoa ja murskauslaitoksen suuntausta.

Räjäytystyön ja murskauksen jälkeen vältetään kiviaineksen turhaa siirtelyä. Pölyämistä vähennetään lisäämällä vettä murskauksen aikana. Toiminta-alueen teitä kastellaan tarpeen vaatiessa samoin kuin hienojakoisia murskekasoja. Ennen kuljettamista lisätään tarvittaessa vettä kuorman päälle tai kuorma suojataan peitteellä hillitsemään kuljetuksen aikaista pölyämistä.

Alueelle tehdyn melumallinnuksen mukaan toiminnot soveltuvat alueelle sijoitettavaksi.

Parasta käyttökelpoista tekniikkaa sovelletaan paitsi liikuteltavan murskauslaitteiston, lohkareiden rikottamisen ja murskaustyön yleisen toiminnan lisäksi myös siihen, että poraus- ja panostusurakoitsijat keskittyvät velvoitteisiinsa ja tekevät työnsä tavalla, joka ei aiheuta haittaa maanomistajan tai naapuritilojen puustolle, maaperälle tai teille.

ASIAN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Ulvilan kaupungin internet -sivuilla 13.9. – 20.10.2022 välisenä aikana sekä täydennyksistä 17.11. – 27.12.2023 välisenä aikana. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Ulvilan Seutu –lehdessä 14.9.2022. Hakemuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Ulvilan kaupungintalolla ja Ulvilan kaupungin internet -sivuilla.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty määräaikaan mennessä muistutuksia tai mielipiteitä. 

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot terveydensuojeluviranomaiselta, Satakunnan museolta, Satakuntaliitolta ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Lisäksi hakemuksen täydennyksistä pyydettiin lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja Satakuntaliitolta.

Terveydensuojeluviranomainen esittää lausunnossaan seuraavaa:

”Toiminta ei saa aiheuttaa melu-. pöly tai muuta terveydensuojelulain tarkoittamaa haittaa toiminnan vaikutuspiirissä oleville.

Öljy ja muut käytössä olevat haitalliset kemikaalit ja jätteet tulee säilyttää ja varastoida niin, että mahdolliset päästöt maaperään voidaan estää.

Louhintataso tulee pitää ilmoituksen mukaisena. Lähimmistä talousvesikaivoista tulee ottaa vesinäytteet ennen ottamistoiminnan alkamista ja kaivojen kunto tulee tarkistaa. Räjäytystoiminta voi aiheuttaa ongelmia kauempanakin sijaitseville kaivoille.”

Satakunnan museo esittää lausunnossaan seuraavaa:

”Suunnittelualueella ei muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan ole

muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Satakunnan Museo huomauttaa, että alueen arkeologinen selvitys on vanhentunut, eikä enää vastaa maankäytön suunnittelun pohjaksi vaadittavaa selvitystä. Suunnittelualueen melko pieni koko kuitenkin mahdollisti alueen tarkastamisen museon toimesta. Tarkastuksessa ei havaittu muinaisjäännöksiä.

Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä kulttuurimaisemia tai rakennetun ympäristön arvoalueita. Lähinnä sijaitseva arvoalue on maakunnallisesti arvokas Paluksen kylä ja kulttuurimaisema, jonne on matkaa n. 1 km.

Satakunnan Museo pitää tärkeänä, että suunnittelualueen reunaan ottamisalueen ja tukialueen sekä tien väliin jää puustoinen vyöhyke estämään maisema-, melu- ja pölyhaittaa. Museolla ei ole muuta huomautettavaa lupahakemuksesta.”

Satakuntaliitto esittää lausunnossaan seuraavaa:

”Vireillä olevan lupahakemuksen kohteena olevalle alueelle haetaan maa-aines- ja ympäristölupaa kalliokiviaineksen ottoon ja kalliolouheen murskaukseen 10 vuodeksi.

Hakemuksen tarkoittama alue sijoittuu Satakunnan maakuntakaavassa osoitetulle luontomatkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv3, Joutsijärven järvi- ja metsäalue). Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueiden käytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja vyöhykkeen vetovoimaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vyöhykkeen erityisominaisuudet ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen.

Suunnitelmaselostuksen liitteenä on ote Satakunnan maakuntakaavasta ja liitteessä on todettu alueen sijoittuminen Satakunnan maakuntakaavassa osoitetulle luontomatkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv3, Joutsijärven järvi- ja metsäalue). Satakuntaliitto toteaa, että hakemusta koskevassa suunnitelmaselostuksessa ei ole kuitenkaan käsitelty kalliokiviaineksen oton eikä louhinnan ja murskauksen aiheuttamia vaikutuksia edellä mainitulle luontomatkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv3, Joutsijärven järvi- ja metsäalue). Ottamista ja murskaustoimintaa koskevaa suunnitelmaselostusta tulee täydentää luontomatkailun kehittämisvyöhykettä (mv3) koskevan suunnittelumääräyksen tarkoittamalla tavalla ja samalla tulee arvioida hakemuksen mukaisen ottamisen ja murskauksen vaikutuksia kyseiselle luontomatkailun kehittämisvyöhykkeelle.

Luontomatkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv3) kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös suunnitellun hankealueen läheisyyteen sijoittuvat Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut luontomatkailuun ja virkistyskäyttöön liittyvät merkinnät (virkistysalue V, ohjeellinen ulkoilureitti), mitkä ilmentävät monin tavoin kyseisen luontomatkailuvyöhykkeen virkistyskäytöllistä ja matkailullista merkitystä. Lisäksi Joutsijärven pohjoisosiin ja samalla luontomatkailun kehittämisvyöhykkeen (mv3) sisään ja osalle virkistysaluetta (V) sijoittuu

Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu melutasoltaan hiljainen alue (hil). Melutasoltaan hiljaista aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen ja sen lähiympäristön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen säilymiseen siten, että luonnon äänien ja hiljaisuuden kokeminen on mahdollista.

Lisäksi Satakuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että vakituisia asuinrakennuksia sijoittuu alle 500 metrin etäisyydelle suunnitellusta murskaamosta. Muraus-asetuksessa (800/2010) säädetään yksityiskohtaisesti kiven murskaamoon ja louhintaan liittyvistä suojaetäisyyksistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä.

Satakuntaliitolla ei ole muuta huomautettavaa lausunnolla olevasta maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta.”

Varsinais-Suomen ELY-keskus esittää lausunnossaan seuraavaa:

”Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että lupahakemus on puutteellinen luontoselvityksen osalta. Puutteellisen hakemuksen perusteella lupaa ei tule myöntää.

Luontoselvitystä tulee täydentää oikea-aikaisella luontodirektiivin lajien selvityksellä (liito-orava, viitasammakko ja lepakot) sekä linnustoselvityksellä (pesimälinnusto). Erityisesti tulee selvittää, onko alueella mehiläishaukan pesää.

Lisäksi lupakäsittelyn yhteydessä tulee kuitenkin huomioida ainakin seuraavaa:

- 500 metrin etäisyydelle suunnitellusta ottamisalueesta ja murskaamosta sijoittuu kaksi asuin/vapaa-ajan rakennusta. Lupahakemuksessa esitetyt toiminta-ajat poikkeavat MURAUS-asetuksesta asetetuista toiminta-ajoista. Lupapäätöksessä toiminta-ajat tulee asettaa MURAUS-asetuksen mukaisesti.

- Melumallinnuksen tulokset tulee varmistaa melumittauksilla toiminnan alkaessa. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa melulle altistuvien kohteiden piha-alueilla ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja. Mikäli melutasot ylittyvät, ei toimintaa tule jatkaa ennen kuin toiminnanharjoittaja on tehnyt riittävät toimenpiteet meluhaitan vähentämiseksi. Melumittauksen perusteella tulee myös arvioida melutarkkailun jatkotarve.

- Lupahakemuksessa esitettyjen karttojen perusteella ottamisalueeseen ei ole sisällytetty kaikkia pintamaan varastointialueita. Kaikki varasto- ja tukitoiminta-alueet tulee rajata ottamisalueeseen kuuluvaksi ja sitä koskevien jälkihoito- ja maisemointimääräysten piiriin.

- Ottamisalueen maisemointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ottaen huomioon hankkeen sijainti maakuntakaavan matkailun kehittämisvyöhykkeellä ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen välisellä alueella. Ottamisalue sijoittuu siten, että sillä on vaikutusta Harjulantieltä avautuviin näkymiin. Ottamissuunnitelmassa tulisi havainnollistaa, miltä alue näyttää sekä toiminnan aikana että maisemoinnin jälkeen. Riittävän suojapuuston säilyttäminen (ja tarvittaessa istuttaminen) on tärkeää.

- Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että maa- tai kallioperään tai pohja- tai pintaveteen ei pääse ympäristölle haitallisia aineita. Lähialueen vesistöt (mm. Palusjärvi) ovat matalia ja on syytä varmistua, ettei niihin kohdistu haitallisia vaikutuksia.

- Kaikki ottamisalueelta kulkeutuvat valuma- ja suotovedet tulee vesistökuormituksen vähentämiseksi ohjata maastoon rakennettavan laskeutusaltaan kautta. Toiminnan vaikutuksia pintavesiin tulee tarkkailla laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä vuosittain. Vesinäytteistä tulee analysoida ainakin pH, typpiyhdisteet, CODMn, sähkönjohtokyky, sameus ja öljyhiilivedyt.

- Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että alueen ojarakenteet pysyvät toimintakuntoisina eikä vesien johtamisesta aiheudu virtausreitin varrella olevien maiden vettymistä tai muuta vahinkoa.

- Louhittavan alueen reunat jätetään ennen maisemointia lähes pystysuoriksi. Jyrkistä seinämistä ei saa aiheutua sortumavaaraa tai muuta riskiä ihmisille tai eläimille. Luonnossa liikkujien turvallisuuden varmistamiseksi kaivualueen jyrkät ottorintaukset tulee merkitä ja tarvittaessa suojata aidalla jo ottamistoiminnan aikana. Yli 1,5 m korkeat rintaukset tulee merkitä maastoon joko suoja-aidalla tai lippuvaijerilla ja yli 3 m korkeat ottorintaukset tulee suojata kiinteällä aidalla.

- Alueelta kuoritut pintamaat eivät aina riitä maannoskerroksen

muodostamiseksi kaivualueen luiskiin ja pohjalle, vaan maisemointia voidaan joutua täydentämään muualta tuoduilla tarkoitukseen soveltuvilla pintamailla. Alueen jälkikäytön osalta on huomioitava, että metsityksen onnistuminen edellyttää ainakin 0,5 metrin paksuista maakerrosta louhoksen pohjalle.

- Maa-ainesasetuksen mukaisesti luvan haltijan tulee toteuttaa kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet luvan voimassaolon aikana, jollei niiden suorittamiselle erikseen anneta muuta määräaikaa.

Lupapäätöksestä on viivytyksettä ilmoitettava MAL 19 §:n edellyttämällä tavalla. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki ne päätökseen liittyvät asiakirjat (myös täydennetyt), jota MAL 20 §:n mukaisen muutoksenhakumahdollisuuden mahdollinen käyttö asiassa edellyttää.

Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus pyytää lupaviranomaista ilmoittamaan ottamislupaa koskevat tiedot sähköisellä lupapäätöslomakkeella, joka löytyy osoitteesta: https://anon.ahtp.fi/_layouts/Lomake.ashx?LomakeID=10045. Ainakin ottamissuunnitelman nykytilanteen ja lopputilanteen kartat suositellaan skannattaviksi lomakkeen liitetiedostoksi. Lomakkeen huolellinen täyttäminen on tärkeää, koska sähköisen tiedonsiirron kautta valtakunnallista maa-ainesluparekisteriä hyödynnetään mm. paikkatietoaineistoissa (koordinaattitiedot), maa-ainesluvan haltijoiden vuosittaisten ilmoituspyyntöjen lähettämisessä sekä myös kuntien lupa- ja valvontaviranomaisen apuvälineenä.”

Lausunnot täydennyksistä

Varsinais-Suomen ELY-keskus esittää lausunnossaan seuraavaa:

ELY-keskus katsoo, että täydennetty luontoselvitys on riittävä. Luvan myöntämiselle ei ole luonnonsuojelun kannalta esteitä. Muilta osin ELY-keskus viittaa asiasta aikaisemmin antamaansa lausuntoon ja siinä esille tuotuihin ja lupakäsittelyn yhteydessä huomioitaviin asioihin.

Satakuntaliitto esittää lausunnossaan seuraavaa:

Satakuntaliitto totesi aiemmassa, 17.10.2023, antamassaan lausunnossaan, että suunnitelmaselostuksessa ei oltu käsitelty kalliokiviaineksen oton, louhinnan ja murskauksen mahdollisia vaikutuksia Satakunnan maakuntakaavassa osoitetulle luontomatkailun

kehittämisvyöhykkeelle (mv3, Joutsijärven järvi- ja metsäalue). Lausunnossa edellytettiin suunnitelmaselostuksen täydentämistä näiltä osin. Lisäksi lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että hankkeesta aiheutuvia vaikutuksia tulee arvioida myös Satakunnan maakuntakaavassa osoitettuihin varauksiin (virkistysalue (V), ohjeellinen ulkoilureitti ja melutasoltaan hiljainen alue (hil)).

Lausunnolla olevaa suunnitelmaselostusta on päivitetty ja luvussa 10 on arvioitu ottamistoiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia. Päivitetyssä suunnitelmaselostuksessa esitettyä arviointia Satakunnan maakuntakaavan tavoitteisiin ja toteuttamiseen voidaan pitää riittävänä.

Lisäksi Satakuntaliitto kiinnitti huomiota vakituisen asuinrakennusten läheisyyteen ja MURAUS-asetuksen (800/2010) säädöksiin. Satakuntaliiton käsityksen suunnitelmaa on täydennetty riittävästi myös näiltä osin.

Satakuntaliitolla ei ole huomautettavaa lausunnolla olevasta maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta.

Hakijan kuuleminen

Luvan hakijalle annettiin tilaisuus tulla kuulluksi lausuntojen johdosta sähköpostitse 28.10.2022.

Luvan hakija ei ole antanut erillistä vastinetta. Lupahakemusta on täydennetty 26.9.2023 lausuntojen mukaisesti.

Luvan hakijalle on annettu lausunnot täydennyksistä tiedoksi 3.1.2024.

Ympäristöinsinöörin päätösesitys:

Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen myöntää Jyrki Järvenpäälle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan kallion louhintaan ja murskaukseen kiinteistölle Juho Jere 886-423-8-3.

Toiminnassa tulee noudattaa hakemusta sekä tämän päätöksen lupamääräyksiä. Murskaustoiminnassa on lisäksi noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).

Lupamääräykset:

Yleiset määräykset

1. Alueen toiminnasta ja räjäytyksistä vastaavien henkilöiden yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisessa. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että laitosalueella toimivat ovat tietoisia tämän päätöksen lupamääräyksistä ja toimivat tämän päätöksen mukaisesti.

2. Ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Ennen ottotoiminnan aloittamista suoritetaan alueella aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen ajankohdasta on sovittava Ulvilan kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Aloitustarkastuksessa tarkastetaan, että lupamääräysten edellyttämät toimenpiteet on tehty.

3. Toimintaa saa harjoittaa seuraavasti, arkipyhät pois lukien:

Murskaaminen ma-pe 7-22

Poraaminen ma-pe 7-21

Räjäytykset ma-pe 8-18

Rikotus ma-pe 8-18

Kuormaaminen ja kuljetus ma-pe 6-22

Murskausta, porausta, rikotusta tai räjäytyksiä ei saa suorittaa 1.7.-31.7. eikä 20.12.-10.1. välisenä aikana.

Maa-ainesten ottaminen

4. Maa-aineksia voidaan ottaa ottamissuunnitelman osoittamalta 9,1 ha alueelta 10 vuoden aikana enintään 236 700 k-m3. Ottaminen voidaan ulottaa kiinteistöllä suunnitelmapiirustuksen T202112/4 mukaisesti enintään tasoille +35,3 … +35,6 m. Kiviainesta saa murskata enintään 23 670 m3-ktr/a.

5. Ottamisalue ja kaivualue on merkittävä maastoon selvästi erottuvin merkein.

6. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävä määrä korkeuskiintopisteitä, jotta ottamissyvyyttä voidaan toiminnan edetessä seurata.

7. Jyrkistä seinämistä ei saa aiheutua sortumavaaraa tai muuta riskiä ihmisille tai eläimille. Luonnossa liikkujien turvallisuuden varmistamiseksi kaivualueen jyrkät ottorintaukset tulee merkitä ja tarvittaessa suojata aidalla jo ottamistoiminnan aikana. Yli 1,5 m korkeat rintaukset merkitään maastoon joko suoja-aidalla tai lippuvaijerilla ja yli 3 m korkeat ottorintaukset suojataan kiinteällä aidalla. Putoamis- ja räjähdysvaarasta tulee ilmoittaa selkeästi maastossa riittävällä määrällä varoituskylttejä.

8. Ottaminen on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että kunkin ottamisvuoden jäljet voidaan siistiä ottamisen jälkeen.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

9. Ottamistoiminta on suunniteltava ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa.

10. Ottamisalueella ei saa säilyttää öljytuotteita lukuun ottamatta ottamistoiminnassa tarvittavien koneiden ja laitteiden käyttämiä poltto- ja voiteluaineita. Öljytuotteet tulee varastoida valuma-altaalla varustetussa lukitussa tilassa.

11. Polttoainesäiliöiden on oltava vuodonilmaisujärjestelmällä varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä tai ne on sijoitettava katokseen ja varustettava suoja-altaalla, jonka tilavuus on 1,1 kertaa säiliön tilavuuden. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimellä ja laponestolla. Koneiden ja laitteiden tankkaus-, huolto- ja säilytyspaikat on suojattava asianmukaisella tavalla.

        Jäte- ja hulevedet

12. Hulevesistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. Ottamisalueelta kulkeutuvat valuma- ja suotovedet tulee ohjata laskeutusaltaan kautta maastoon muutospiirustuksen T202112/2 mukaisesti siten, että valuma- ja suotovedet ohjautuvat ojien kautta edelleen pohjoiseen ja Palusjärveen laskevaan ojaan. Laskeutusallas tulee tyhjentää kiintoaineesta tarvittaessa.

13. Ottamisalueen kuivatusjärjestelyistä ei saa aiheutua haittaa alueen virtaussuunnan alapuoliselle maankäytölle. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien ja niiden rakenteiden kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostuksen tarve johtuu toiminta-alueen vesien johtamisesta. Mikäli vesien johtamisesta aiheutuu ennalta arvaamattomia seurauksia, luvan saajan on ryhdyttävä viivytyksettä tarpeellisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

14. Toiminnassa syntyvät jätevedet on käsiteltävä valtioneuvoston antaman asetuksen ”Talousvesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla” (157/2017) mukaisesti.

Melu ja tärinä

15. Toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai luonnonsuojelu ja virkistysalueilla ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja. Melua on torjuttava tarvittaessa koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.

16. Toiminnan aiheuttama melu on mitattava toiminnan ollessa käynnissä melumallinnuksen tulosten tarkistamiseksi.

Valvontaviranomainen voi velvoittaa toiminnanharjoittajaa suorittamaan alueella melun uusintamittauksia, mikäli siihen ilmenee tarvetta. Mittaustulosten perusteella voidaan antaa näiden lupamääräysten lisäksi määräyksiä mahdollisen meluhaitan vähentämiseksi.

17. Toiminnanharjoittajan on ensimmäisessä räjäytyksessä mitattava kallion louhinnasta aiheutuvaa tärinää kahdessa vaikutusalueen kiinteistössä. Tärinämittausten tulosten perusteella arvioidaan, onko tarvetta jatkaa säännöllistä tärinämittausta.

Päästöt ilmaan

18. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyn leviämistä toiminta-alueen ulkopuolelle. Pölyäminen on estettävä asianmukaisilla suojauksilla sekä toimintaan soveltuvilla työmenetelmillä. Toiminnasta aiheutuvat ilman epäpuhtaudet eivät saa ylittää ilmanlaatua koskevan valtioneuvoston asetuksen (79/2017) mukaisia raja-arvoja toiminta-alueen ulkopuolella. Sallittu hengitettävien hiukkasten (PM10) enimmäispitoisuus on 50 μg/m3 24 tunnin keskiarvona.

19. Toiminnasta aiheutuvien hiukkaspäästöjen (hengitettävät hiukkaset PM10) vaikutus lähialueen ilmanlaatuun on selvitettävä. Hiukkasmittaus tulee järjestää ensimmäisessä mahdollisessa murskausjaksossa ja jolloin mahdollisimman moni pölyä aiheuttava toiminta on samanaikaisesti käytössä.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuusmittaus on tehtävä standardin SFS-EN 16450:2017 mukaisella tai muulla sitä vastaavalla mittausmenetelmällä, jonka tarkkuus on em. standardia vastaava. Mittauspaikat tulee valita siten, että se kuvaa läheisille häiriintyville kohteille murskauslaitoksen pölyämisestä aiheutuvaa pölyhaittaa. Mittausjakson pituuden tulee olla riittävä, jotta pitoisuusmittauksen tuloksia voidaan verrata ilmanlaadusta annettuun valtioneuvoston asetukseen 79/2017.

Hiukkaspitoisuuden mittaussuunnitelma on esitettävä valvontaviranomaiselle vähintään 14 vuorokautta ennen suunnitellun mittauksen aloittamista. Suunnitelmassa on esitettävä mittausmenetelmät ja kartta mittauspisteistä. Mittausten suorittamisessa on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa. Tehtyjen mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti (sis. mittaustulosten vertaaminen asetuksen 79/2017 raja-arvoihin) on toimitettava heti raportin valmistuttua valvontaviranomaiselle, joka antaa tarvittaessa tehtyjen mittausten perusteella lisämääräyksiä mahdollisesti tarvittavista pölyn vähentämistoimenpiteistä.

20. Murskauslaitos voimanlähteineen on aina sijoitettava matalimmalle tasolle toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen minimoimiseksi.

Jätteet

21. Toiminnassa syntyvät jätteet on käsiteltävä Porin seudun jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista. Mahdollinen romutavara on viivytyksettä poistettava alueelta asianmukaiseen käsittelyyn.

22. Vaaralliset jätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä ehjissä ja suljetuissa astioissa tai säiliöissä lukittavassa tilassa. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa luvalliseen vastaanottopaikkaan. Vaarallisten jätteiden määristä, toimituspaikoista ja kuljetuksen suorittajista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjaa.

       Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

23. Asiattomien henkilöiden ja ajoneuvojen liikkuminen alueella tulee estää asentamalla ottamisalueelle johtavalle tielle lukittava puomi.

24. Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Alueella on oltava riittävästi imeytysainetta ja muuta torjunta- sekä alkusammutuskalustoa.

25. Toiminnanharjoittajan tulee varautua häiriötilanteisiin ja perehdyttää alueella työskentelevät häiriötilanteiden varalta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja aliurakoitsijat ovat tietoisia ympäristöluvan velvoitteista.

26. Toiminnassa tapahtuvista poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua vaaraa ympäristölle tai terveydelle, on viipymättä ilmoitettava Ulvilan kaupungin pelastusviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

27. Toiminnan vaikutuksia pintavesiin on tarkkailtava laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida vähintään pH, typpiyhdisteet, CODMn, sähkönjohtokyky, sameus ja öljyhiilivedyt.

28. Pohjaveden laatua tulee tarkkailla suunnitelmaselostuksen T202112 tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi pinnankorkeus tulee mitata vuosittain keväällä.

29. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluun edellisvuotta koskeva raportti, josta ilmenee seuraavat tiedot:

-          murskauslaitoksen toiminta-ajat ja räjäytykset

-          tuotantomäärät

-          syntyneiden jätteiden määrät ja niiden käsittely

-          käytettyjen polttoaineiden määrä- ja laatutiedot

-          poikkeukselliset tilanteet ja niihin liittyvät toimenpiteet

-          tarkkailutulokset

Jälkihoitotoimenpiteet ja muut toiminnan lopettamiseen liittyvät toimenpiteet

30. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

31. Maisemointi ja jälkihoitotyöt tulee toteuttaa hakemuksen mukaisesti luiskaamalla ottoalueen reunat kaltevuuteen 1:3 koko ottoalueen osalta niin, että ottoalue sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon ja maisemaan ja siten, että se on turvallinen ihmisille, eläimille ja ympäristölle.

Ottamisen loppuvaiheessa suoritetaan alueella katselmus, jossa tarkennetaan lopulliset jälkihoitotyöt koko toiminta-alueella.

     RATKAISUN PERUSTELUT

       Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkitessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Ottamistoiminnasta ei saatujen lausuntojen ja selvitysten perusteella aiheudu maa-aineslain 3 §:n tarkoittamaa kauniin maiseman turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä sellaisia huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muuten vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jotka rajoittaisivat ainesten ottamista alueelta.

Ympäristönsuojelulain 48 §:n mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla on säädetty.

Tämän päätöksen ja lupahakemuksen sekä sen täydennysten mukaisesti toimittaessa, Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan vaarantumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapureille.

Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon ratkaisussa ja lupamääräyksissä sekä niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla.

Lupamääräysten perustelut

Määräys on annettu laitosalueen valvonnan helpottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että jokainen laitosalueella toimiva on tietoinen tämän päätöksen velvoitteista ja osaa toimia sen mukaisesti. (lupamääräys 1.)

Maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaan toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Aloitustarkastuksessa tarkistetaan, että lupamääräysten edellyttämät, ennen ottotoiminnan aloittamista vaadittavat toimenpiteet on tehty. (lupamääräys 2.)

Lupamääräyksen mukaiset toiminta-ajat ovat valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaiset. (lupamääräys 3.)

Määräys on annettu maa-ainesten ottomäärän rajoittamiseksi ottamissuunnitelman mukaisesti. (lupamääräys 4.)

Määräykset on annettu valvonnan helpottamiseksi. (lupamääräykset 5 ja 6.)

Määräykset on annettu maa-aineslain 11 §:n mukaisesti yleisen turvallisuuden varmistamiseksi. (lupamääräykset 7 ja 8.)

Määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (lupamääräykset 9-11.)

Hulevesien hallinta on tarpeen ympäristöön johdettavan kuormituksen vähentämiseksi ja ympäristön kuivatusvesien esteettömän kulun varmistamiseksi. (lupamääräykset 12 ja 13.)

Jätevedet on käsiteltävä asetuksen mukaisesti, jotta niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai muuta haittaa. (lupamääräys 14.)

Melua rajoittava määräys perustuu ympäristönsuojelu- ja naapuruussuhdesäännöksiin. Sallitut ekvivalenttimelutasot ovat MURAUS-asetuksen ja melutason ohjearvoista annettu valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia. (lupamääräys 15.)

Määräys on annettu melumallinnuksen tulosten tarkistamiseksi. (lupamääräys 16.)

Räjäytykset on mitoitettava siten, etteivät ne aiheuta vaurioita

tai kohtuutonta häiriötä ympäristössä. Määräys on annettu laitoksen tärinävaikutusten seuraamiseksi. (lupamääräys 17.)

Hengitettävien hiukkasten raja-arvot perustuvat valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (79/2017). Määräykset on annettu laitoksen toiminnasta ja liikenteestä aiheutuvien pölyhaittojen tarkkailemiseksi ja ehkäisemiseksi. Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt tulee selvittää lähellä sijaitsevan asutuksen vuoksi.  (lupamääräykset 18-20.)

Määräykset on annettu jätteiden asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumista. (lupamääräykset 21 ja 22.)

Määräykset on annettu poikkeus- ja häiriötilanteiden varalle. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä, ​keinoista hallita niitä sekä toimintatavoista normaalista poikkeavan tapahtuman sattuessa. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ehkäisemään haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoittamaan ne mahdollisimman vähäisiksi. (lupamääräykset 23-26.)

Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan annettava tarpeelliset määräykset toiminnan päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan luvan saajan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön, mikä edellyttää ympäristön kannalta merkityksellisten päästöjen suunnitelmallista tarkkailua. Lupaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa antamiaan tarkkailumääräyksiä tai hyväksymäänsä suunnitelmaa luvan tai suunnitelman voimassaolosta huolimatta. (lupamääräys 27-28.)

Valvonnan edellytyksenä on kirjanpito toiminnan laajuudesta, toiminnassa syntyneistä jätteistä, tarkkailutuloksista sekä mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. (lupamääräys 29.)

Määräys on annettu valvonnan vuoksi. (lupamääräys 30.)

Määräys on annettu alueen siistimiseksi ja maisemoimiseksi. (lupamääräys 31.)

Vakuus

Ennen ainesten ottamisen aloittamista hakijan on annettava Ulvilan kaupungille MAL 12 §:n mukainen 35 000 euron vakuus jälki- ja kunnostustöiden suorittamisesta. Vakuus on voimassa siihen asti, kunnes ottotoiminta on päättynyt ja Ulvilan kaupungin ympäristönsuojelu on hyväksynyt loppukatselmuksessa jälkihoitotoimenpiteet tehdyiksi.

MAL 12 §:n mukaan lupaviranomainen voi määrätä, että ennen ainesten ottamista hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus 11 §:n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta.

LUVAN VOIMASSAOLO

Tämä päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien. Luvan haltijan tulee toteuttaa kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet luvan voimassaolon aikana.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ulvilan kaupungin hallintosääntö (Valtuusto 20.9.2021 § 73)

Maa-aineslaki 555/1981

VNA maa-ainesten ottamisesta 926/2005

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010

Ympäristönsuojelulaki 527/2014

VNA ympäristönsuojelusta 713/2014

Jätelaki 646/2011

VNA jätteistä 179/2012

Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920

VNp melutason ohjearvoista 993/1992

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteisluvan käsittelystä perittävä maksu on 5452,10 euroa. Maksuun lisätään hakemusta ja päätöstä koskevista lehti-ilmoituksista aiheutuneet todelliset kulut.

Maa-aineslupahakemuksen tarkastusmaksu on 3077,10 euroa ja ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on yhteensä 2375 euroa. (Kivenlouhimon ympäristöluvan käsittelymaksu on 2100 euroa ja murskaamon ympäristöluvan käsittelymaksu on 2650 euroa. Yhteisluvan käsittelyssä ympäristöluvan käsittelystä peritään 50 % ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta.)

Maksut perustuvat voimassa olevaan Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan.

PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN

Päätös annetaan julkisella kuulutuksella.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

Jyrki Järvenpää

Jäljennös päätöksestä

Varsinais-Suomen ELY –keskus

Ulvilan kaupungin terveydensuojeluviranomainen

Satakuntaliitto

Satakunnan museo

Satakunnan pelastuslaitos

Ilmoitus päätöksestä

Lupapäätöksestä ilmoitetaan Ulvilan kaupungin internetsivuilla sekä Ulvilan Seutu –lehdessä. Lisäksi ilmoitus päätöksestä lähetetään vaikutusalueen kiinteistöille.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea YSL 190 §:n mukaista muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Esittelijä Ympäristöinsinööri Laivonen Eerika

Päätösehdotus Lupalautakunta hyväksyy ympäristöinsinöörin päätösesityksen.

Päätös Hyväksyttiin.